Kirjoittajalta Mark Mallon

Pääkirjoitus

Sata vuotta, tuhat vuotta

Pääkirjoitus on jul­kais­tu Särön nume­ros­sa Karkotettujen kir­joi­tuk­sia (nro 45) hel­mi­kuus­sa 2022. Ensi sil­mäyk­sel­lä käsil­lä ole­va Särö vai­kut­ta­nee syn­käl­tä. Mutta luki­jan eläy­ty­mi­sen myö­tä kuva voi muut­tua: saam­me tie­tää, että Siperiaan kar­ko­tet­tu, sit­tem­min jouk­ko­hau­taan vie­ri­tet­ty runoi­li­ja aikoo pudot­taa käsiim­me höy­he­nen. Kun tar­tum­me sii­hen, meil­le tapah­tuu ihme, ja hänel­le palau­tuu se, min­kä elä­mä jäi hänel­le vel­kaa. Mutta kos­ka …

Kolumni

Uusi Särötär kohtaa toimittaja Hilma R:n

Kriittisten ään­ten lei­maa­mi­nen epäi­lyt­tä­vik­si käy hel­pos­ti eten­kin koro­na­pan­de­mian aikaan. Särön toi­mi­tus koh­ta­si uuden kus­tan­ta­mon perus­ta­mis­vai­hees­sa alka­jai­sik­si ammat­ti­toi­mit­ta­jan, joka ker­toi yhtä, kysyi tois­ta ja olet­ti kol­mat­ta. * Idea kus­tan­nus­toi­min­nan aloit­ta­mi­ses­ta oli hau­tu­nut Särön toi­mi­tuk­ses­sa jo pidem­pään: Suomessa voi­si olla vie­lä tilaa laa­du­kas­ta euroop­pa­lais­ta kir­jal­li­suut­ta har­vak­sel­taan mut­ta huo­lel­la toi­mit­ta­val­le pien­kus­tan­ta­mol­le. Ehkäpä jota­kin kokeel­lis­ta­kin. Keväällä 2020, koro­na­pan­de­mian ensi aal­lon aikoi­hin, …

Pääkirjoitus

El Buenon paluu

Idea, joka syn­tyy kuin tyh­jyy­des­tä kuis­ka­ten, on hyvä, kos­ka se ei syn­ny hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta val­lan­ha­lus­ta.” Pääkirjoitus on jul­kais­tu Särön nume­ros­sa Hyvännäkijä (nro 42) jou­lu­kuus­sa 2020. * Utopia-aihe on ollut vai­kut­ti­me­na Särön taus­tal­la jo useam­man vuo­den ajan. Meidän on syy­tä kye­tä näke­mään nykyi­syy­des­sä ja tule­vai­suu­des­sa sijait­se­via, tur­val­li­suu­den­tun­net­ta anta­via visioi­ta. Visiot voi­vat olla ole­muk­sel­taan etee­ri­siä, teo­reet­ti­sia tai kon­kreet­ti­sia, kuten …

Pääkirjoitus

Auran ydintä etsiessä

Maailmat on raken­net­tu sisäk­käin, eikä nii­den välis­tä yhteyt­tä aina kuu­le tai näe, kir­joit­taa Särön pää­toi­mit­ta­ja Henki ja hur­mos -nume­ron (38−39) pää­kir­joi­tuk­ses­sa. * Hyvä luki­ja, tämän nume­ron aihei­ta ovat parap­sy­ko­lo­gia, okkul­tis­mi, uskon­nol­li­nen toi­seus, tai­kaus­ko ja sha­ma­nis­mi – ja mus­taa magi­aa­kin tut­kail­laan varo­vai­ses­ti. Tarkkailtavina ovat myös tai­teen, filo­so­fian, eso­te­rian ja uskon­non rajoil­la elä­neet hah­mot, kuten Johann Wolfgang …

Arkisto, Haastattelu

Sanoittaminen on matemaattinen seikkailu
– haastattelussa Mariska

Mariskan suo­ra­pu­hei­set, punk-hen­­gen sär­mit­tä­mät sanoi­tuk­set ovat löy­tä­neet tien­sä monen suo­ma­lai­sen pop- ja iskel­mä­ar­tis­tin lau­lui­hin. Särö tapa­si artis­tin vuon­na 2015 Berliinissä, jos­sa hän kol­le­goi­neen kir­joit­ti bii­se­jä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska ker­too työ­pro­ses­sis­taan ja sii­tä, miten yhteys mui­hin ihmi­siin muut­tui tär­keäm­mäk­si kuin kapi­noin­ti kaik­kea vas­taan. Haastattelu on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Luomisen mene­tel­mät (nro 29 / …

