Kategoria: Kritiikki

Arkisto, Kritiikki

Loiko Venäjä lännen?

Miten puhum­me suo­ma­lai­suu­des­ta, län­si­mai­suu­des­ta ja ei-euroop­­pa­­lai­­suu­­des­­ta? Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi-Utopia (30). * Katsoin 282 minuut­tia Fritz Langin hui­maa­van kau­nis­ta Die Nibelungen -elo­ku­vaa (1924), joka hui­pen­tuu bur­gun­di­lais­ten ja kunin­gas Attilan hun­nien väli­seen tais­te­luun. Burgundilaiset (län­si) ovat hie­nos­tu­nei­ta, rita­ril­li­sia, per­soo­nal­li­sia – he ovat yksi­löi­tä. Hunnit (itä) ovat vil­le­jä ja alkeel­li­sia, ja nämä piir­teet …

Kritiikki, Vieraskynä

Politiikan syntisten seurakunta

Kokeneiden tut­ki­vien jour­na­lis­tien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuus­kir­ja Keskustan val­ta­kun­ta piir­tää tah­mean ja suh­mu­roi­van kuvan pää­hal­li­tus­puo­lu­eem­me toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta. Oudoimmaksi pelu­rik­si kir­jas­sa nousee Juha Sipilä, puh­toi­nen mies, jon­ka taus­tas­ta pal­jas­tuu­kin oudon sumei­ta koh­tia. * Keskusta on ollut vii­me kuu­kausi­na help­po maa­li. Puolueen poli­tii­kan lin­jas­ta ei ole oikein saa­nut sel­vää, monet uudis­tus­hank­keet ovat läjäh­tä­neet huo­non val­mis­te­lun takia …

Arkisto, Kritiikki

Vyöhyke, jonne palomiehet saapuvat aina liian myöhään

Kirjailija, Finlandia-voit­­ta­­ja Riikka Pelo toi­voo, että tšek­ki­läi­nen sur­rea­lis­mi sai­si laa­jem­paa näky­vyyt­tä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klas­si­kok­si nous­sut­ta teos­ta on vai­kea sovit­taa val­mii­siin kate­go­rioi­hin. Kritiikki on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko. * Kirjahyllyjeni kät­köis­tä löy­tyy kak­si sur­rea­lis­ti­sen por­no­gra­fian tšek­ki­läis­tä hel­meä. Kumpikin teos tar­jou­tuu intii­mis­sä muo­dos­saan japa­ni­lai­sen tyy­ny­kir­jan kal­tai­sek­si jalok­si peti­ka­ve­rik­si. Toinen …

Kritiikki

Kaupungin surrealistinen kiihko

Aikansa lah­jak­kaim­piin kuu­lu­neen puo­lan­juu­ta­lai­sen Bruno Schulzin (1892 – 1942) tuo­tan­to kir­jai­li­ja­na jäi lyhyek­si, sil­lä hänet ammut­tiin juu­ta­lais­vai­nois­sa. Sekä kir­jai­li­ja­na että kuva­tai­tei­li­ja­na työs­ken­nel­leen Schulzin töis­tä suu­ri osa kato­si sodan aika­na. Tapani Kärkkäisen suo­men­ta­ma, vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Kanelipuodit ja mui­ta ker­to­muk­sia sisäl­tää Schulzin koko säi­ly­neen kau­no­kir­jal­li­sen tuo­tan­non: kak­si kir­ja­na ilmes­ty­nyt­tä novel­li­ko­koel­maa ja nel­jä kir­jal­li­suus­leh­dis­sä ilmes­ty­nyt­tä ker­to­mus­ta. Riipaisevassa ris­ti­rii­das­sa Schulzin …

Kritiikki

Suomalaisia miesihanteita

Artikkelikokoelman Näkymätön suku­puo­li – Mieheyden pit­kä his­to­ria aihee­na on suo­ma­lai­nen mies. Teoksen kro­no­lo­gi­ses­ti jär­jes­te­tyis­sä artik­ke­leis­sa ker­ro­taan eri­lai­sis­ta mie­his­tä 1400-luvul­­ta 1900-luvun puo­leen­vä­liin. Tarkastelussa ovat muun muas­sa itse­tut­kis­ke­lua har­ras­ta­neet kes­kia­jan luos­ta­ri­vel­jet, tais­te­lu­haa­voil­la ylpeil­leet karo­lii­niup­see­rit ja suo­ra­sel­käi­syyt­tä arvos­ta­neet suo­je­lus­kun­ta­lai­set. Nimi Näkymätön suku­puo­li vii­tan­nee sii­hen, että vaik­ka his­to­ri­aa on yleen­sä kir­joi­tet­tu mie­hen näkö­kul­mas­ta, tätä ole­tus­ta ei ole kir­joi­tet­tu auki …

