Kategoria: Arkisto

Arkisto, Artikkeli

Rajaseuduista keskustaksi
– Eurooppa Andrzej Stasiukin matkakirjoissa

Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden ole­mas­sao­los­ta ja mää­rit­teis­tä kes­kus­tel­tiin 1900-luvun mit­taan niin pal­jon, että aiheen oli­si luul­lut tul­leen jo käsi­tel­lyk­si. Puolalainen kir­jai­li­ja Andrzej Stasiuk näkö­kul­ma tar­kas­te­lee Eurooppaa kui­ten­kin raik­kaan omin­ta­kei­sis­ta näkö­kul­mis­ta: raja­seu­tu­jen, pien­ten kylien ja mat­kus­ta­mi­sen kaut­ta. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Puolan aika – Czas Polski (31 – 32, 2017). Paperilehdessä on jul­kais­tu …

Arkisto, Essee

Teidemme motorisoidut kentaurit
– vauhdilla kohti kuolemaa

Seikkailu, vaa­ran tun­ne, itse­näi­syys, vapaus. Moottoripyöräilyssä hou­kut­ta­vat edel­leen samat piir­teet kuin sata vuot­ta sit­ten. Pienoisessee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Ihminen ja kone (2014). * Useat kek­si­jät Euroopassa ja Yhdysvalloissa tart­tui­vat 1800-luvun jäl­ki­puo­lis­kol­la haas­tee­seen kehit­tää moder­nin ajan eetok­seen sopi­va, vauh­din ja indi­vi­dua­lis­min yhdis­tä­vä kul­ku­vä­li­ne. Varhaisimmista ”moot­to­ri­pyö­rän” pro­to­tyy­peis­tä ken­ties mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sin oli Cynophère. Nimensä mukai­ses­ti (‘kyon’, …

Arkisto, Essee

Kasveista ja vierassieluisuudesta

Kasvit rea­goi­vat ympä­ris­tön olo­suh­tei­siin, vies­ti­vät toi­sil­leen ja ovat luo­neet eri­lai­sia sel­viy­ty­mis­me­ka­nis­me­ja. Ovatko kas­vit siis älyk­käi­tä ja tun­te­via olen­to­ja? Kirjailija Jukka Laajarinne poh­tii aihet­ta Aristoteleen ja nyky­tut­ki­joi­den näke­mys­ten poh­jal­ta. Essee on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa 34 (Kulkijat, kul­ku­rit). * Olin lap­si tai nuo­ri, kun olo­huo­nee­seem­me tuo­tiin jäl­leen ker­ran jou­lu­kuusi. Tällä ker­taa kuusi ei käyt­täy­ty­nyt kuten …

Arkisto, Essee

Erään kirjallisuuden tarina

Millaista on tšek­ki­läi­nen kir­jal­li­suus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esit­te­lee koti­maan­sa kir­jal­lis­ten vir­taus­ten suun­nat 1800-luvul­­ta nyky­päi­vään. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön suu­res­sa Tšekki-tee­­ma­­nu­­me­­ros­­sa Milé Česko / Rakas Tšekki (35−36). Esseen on suo­men­ta­nut Sampo Saari. * Tšekkiläisen kir­jal­li­suu­den tari­na on tari­na tšek­ki­läi­ses­tä yhteis­kun­nas­ta. Samalla se on hyvin kes­kieu­roop­pa­lai­nen tari­na. 1800-luvul­­la tše­kit perus­ti­vat kan­sal­li­sen herää­mi­sen­sä tše­kin kie­leen ja …

Arkisto, Kritiikki

Taviskirjailijan kasvutarina

Toisille kir­jai­li­ja­ne­lo on tar­koi­tuk­se­ton­ta kom­pu­roin­tia, toi­sil­le säih­ket­tä ja sala­ma­va­lo­ja. Kreetta Onkeli saa täs­tä ase­tel­mas­ta pal­jon irti romaa­nis­saan Kutsumus. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi Perkele (17−18). * Kreetta Onkelilla on ver­ra­ton kyky kir­joit­taa suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan väliin­pu­toa­jis­ta, sel­lai­sis­ta huo­maa­mat­to­mis­ta, kes­kin­ker­tai­sis­ta ihmi­sis­tä, joi­den kes­kin­ker­tai­suus on niin äärim­mäis­tä, ettei sitä pää­se kar­kuun. Nämä hen­ki­löt aje­leh­ti­vat elä­män­sä …

