“Idea, joka syntyy kuin tyhjyydestä kuiskaten, on hyvä, koska se ei synny henkilökohtaisesta vallanhalusta.” Pääkirjoitus on julkaistu Särön numerossa Hyvännäkijä (nro 42) joulukuussa 2020. * Utopia-aihe on ollut vaikuttimena Särön taustalla jo useamman vuoden ajan. Meidän on syytä kyetä näkemään nykyisyydessä ja tulevaisuudessa sijaitsevia, turvallisuudentunnetta antavia visioita. Visiot voivat olla olemukseltaan eteerisiä, teoreettisia tai konkreettisia, kuten …
Kirjoittajalta Mark Mallon
Auran ydintä etsiessä
Maailmat on rakennettu sisäkkäin, eikä niiden välistä yhteyttä aina kuule tai näe, kirjoittaa Särön päätoimittaja Henki ja hurmos -numeron (38−39) pääkirjoituksessa. * Hyvä lukija, tämän numeron aiheita ovat parapsykologia, okkultismi, uskonnollinen toiseus, taikausko ja shamanismi – ja mustaa magiaakin tutkaillaan varovaisesti. Tarkkailtavina ovat myös taiteen, filosofian, esoterian ja uskonnon rajoilla eläneet hahmot, kuten Johann Wolfgang …
Sanoittaminen on matemaattinen seikkailu
– haastattelussa Mariska
Mariskan suorapuheiset, punk-hengen särmittämät sanoitukset ovat löytäneet tiensä monen suomalaisen pop- ja iskelmäartistin lauluihin. Särö tapasi artistin vuonna 2015 Berliinissä, jossa hän kollegoineen kirjoitti biisejä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska kertoo työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin muuttui tärkeämmäksi kuin kapinointi kaikkea vastaan. Haastattelu on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Luomisen menetelmät (nro 29 / …
Et pelkää itää
Itä ja länsi on tarkemmin ajateltuna hieman keinotekoinen teema Särölle. Pohjoinen ja etelä ovat maantieteellisesti paikannettavissa, mutta länsi ja itä ovat maantieteellisiä vain suhteellisesti. Fysikaalisia eli todellisia ne ovat lähinnä astronomisessa tai säätieteellisessä mielessä – tai silloin kun matkustetaan jostain jonnekin. Seudun tai kaupunginosan kutsuminen itäiseksi tai läntiseksi on toisinaan ongelmallista. Kuvitelkaamme kolme paikkakuntaa samassa …
Rakas Tšekki-numeron lukija,
”Tšekkoslovakia oli taloudellinen, teollinen ja kulttuurinen menestys. Se oli hyvin puolustettu ja rauhanomainen valtio. Tšekkoslovakia oli luultavasti parhaita demokraattisia valtioita ylipäänsä, ja sen perustaja, Tomáš Garrigue Masaryk, oli Winston Churchilliin ja Abraham Lincolniin verrattavissa oleva avoimen yhteiskunnan pioneeri”, julisti filosofi Karl Popper (1902 – 1994) luennollaan Kaarlen yliopiston lääketieteen laitoksella Prahassa 1994. Hän totesi lisäksi: ”Tšekkoslovakian valtio oli …
Koneiden nopeutettu kuolema on kallis ansa
Ei ole pelkkää kultaisten aikojen muistelua, että ennen kodin koneet ja laitteet kestivät kauemmin. Teknologian kehitykseen uskova voi silti yllättyä tiedosta, että kasvava osa vaikkapa kodinkoneteollisuuden tuotekehitysresursseista käytetään koneiden kuoleman tarkan ajoituksen suunnitteluun. Hyödykkeiden tarkoituksellisesta laadunheikennyksestä luopuminen säästäisi esimerkiksi Saksassa kuluttajien ostovoimaa seitsemällä prosentilla, laskee kansantaloustieteilijä ja entinen pankkiiri Christian Kreiss kirjassaan Geplanter Verschleiss (”suunniteltu …
Latterunoilijan huivi hukassa
– haastattelussa runoilija Aki Haikkonen
Särön Elämänfilosofia ja juomatavat -sarjassa esitellään entiseen Berliinin residenssiin sekä uuteen Oder-residenssiin ajautuneita hahmoja, jotka kertovat nimellään tai anonyymisti ajatuksistaan ja lempijuomistaan. – Runous on lähtökohtaisesti elitismiä, koska runoilija on julistanut itsensä ulkopuoliseksi – tai kohtalo on hänet julistanut ulkopuoliseksi. Omasta valinnasta ei ole kyse”, sanoo Berliinissä asuva puolalais-suomalainen runoilija Aki Haikkonen. “Kaulahuivini on eksklusiivinen, …
Vastaa, kulkija!
Tunsin kerran runoilijan, jolla oli kaupungilla kulkiessaan – öisinkin – tapana kysyä tuntemattomilta: “Mitä kuuluu?” Monet eivät suinkaan pelänneet häntä, vaan kertoivat kuulumisistaan, kauppareissuistaan, ihmissuhdehuolistaan, vastikään sattuneista iloisista asioista. Olen seurannut kutsuilla ja baareissa keskusteluja, joissa kiinteistönhuoltaja on esittänyt taiteilijalle, vaikkapa runoilijalle, perustavanlaatuisia kysymyksiä: “Et varmaan elä työlläsi hyvin? Mistä teoksesi kertovat?” Keskustelu muotoutuu provosoivaksi, …
Laatokan orvot Berliinin metsissä
– haastattelussa Sirkka Turkka ja Olli Heikkonen
Runoilijat Olli Heikkonen ja Sirkka Turkka pohtivat berliiniläisbaarissa kysymyksiä taiteilijaelämästä, kirjoittamisesta, alkoholista, Berliinistä, lapsuudesta, elämän suruista, kirjoittamisen onnesta, runoudesta – ja muistelevat eilistä. Keskustelun johdattelijoina ovat Mark Mallon ja Sanna Saastamoinen. – Mark: Olli ja Sirkka, mitä taiteilijaelämä on? Pelkkää myyttiä vai elämää baareissa? Sirkka: Minulla ei ole mitään myyttiä enkä elä mitään myyttiä. Olen …
Silmä kiinni, sielu auki
Kirjoittajakursseilla, joita vedän, saatan joskus sanoa: kirjoittakaa sielusta mainitsematta sanaa sielu. Tai kirjoittakaa rakkaudesta, Jumalasta, kauneudesta mainitsematta niitä. En ole paha ihminen, vaikka käskenkin ihmisiä sensuroimaan hyvää tarkoittavia sanoja. Kirjoittajat ymmärtävät pian – jos eivät ole jo aiemmin oivaltaneet – että sielun on tihkuttava rivien välistä ottaakseen lukijan haltuunsa. Paljas, avoin sielu tuodaan tekstissä parhaiten …