Kategoria: Kritiikki

Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …

Arkisto, Kritiikki

Steampunkia futuurissa

Lomonosovin moot­to­rin kokeel­li­suus ja frag­men­taa­ri­suus eivät vähen­nä romaa­nin viih­dyt­tä­vyyt­tä lain­kaan, kir­joit­taa Jukka Laajarinne. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran vuon­na 2014 Särön nume­ros­sa Taide ja mis­sio (26−27). * Joskus käteen osuu mes­ta­ri­teos. Antti Salmisen romaa­ni Lomonosovin moot­to­ri tun­tui­si muu­ta­man luku­ker­ran jäl­keen aset­tu­van tähän har­va­lu­kui­seen kate­go­ri­aan. Jossakin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa talous­jär­jes­tel­mäm­me on romah­ta­nut; sen muka­na moder­ni elä­män­muo­tom­me. ”[S]uurimmalle osal­le ihmi­siä …

Kritiikki

Venäjällä vastarinta on arkea

1900-luvun toi­sel­la puo­lis­kol­la tapah­tu­nut kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen kään­ne, joka siir­si his­to­rian­tut­ki­muk­sen fokuk­sen val­tioi­den ja voit­ta­jien his­to­riois­ta koh­ti yksi­tyis­tä näkö­kul­maa ja koh­ti jopa aiem­min ylen­kat­sot­tu­ja aihei­ta, on joh­ta­nut vii­meis­ten nel­jän­kym­me­nen vuo­den aika­na his­to­ria­ku­van ja -käsi­tyk­sen moni­muo­tois­tu­mi­seen. Nämä niin kut­su­tut ”uudet his­to­riat” käsit­te­li­vät usein ilmiöi­tä ja ryh­miä, jot­ka eivät olleet aiem­min saa­neet naut­tia aka­tee­mi­ses­ta huo­mios­ta: muun muas­sa nai­sia, rikol­li­sia …

Kritiikki

Kirjailija kiillotti muistonsa

Esseisti Matti Mäkelä oli hel­mi­kuus­sa 2018 kir­joit­ta­nut muis­tel­mi­aan puo­len­tois­ta kuu­kau­den ajan, kun hän sai diag­noo­sin aggres­sii­vi­ses­ta syö­väs­tä. * Matti Mäkelä oli esseis­ti­nä kiteyt­tä­vä, havain­noi­va ja ilkeä, ja sanoil­taan täy­del­li­sen tark­ka. Kuolemaa vas­taan kir­joit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan näy­tä teh­neen muis­tel­mil­le hyvää. Pitelemättömään tart­tuu innol­la, mut­ta välil­lä sen luke­mi­nen tök­kii pahas­ti. Mäkelä kiil­lot­taa kuvaan­sa, mut­ta jät­tää elä­män­sä pala­sik­si. …

Arkisto, Kritiikki

Järkevää absurdia

Absurdi ker­to­mus­ko­koel­ma kan­nat­taa lukea hitaas­ti nau­tis­kel­len, sil­loin täl­löin, tari­na ker­ral­laan. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Luomisen mene­tel­mät (nro 29). * Dialogimuotoinen ker­ron­ta on Platonista läh­tien kuu­lu­nut filo­so­fi­sen kir­jal­li­suu­den perin­tei­siin. Filosofiset aja­tus­ko­keet ja fik­tii­vi­set kes­kus­te­lut ovat muis­tut­ta­neet luon­non­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­me­ne­tel­mää: kun jota­kin eri­tyis­tä käsi­tet­tä yri­te­tään sel­ven­tää, se irro­te­taan arki­ses­ta käyt­­tö- tai esiin­ty­mi­sym­pä­ris­tös­tään ja tör­mäy­te­tään sit­ten …