Arkisto, Elokuvaesittely

Silminnäkijän havaintoja
– elämäni elokuvat 60 vuoden ajalta

Elokuvan har­ras­ta­mi­nen on hyvin eri­lais­ta kuin kir­jal­li­suu­teen tutus­tu­mi­nen, aina­kin jos on luon­nos­taan hyvä­us­koi­nen. Elokuvateatterissa kat­so­ja on sil­min­nä­ki­jä, jopa kans­sa­ri­kol­li­nen, muka­na samas­sa tilas­sa kuin elo­ku­van hen­ki­löt. En maa­lai­le elo­ku­va­teat­te­rin pime­ää syliä sen enem­pää, mut­ta tapah­tu­miin ja hen­ki­löi­hin osal­lis­tuu toi­sin kuin sel­väs­ti yhden ihmi­sen – kir­jai­li­jan – raken­ta­maan maa­il­maan. Helena Ylänen (1943 – 2018) kir­joit­ti vai­kut­ta­vim­mis­ta elo­ku­va­ko­ke­muk­sis­taan Särön nume­ros­sa …

Arkisto, Kritiikki

Loiko Venäjä lännen?

Miten puhum­me suo­ma­lai­suu­des­ta, län­si­mai­suu­des­ta ja ei-euroop­­pa­­lai­­suu­­des­­ta? Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi-Utopia (30). * Katsoin 282 minuut­tia Fritz Langin hui­maa­van kau­nis­ta Die Nibelungen -elo­ku­vaa (1924), joka hui­pen­tuu bur­gun­di­lais­ten ja kunin­gas Attilan hun­nien väli­seen tais­te­luun. Burgundilaiset (län­si) ovat hie­nos­tu­nei­ta, rita­ril­li­sia, per­soo­nal­li­sia – he ovat yksi­löi­tä. Hunnit (itä) ovat vil­le­jä ja alkeel­li­sia, ja nämä piir­teet …

Arkisto, Kritiikki

Vyöhyke, jonne palomiehet saapuvat aina liian myöhään

Kirjailija, Finlandia-voit­­ta­­ja Riikka Pelo toi­voo, että tšek­ki­läi­nen sur­rea­lis­mi sai­si laa­jem­paa näky­vyyt­tä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klas­si­kok­si nous­sut­ta teos­ta on vai­kea sovit­taa val­mii­siin kate­go­rioi­hin. Kritiikki on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko. * Kirjahyllyjeni kät­köis­tä löy­tyy kak­si sur­rea­lis­ti­sen por­no­gra­fian tšek­ki­läis­tä hel­meä. Kumpikin teos tar­jou­tuu intii­mis­sä muo­dos­saan japa­ni­lai­sen tyy­ny­kir­jan kal­tai­sek­si jalok­si peti­ka­ve­rik­si. Toinen …

Arkisto, Essee

Repeävän kankaan ääni

Tietokirjailija Jukka Laajarinne tun­nus­te­lee essees­sään kir­jal­li­suu­den pal­jas­ta­via ja peit­tä­viä omi­nai­suuk­sia. Essee on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa Avoin sie­lu. * Siemailimme olut­ta ystä­vä­ni, kol­le­ga­ni kans­sa ja kes­kus­te­lim­me elä­mäs­tä. Olimme tot­tu­nei­ta puhu­maan koh­ta­lai­sen avoi­mes­ti kes­ke­näm­me mur­heis­tam­me ja miet­teis­täm­me, ris­ti­rii­dois­tam­me. Välisemme luot­ta­mus oli riit­tä­vän vah­va, jot­ta hän saat­toi ker­toa: ”En pitä­nyt romaa­nis­ta­si. En pys­ty­nyt uppou­tu­maan tari­naan, kos­ka …

Arkisto, Haastattelu

Elämän johtotähtenä kirjallisuus
– haastattelussa Eila Kostamo

Lokakuussa 80 vuot­ta täyt­tä­neen Eila Kostamon haas­tat­te­lu on jul­kais­tu alun perin vuon­na 2007 ilmes­ty­nees­sä Särön nume­ros­sa Myytti ja muis­ti. Haastattelua on verk­ko­jul­kai­sua var­ten hie­man täs­men­net­ty. Kostamon mukaan kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan ura on oppi­mis­ta alus­ta lop­puun; hänen opet­ta­ji­naan ja yhteis­työ­kump­pa­nei­naan toi­mi­vat elä­vät ja his­to­ri­aan jää­neet lah­jak­kaat kir­jai­li­jat. * Puolalaisen Wislawa Szymborskan runo Syyskuun 11. päi­vän valo­ku­va päät­tyy sanoi­hin …