Kategoria: Essee

Essee

Koronan viraalit kielitanssit

Koronavirukseen liit­ty­vät tie­dot, huhut, mee­mit ja pelot leviä­vät nopeas­ti inter­ne­tis­sä. Taudin vir­tu­aa­li­siin oirei­siin kuu­lu­vat muun muas­sa päte­mi­nen, ylem­myy­den­tun­ne sekä loke­roin­ti mei­hin ja mui­hin. Kaoottinen pan­­de­­mia-aika voi sil­ti lopul­ta muut­taa ihmis­kun­taa parem­paan suun­taan, kir­joit­taa psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan val­ta­si tans­si­tau­dik­si kut­sut­tu oma­laa­tui­nen tila, joka sai ihmi­set tans­si­maan päi­vä­kausia, jopa kuo­le­maan­sa asti. …

Essee

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

Klassikkokirjallisuus ei syn­ny tyh­jiös­sä. Tuntematon soti­las­kaan ei nojau­tu­nut ainoas­taan kir­joit­ta­jan­sa havain­toi­hin sodas­ta, vaan kes­kus­te­lee aikai­sem­man, jopa viih­teel­li­sen kir­jal­li­suu­den kans­sa, tote­aa Väinö Linnaan eri­kois­tu­nut kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Dosentti Martti Turtola mai­nit­si ker­ran kes­kus­tel­les­sam­me, että Väinö Linnan Tuntematon soti­las (1954) muis­tut­taa jois­sa­kin koh­din Arvi Järventauksen romaa­nia Rummut (1929 – 1930). Sinänsä ei yllät­täi­si, että Linna …

Essee, Vieraskynä

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

Näin toi­mii mei­dän aikam­me sen­suu­ri. Ei pelä­tä enää isoa­vel­jeä, vaan kaik­ki­val­tias­ta kulut­ta­jaa.” Ray Bradburyn syn­ty­mäs­tä tulee elo­kuus­sa 2020 kulu­neek­si sata vuot­ta. Hänen var­hais­teok­sen­sa Fahrenheit 451 syn­tyi aika­lais­to­dis­tuk­se­na 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se enna­koi 2010 – 2020-luku­­jen maa­il­maa, jos­sa tek­no­lo­gia ja kau­pal­li­suus jyrää­vät kir­jal­li­suu­den klas­si­kot, ja jos­sa hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten louk­kaan­tu­mi­set ja boi­kot­ti­kam­pan­jat ovat teh­neet palo­mie­his­tä kir­ja­ro­vioi­den sytyt­tä­jiä. …

Essee, Kommentti

Valkoisuuden vangit

Kun val­koi­nen toi­mit­ta­ja kir­joit­taa rasis­mis­ta, onko hänen teks­tin­sä perus­tel­tua mää­ri­tel­lä val­koi­suu­den ilmauk­sek­si? Entä tie­dos­tam­me­ko hyvän puo­lel­la kamp­pail­les­sam­me, että saa­tam­me alkaa muis­tut­taa pahaa vas­ta­puol­tam­me? Maustetytöistä alka­neen har­vi­nai­sen hedel­mäl­li­sen kult­tuu­ri­de­ba­tin kes­kiös­sä ovat rus­keus ja val­koi­suus, val­ta ja uhriu­tu­mi­nen, rasis­mi ja anti­ra­sis­mi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin jou­lu­kuus­sa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohus­­ta jutun, jos­sa poh­din sitä, mik­si rasis­ti­sen sanan …

Essee, Vieraskynä

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syk­syl­lä 2019 vail­le Emma-ehdok­­kuuk­­sia Tein kai lot­to­ri­vi­ni vää­rin -kap­pa­leen demo­ver­sios­sa esiin­ty­neen rasis­ti­sen sanan vuok­si, raa­dil­ta ja ylei­söl­tä jäi huo­miot­ta, että kap­pa­le ker­too poik­keuk­sel­li­sen tie­toi­ses­ti jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta epä­­ta­­sa-arvos­­ta. Mistä koko kes­kus­te­lus­sa oli oikeas­taan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mie­lee­ni Christopher Dardenin, mie­hen, jota ehkä enem­män kuin ketään saam­me kiit­tää n-sanas­­ta – enkä tar­koi­ta …