Kritiikki, Vieraskynä

Mustien sävyjen paletti

Neromyytin vuok­si mies­tai­tei­li­joi­den moraa­lit­to­mia teko­ja on kat­sot­tu läpi sor­mien kaut­ta aikain, esit­tää Arla Kanerva uutuus­teok­ses­saan. Taiteen mus­ta kir­ja jää ana­lyy­sil­tään kui­ten­kin ohuek­si. * Taiteen mus­ta kir­ja tar­rau­tuu sekä #MeToo-aika­­kau­­teen että kapi­ta­lis­min ja kom­mu­nis­min mus­tiin kir­joi­hin, jois­sa kum­mas­sa­kin ker­ro­taan käsit­tä­mät­tö­mis­tä rikok­sis­ta ihmis­kun­taa vas­taan. Kun koh­teek­si ote­taan tai­de ja mies­tai­tei­li­jat ja kaik­kea sekoi­te­taan Helsingin Sanomien tai­ta­van toi­mit­ta­jan …

Arkisto, Kritiikki

Taviskirjailijan kasvutarina

Toisille kir­jai­li­ja­ne­lo on tar­koi­tuk­se­ton­ta kom­pu­roin­tia, toi­sil­le säih­ket­tä ja sala­ma­va­lo­ja. Kreetta Onkeli saa täs­tä ase­tel­mas­ta pal­jon irti romaa­nis­saan Kutsumus. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi Perkele (17−18). * Kreetta Onkelilla on ver­ra­ton kyky kir­joit­taa suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan väliin­pu­toa­jis­ta, sel­lai­sis­ta huo­maa­mat­to­mis­ta, kes­kin­ker­tai­sis­ta ihmi­sis­tä, joi­den kes­kin­ker­tai­suus on niin äärim­mäis­tä, ettei sitä pää­se kar­kuun. Nämä hen­ki­löt aje­leh­ti­vat elä­män­sä …

Kritiikki

Liikaa todellisuutta tälle päivälle

Johannesburgin tur­­va-alueil­­la muu­rit ovat sekä fyy­si­siä että hen­ki­siä, sel­vi­ää Annu Kekäläisen uutuus­teok­ses­ta. * Narrative non-fic­­tion eli tari­nal­li­nen tie­to­kir­jal­li­suus on suu­ren ylei­sön tie­to­kir­jo­jen ker­ron­nal­li­nen teho­kei­no. Annu Kekäläisen etno­gra­fi­nen teos Valitut pureu­tuu Etelä-Afrikan suur-Johannesburgin tur­­va-alueil­­la asu­vien vau­rau­den evan­ke­liu­mia ja karis­maat­tis­ta kris­ti­nus­koa edus­ta­vien ihmis­ten arkeen ja sopii tari­nal­li­suus­me­to­din edus­ta­vak­si esi­mer­kik­si. Tartuin innol­la teok­seen, sil­lä luen kaik­ki käsii­ni saa­mat …

Arkisto, Kritiikki

Loiko Venäjä lännen?

Miten puhum­me suo­ma­lai­suu­des­ta, län­si­mai­suu­des­ta ja ei-euroop­­pa­­lai­­suu­­des­­ta? Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi-Utopia (30). * Katsoin 282 minuut­tia Fritz Langin hui­maa­van kau­nis­ta Die Nibelungen -elo­ku­vaa (1924), joka hui­pen­tuu bur­gun­di­lais­ten ja kunin­gas Attilan hun­nien väli­seen tais­te­luun. Burgundilaiset (län­si) ovat hie­nos­tu­nei­ta, rita­ril­li­sia, per­soo­nal­li­sia – he ovat yksi­löi­tä. Hunnit (itä) ovat vil­le­jä ja alkeel­li­sia, ja nämä piir­teet …

Kritiikki, Vieraskynä

Politiikan syntisten seurakunta

Kokeneiden tut­ki­vien jour­na­lis­tien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuus­kir­ja Keskustan val­ta­kun­ta piir­tää tah­mean ja suh­mu­roi­van kuvan pää­hal­li­tus­puo­lu­eem­me toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta. Oudoimmaksi pelu­rik­si kir­jas­sa nousee Juha Sipilä, puh­toi­nen mies, jon­ka taus­tas­ta pal­jas­tuu­kin oudon sumei­ta koh­tia. * Keskusta on ollut vii­me kuu­kausi­na help­po maa­li. Puolueen poli­tii­kan lin­jas­ta ei ole oikein saa­nut sel­vää, monet uudis­tus­hank­keet ovat läjäh­tä­neet huo­non val­mis­te­lun takia …