Kategoria: Kritiikki

Kritiikki

Kauan kaivattu teos tarinallisuudesta

Kertomuksen voi hyväl­lä syyl­lä las­kea yhdek­si vii­me vuo­sien näky­vim­mis­tä tren­deis­tä. Vaikka asioi­den esit­tä­mi­nen ker­to­muk­sen muo­dos­sa on ikiai­kai­nen perin­ne, on tari­nal­li­suu­den vah­va hyö­dyn­tä­mi­nen tie­don­vä­li­tyk­sel­li­sis­sä teks­teis­sä, kuten jour­na­lis­mis­sa ja tie­to­kir­jal­li­suu­des­sa, jok­seen­kin tuo­re ilmiö. Nykyisin ker­to­mus­ta myös tut­ki­taan pal­jon, mut­ta – toi­sin kuin esi­mer­kik­si englan­nin­kie­li­sel­lä kie­lia­lu­eel­la – yleis­esi­tyk­siä ja tie­to­kir­jo­ja aihees­ta on jul­kais­tu suo­men kie­lel­lä vie­lä ver­rat­tain vähän. …

Kritiikki

Sokean kehitysuskon kriitikko

Tieteen päi­vil­lä tam­mi­kuus­sa 1987 Helsingissä sai alkun­sa skan­di­naa­vi­nen medias­kan­daa­li, jol­lais­ta on mah­do­ton kuvi­tel­la tämän päi­vän leh­tien täyt­teek­si. Johtava sosio­lo­gi Erik Allardt (s. 1925) syyt­ti joh­ta­vaa filo­so­fia Georg Henrik von Wrightiä (1916 – 2003) tuhoa­vak­si pes­si­mis­tik­si, ja – ehkä tah­to­mat­taan – julis­ti titaa­nien tais­te­lun. Tapaus ker­too jotain intel­lek­tuel­lien vie­lä 1980-luvul­­la naut­ti­mas­ta kun­nioi­tuk­ses­ta: hei­dän oppi­nut­ta kes­kus­te­lu­aan ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­myk­sis­tä pidet­tiin …

Kritiikki

Maailmanparannusta ja kohottavia kertomuksia

Esittelyssä kak­si tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa, jois­ta toi­nen pureu­tuu kes­kiai­kai­siin ope­tuk­siin, toi­nen tule­vai­suu­den­vi­sioi­hin. Molemmista löy­tyy ajan­koh­tai­nen taso. Tietokirjakritiikkejä jul­kais­taan Verkko-Särössä Wihurin rahas­ton tuel­la. * Pandemiamme myö­tä arkeen ovat ujut­tau­tu­neet pait­si kas­vo­mas­kit ja R-luvut, myös moraa­li­set kysy­myk­set. Yhteiskunnallisella tasol­la suh­tau­tu­mi­nen viruk­seen on nos­ta­nut esiin vas­tak­kai­na­set­te­lun talou­den ja ihmi­se­lä­män vaa­li­mi­sen välil­lä. Yksityisesti jou­dum­me pun­nit­se­maan, mis­sä mää­rin lähei­sen tapaa­mi­nen tai …

Kritiikki

Toipumiskertomus

Tiitu Takalo on aiem­mis­sa sar­ja­ku­va­teok­sis­saan käsi­tel­lyt poli­tiik­kaa ja his­to­ri­aa omae­lä­mä­ker­ral­li­sen näkö­kul­man kaut­ta. Uudessa teok­ses­sa ollaan vie­lä syvem­pien asioi­den äärel­lä: Memento mori kuvaa Takalon sai­ras­tu­mis­ta aivo­ve­ren­vuo­toon jou­lu­kuus­sa 2015 ja sitä seu­ran­nut­ta toi­pu­mis­ta. * Veri vir­taa läpi tar­kas­ti piir­ret­ty­jen pol­vei­le­vien suo­nien, kun­nes se vir­taa sin­ne, min­ne ei pitäi­si: ulos suo­nes­ta, lukin­kal­von alle aivoi­hin, epä­mää­räi­sek­si rois­keek­si sar­ja­ku­va­ruu­tuun. Näin …