Arkisto, Essee

Aine, josta tulevaisuus on tehty

Dystopiat ovat jäl­leen pin­nal­la. Mitä tämä ker­too maa­il­mas­ta, jos­sa eläm­me? Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Itä ja län­si (nro 37, 2019). * Viime vuo­si­na dys­to­pia on rois­kah­ta­nut entis­tä useam­min esil­le kir­jal­li­suu­des­sa ja elo­ku­vas­sa. Lajityyppi tun­tuu löy­tä­neen uut­ta pakot­ta­vuut­ta suh­tees­sa todel­li­suu­teen. Dystopia mer­kit­see pelon yhteis­kun­taa ja toi­vo­tun eli utoop­pi­sen vas­ta­koh­taa. Jopa ääri-indi­­vi­­dua­­lis­­ti­­ses­­sa ajas­sam­me tari­nat …

Essee

Tietokirja on kirjallisuuden häilyvä toinen

Tietokirjakritiikki on kir­joit­ta­mi­sen lajeis­ta vai­kein. Lehtien kult­tuu­ri­si­vu­jen pals­ta­ti­lan vähen­ty­mi­sen lisäk­si ongel­ma­na on puu­te osaa­vis­ta kir­joit­ta­jis­ta ja krii­ti­kon työ­mää­rään näh­den riit­tä­mä­tön rahoi­tus. Mikä nos­tai­si tie­to­kir­jo­jen näky­vyy­den uudel­la vuo­si­kym­me­nel­lä nousuun, jol­lei kri­tiik­ki? * Tämä kir­joi­tus on toden­nä­köi­ses­ti 2010-luvun ainoa tie­to­kir­ja­kri­tiik­kiä käsit­te­le­vä essee. Hyvä että edes yksi laji­aan ennen kuin vuo­si­kym­men het­ken pääs­tä vaih­tuu uudek­si. Jotakin ker­too Suomen …

Essee, Vieraskynä

Älä lue tätä!
– essee yhden ajatuksen kirjallisuusgenrestä

Self help- eli itsea­pu­kir­jat anta­vat neu­vo­ja kaik­kiin elä­män sol­mu­koh­tiin. On kui­ten­kin usei­ta syi­tä suh­tau­tua itsea­pu­kir­jal­li­suu­teen kriit­ti­ses­ti, kir­joit­taa Aki Petteri Lehtinen. * Tie hel­vet­tiin on kivet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la.[1] Poliittisille kiih­koi­li­joil­le ja fun­da­men­ta­lis­ti­sil­le usko­vai­sil­le yhden tai kah­den teks­ti­ko­koel­man luke­mi­nen riit­tää koko elä­män ohje­nuo­rak­si ja maa­il­man­ku­van hor­ju­mat­to­mak­si perus­tak­si. Markkinatalouden ja arvo­jär­jes­tel­mien moni­nai­suu­den tun­nus­ta­va nykyih­mi­nen jou­tuu kui­ten­kin indi­vi­dua­lis­tis­ten sekä …

Arkisto, Essee

Tšekkiläisen kirjallisuuden klassikkoteokset kirjallisen ja suullisen kulttuurin välimailla

Mikä tekee kir­jas­ta klas­si­kon? Mitkä teok­set muo­dos­ta­vat Tšekin kult­tuu­rin kivi­ja­lan? Prahan Kaarlen yli­opis­ton etno­lo­gi ja folklo­ris­ti Petr Janečekin essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko (nro 35 – 36) osa­na euroop­pa­lais­ta klas­sik­ko­kir­jal­li­suut­ta käsit­te­le­vää essee­ko­ko­nai­suut­ta. Esseen on suo­men­ta­nut Elli Kulmala. * Klassinen kir­jal­li­nen teos tar­koit­ti Euroopassa pit­kän aikaa antii­kin tai­tee­seen poh­jaa­vaa teos­ta. Eurooppalaiset, …

Arkisto, Essee

Teidemme motorisoidut kentaurit
– vauhdilla kohti kuolemaa

Seikkailu, vaa­ran tun­ne, itse­näi­syys, vapaus. Moottoripyöräilyssä hou­kut­ta­vat edel­leen samat piir­teet kuin sata vuot­ta sit­ten. Pienoisessee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Ihminen ja kone (2014). * Useat kek­si­jät Euroopassa ja Yhdysvalloissa tart­tui­vat 1800-luvun jäl­ki­puo­lis­kol­la haas­tee­seen kehit­tää moder­nin ajan eetok­seen sopi­va, vauh­din ja indi­vi­dua­lis­min yhdis­tä­vä kul­ku­vä­li­ne. Varhaisimmista ”moot­to­ri­pyö­rän” pro­to­tyy­peis­tä ken­ties mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sin oli Cynophère. Nimensä mukai­ses­ti (‘kyon’, …