Kritiikki

Ihminen sopeutuu mihin tahansa

Leena Krohnin vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Hotel Sapiens esit­tää, että ihmi­syy­den salai­suus pii­lee vapau­des­sa vali­ta vää­rin. Finlandia-ehdok­­kaa­­na ollut teos jat­kaa Krohnin tutul­la dys­toop­pi­sel­la lin­jal­la. Jos kir­jai­li­jan edel­li­ses­sä romaa­nis­sa Valeikkuna (Teos 2009) näkyi ihmis­kun­nan asteit­tai­nen kehi­tys koh­ti rap­pio­ta, Hotel Sapiensissa toi­vo on jo mene­tet­ty. Pieni jouk­ko ihmi­siä elää eris­tyk­sis­sä ja poh­tii aika ajoin, onko ulko­maa­il­ma jo tuhou­tu­nut. …

Kritiikki

Otteita kyldyyriharrastelijan aikakirjoista

Poliittisen his­to­rian dosent­ti, VTT Mikko Majander on vai­kut­ta­nut män­nä­vuo­det pait­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen Kalevi Sorsa -sää­tiön joh­to­hah­mo­na, myös Demokraatti-leh­­den pit­kä­ai­kai­se­na kolum­nis­ti­na. Lukemisen hul­luus koko­aa  yksiin  kan­siin  neli­sen­kym­men­tä Majanderin kult­tuu­riai­hei­ta käsit­te­le­vää kir­joi­tus­ta vuo­sil­ta 2005 – 2014. Kirjoituskokoelman esi­pu­hees­sa Majander nime­ää jul­kai­sun ”har­ras­tus­ten­sa kir­jak­si”, mut­ta niteen kan­si­leh­del­le on som­mi­tel­tu astet­ta mah­tai­le­vam­pi alaot­sa­ke: Esseitä aikam­me kult­tuu­ris­ta. Todettakoon yks­kan­taan, ettei Majanderin kolum­ni­ko­koel­ma onnis­tu …

Kritiikki

Maailmanlaajuinen ja ajaton ongelma

Väkival­ta­kult­tuu­rin perin­tö on rank­kaa ja tär­ke­ää luet­ta­vaa. Teoksessa ruo­di­taan väki­val­lan moni­muo­toi­suut­ta ja nos­te­taan esiin sen vai­keam­min havait­ta­via ja yhtei­söl­li­siä muo­to­ja. Väkivaltaa sekä his­to­rial­li­se­na että nyky-yhteis­­kun­­nal­­li­­se­­na ilmiö­nä tar­kas­te­le­va Satu Lidman pai­not­taa kir­jas­saan suku­puo­len mer­ki­tys­tä. Sukupuoleen liit­ty­vät his­to­rial­li­set asen­teet vai­kut­ta­vat edel­leen nai­sen ja mie­hen ole­tet­tui­hin roo­lei­hin ja mää­rit­tä­vät voi­mak­kaas­ti yksi­lön elä­mää yhtei­sös­sään. Lidman pai­not­taa ris­teä­vyy­den eli inter­sek­tio­naa­li­suu­den …

Kritiikki

Kahdeksan vuosikymmenen käsityksiä halusta

Historiantutkija, yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä Sandra Hagman tar­kas­te­lee suo­ma­lai­sen mies­ho­mo­sek­su­aa­li­suu­den his­to­ri­aa maa­­kun­­ta-arkis­­tois­­ta löy­tä­mien­sä oikeu­den­käyn­ti­pöy­tä­kir­jo­jen sekä kun­kin ajan tie­­de- ja leh­ti­kir­joi­tus­ten perus­teel­la. Seitsemän kum­maa vel­jestä on jäsen­net­ty tie­to­kir­jal­le epä­ta­val­li­seen, fik­tion puo­lel­ta napat­tuun vii­te­ke­hyk­seen. Hagman ver­taa homo­sek­su­aa­lis­ten mies­ten his­to­ri­aa Aleksis Kiven Seitsemän vel­jestä -romaa­nin tari­naan, jos­sa vel­jek­set jou­tu­vat koh­taa­maan moder­nin maa­il­man haas­teet. Hagmanin kir­jas­sa ”vel­jeys” syn­tyy koe­tus­ta vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta yhteis­kun­nan nor­mien …

Kritiikki

Halujen entrooppisella taistelukentällä

Maaria Päivinen vaih­taa nel­jän­nen romaa­nin­sa myö­tä kus­tan­ta­jaa. Leevi Lehdon nta­mon kor­vaa vasem­mis­to­lai­sek­si tie­to­kir­ja­kus­tan­ta­mok­si pro­fi­loi­tu­nut, mut­ta ala­ti enem­män myös kau­no­kir­jal­li­suut­ta jul­kai­se­va Into. Loikkaus ei Päivisen uutu­kai­sen puit­teis­sa vai­ku­ta eri­tyi­sen radi­kaa­lil­ta rat­kai­sul­ta; On näl­kä, on jano istuu kriit­ti­ses­sä, pro­vo­ka­tii­vi­ses­sa ärhäk­kyy­des­sään Innon kata­lo­giin muki­se­mat­ta. Teoksessa kes­­ki-ikää lähes­ty­vä hel­sin­ki­läis­lu­kion mate­ma­tii­kan­leh­to­ri ryh­tyy pari­suh­de­krii­sin jäl­ki­mai­nin­geis­sa maa­il­maa kier­tä­väk­si parit­ta­jak­si, mie­hiä niin fyy­si­ses­ti, …