Kritiikki

Gulagin kuivuneet kyyneleet

Hyytävä mat­ka­ker­to­mus kul­jet­taa luki­jan hal­ki Neuvostoliiton van­ki­lei­rien his­to­rian.  * Vankileirien saa­ris­to kaap­pa­si 1900-luvun aika­na mil­joo­nia ihmi­siä käsit­tä­mät­tö­mään kuri­muk­seen­sa. Gulagissa ei kaa­su­kam­mioi­ta tar­vit­tu, kun rank­ka työ, anka­ra ilmas­to ja niuk­ka ravin­to niit­ti­vät uhre­ja. Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen seu­raa­vat kir­jas­saan Gulagin jäl­kiä ympä­ri enti­sen Neuvostoliiton Karjalan met­sis­tä Siperian tun­dral­le ja Kaukoidän aroil­le. Matkoilla koh­da­tut muis­to­mer­kit, hau­taus­maat …

Arkisto, Kritiikki

Myyttien merellä ja merta edempänä

Bysantista Egyptiin ja kan­san­pe­rin­ne­kat­kel­mis­ta uni­ver­saa­lei­hin myyt­tei­hin: esit­te­lys­sä suo­ma­lai­sen myto­lo­gian juu­ria kar­toit­ta­van klas­sik­ko­teok­sen uusi pai­nos. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Martti Haaviosta (1899 – 1973) riit­ti monek­si. P. Mustapäänä hän oli yksi niis­tä moder­nis­mia edel­tä­neis­tä lyy­ri­kois­ta, joi­ta myös moder­nis­tit arvos­ti­vat. Nuorena mie­he­nä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intel­lek­tuel­le­ja, …

Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …

Arkisto, Kritiikki

Steampunkia futuurissa

Lomonosovin moot­to­rin kokeel­li­suus ja frag­men­taa­ri­suus eivät vähen­nä romaa­nin viih­dyt­tä­vyyt­tä lain­kaan, kir­joit­taa Jukka Laajarinne. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran vuon­na 2014 Särön nume­ros­sa Taide ja mis­sio (26−27). * Joskus käteen osuu mes­ta­ri­teos. Antti Salmisen romaa­ni Lomonosovin moot­to­ri tun­tui­si muu­ta­man luku­ker­ran jäl­keen aset­tu­van tähän har­va­lu­kui­seen kate­go­ri­aan. Jossakin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa talous­jär­jes­tel­mäm­me on romah­ta­nut; sen muka­na moder­ni elä­män­muo­tom­me. ”[S]uurimmalle osal­le ihmi­siä …

Kritiikki

Venäjällä vastarinta on arkea

1900-luvun toi­sel­la puo­lis­kol­la tapah­tu­nut kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen kään­ne, joka siir­si his­to­rian­tut­ki­muk­sen fokuk­sen val­tioi­den ja voit­ta­jien his­to­riois­ta koh­ti yksi­tyis­tä näkö­kul­maa ja koh­ti jopa aiem­min ylen­kat­sot­tu­ja aihei­ta, on joh­ta­nut vii­meis­ten nel­jän­kym­me­nen vuo­den aika­na his­to­ria­ku­van ja -käsi­tyk­sen moni­muo­tois­tu­mi­seen. Nämä niin kut­su­tut ”uudet his­to­riat” käsit­te­li­vät usein ilmiöi­tä ja ryh­miä, jot­ka eivät olleet aiem­min saa­neet naut­tia aka­tee­mi­ses­ta huo­mios­ta: muun muas­sa nai­sia, rikol­li­sia …

Kritiikki

Kirjailija kiillotti muistonsa

Esseisti Matti Mäkelä oli hel­mi­kuus­sa 2018 kir­joit­ta­nut muis­tel­mi­aan puo­len­tois­ta kuu­kau­den ajan, kun hän sai diag­noo­sin aggres­sii­vi­ses­ta syö­väs­tä. * Matti Mäkelä oli esseis­ti­nä kiteyt­tä­vä, havain­noi­va ja ilkeä, ja sanoil­taan täy­del­li­sen tark­ka. Kuolemaa vas­taan kir­joit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan näy­tä teh­neen muis­tel­mil­le hyvää. Pitelemättömään tart­tuu innol­la, mut­ta välil­lä sen luke­mi­nen tök­kii pahas­ti. Mäkelä kiil­lot­taa kuvaan­sa, mut­ta jät­tää elä­män­sä pala­sik­si. …