Pääkirjoitus

Et pelkää itää

Itä ja län­si on tar­kem­min aja­tel­tu­na hie­man kei­no­te­koi­nen tee­ma Särölle. Pohjoinen ja ete­lä ovat maan­tie­teel­li­ses­ti pai­kan­net­ta­vis­sa, mut­ta län­si ja itä ovat maan­tie­teel­li­siä vain suh­teel­li­ses­ti. Fysikaalisia eli todel­li­sia ne ovat lähin­nä astro­no­mi­ses­sa tai sää­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä – tai sil­loin kun mat­kus­te­taan jos­tain jon­ne­kin. Seudun tai kau­pun­gin­osan kut­su­mi­nen itäi­sek­si tai län­ti­sek­si on toi­si­naan ongel­mal­lis­ta. Kuvitelkaamme kol­me paik­ka­kun­taa samas­sa …

Pääkirjoitus

Rakas Tšekki-numeron lukija,

”Tšekkoslovakia oli talou­del­li­nen, teol­li­nen ja kult­tuu­ri­nen menes­tys. Se oli hyvin puo­lus­tet­tu ja rau­han­omai­nen val­tio. Tšekkoslovakia oli luul­ta­vas­ti par­hai­ta demo­kraat­ti­sia val­tioi­ta yli­pään­sä, ja sen perus­ta­ja, Tomáš Garrigue Masaryk, oli Winston Churchilliin ja Abraham Lincolniin ver­rat­ta­vis­sa ole­va avoi­men yhteis­kun­nan pio­nee­ri”, julis­ti filo­so­fi Karl Popper (1902 – 1994) luen­nol­laan Kaarlen yli­opis­ton lää­ke­tie­teen lai­tok­sel­la Prahassa 1994. Hän tote­si lisäk­si: ”Tšekkoslovakian val­tio oli …

Artikkeli

Koneiden nopeutettu kuolema on kallis ansa

Ei ole pelk­kää kul­tais­ten aiko­jen muis­te­lua, että ennen kodin koneet ja lait­teet kes­ti­vät kau­em­min. Teknologian kehi­tyk­seen usko­va voi sil­ti yllät­tyä tie­dos­ta, että kas­va­va osa vaik­ka­pa kodin­ko­ne­teol­li­suu­den tuo­te­ke­hi­tys­re­surs­seis­ta käy­te­tään konei­den kuo­le­man tar­kan ajoi­tuk­sen suun­nit­te­luun. Hyödykkeiden tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta laa­dun­hei­ken­nyk­ses­tä luo­pu­mi­nen sääs­täi­si esi­mer­kik­si Saksassa kulut­ta­jien osto­voi­maa seit­se­mäl­lä pro­sen­til­la, las­kee kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä ja enti­nen pank­kii­ri Christian Kreiss kir­jas­saan Geplanter Verschleiss (”suun­ni­tel­tu …

Haastattelu

Latterunoilijan huivi hukassa
– haastattelussa runoilija Aki Haikkonen

Särön Elämänfilosofia ja juo­ma­ta­vat -sar­jas­sa esi­tel­lään enti­seen Berliinin resi­dens­siin sekä uuteen Oder-resi­­dens­­siin ajau­tu­nei­ta hah­mo­ja, jot­ka ker­to­vat nimel­lään tai ano­nyy­mis­ti aja­tuk­sis­taan ja lem­pi­juo­mis­taan. – Runous on läh­tö­koh­tai­ses­ti eli­tis­miä, kos­ka runoi­li­ja on julis­ta­nut itsen­sä ulko­puo­li­sek­si – tai koh­ta­lo on hänet julis­ta­nut ulko­puo­li­sek­si. Omasta valin­nas­ta ei ole kyse”, sanoo Berliinissä asu­va puo­­la­­lais-suo­­ma­­lai­­nen runoi­li­ja Aki Haikkonen. “Kaulahuivini on eksklusii­vi­nen, …

Pääkirjoitus

Vastaa, kulkija!

Tunsin ker­ran runoi­li­jan, jol­la oli kau­pun­gil­la kul­kies­saan – öisin­kin – tapa­na kysyä tun­te­mat­to­mil­ta: “Mitä kuu­luu?” Monet eivät suin­kaan pelän­neet hän­tä, vaan ker­toi­vat kuu­lu­mi­sis­taan, kaup­pa­reis­suis­taan, ihmis­suh­de­huo­lis­taan, vas­ti­kään sat­tu­neis­ta iloi­sis­ta asiois­ta. Olen seu­ran­nut kut­suil­la ja baa­reis­sa kes­kus­te­lu­ja, jois­sa kiin­teis­tön­huol­ta­ja on esit­tä­nyt tai­tei­li­jal­le, vaik­ka­pa runoi­li­jal­le, perus­ta­van­laa­tui­sia kysy­myk­siä: “Et var­maan elä työl­lä­si hyvin? Mistä teok­se­si ker­to­vat?” Keskustelu muo­tou­tuu pro­vo­soi­vak­si, …