Kirjailija Elina Sana työs­ken­te­li Särön Oder-resi­­dens­­sis­­sä hel­mi­kuus­sa 2020 WSOY:n kir­jal­li­suus­sää­tiön tuel­la tut­ki­mas­sa holo­kaus­tin mer­ki­tys­tä ja rasis­min nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kom­pas­tus­ki­vet, juu­ta­lai­nen hau­taus­maa ja raken­nus­ten sei­niin kir­joi­te­tut kan­na­no­tot pakot­ta­vat kuun­te­le­maan his­to­ri­aa ja otta­maan sii­tä opik­si. (Kuvat kir­joit­ta­jan.) * Junamatka Berliinistä Saksan itä­ra­jal­le Frankfurt an der Oderin kau­pun­kiin kul­kee läpi ankeil­ta näyt­tä­vien …

Kun Puolan oikeis­to­kon­ser­va­tii­vi­nen hal­li­tus sor­taa suku­­puo­­li- ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä, se hor­jut­taa samal­la demo­kra­tian perus­pi­la­rei­ta. Maan vii­me­ai­kai­set ihmis­oikeus­louk­kaukset kiin­nos­ta­vat suo­ma­lai­sia tie­do­tus­vä­li­nei­tä yllät­tä­vän vähän, vaik­ka nykyi­sel­lä kehi­tyk­sel­lä voi olla seu­rauk­sia muil­le­kin kuin vähem­mis­töil­le. Kaikessa hil­jai­suu­des­sa suu­rek­si talous­maak­si kas­va­neen Puolan toi­vo on libe­raa­lis­sa nuo­ri­sos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja les­bot eivät ole tasa­ve­roi­sia mui­den ihmis­ten kans­sa. Meidän pitää …

Anaïs Nin uskou­tuu kuu­lui­sis­sa päi­vä­kir­jois­saan luki­jal­le kuin tera­peu­til­le, ja tera­peu­til­leen kuin rakas­ta­jal­leen. Mikä on Ninin päi­vä­kir­jo­jen perim­mäi­nen motii­vi, jos todel­li­set elä­män­ta­pah­tu­mat­kin kir­joi­te­taan pal­ve­le­maan fik­tion pää­mää­riä, kysyy psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Kun luin Anaïs Ninin päi­vä­kir­jaa vuo­sil­ta 1931 – 1934, kir­joi­tin omaan päi­vä­kir­jaa­ni: ”Ensin häneen rakas­tuu, hän­tä pitää kieh­to­va­na. Tuntee olon­sa eri­tyi­sek­si saa­des­saan olla …

Kirjojen luki­jat ja elo­ku­vien kat­so­jat jou­tu­vat vai­kei­den kysy­mys­ten eteen, kun teok­sen luo­nut tai­tei­li­ja pal­jas­tuu syyl­li­sek­si moraa­lit­to­miin tekoi­hin. Yksi kei­no sisäi­sen ris­ti­rii­dan rat­kai­se­mi­seen on muut­taa tai­tei­li­joil­le aset­ta­miam­me odo­tuk­sia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * “Woody Allen. Tykkäsin kovas­ti hänen elo­ku­vis­taan, ja tyk­käi­sin kai vie­lä­kin. Mutta en vaan pys­ty enää kat­so­maan nii­tä, sen jäl­keen kun nämä sekoi­lut [..] tuli­vat …

“Normaalitilassa voim­me vas­tus­taa nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mis­ta, liha­ve­roa tai alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mis­tä, vaik­ka näi­den toi­men­pi­tei­den voi­tai­siin osoit­taa kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sääs­tä­vän rut­kas­ti elin­vuo­sia. Poikkeustilassa olem­me val­mii­ta lisää­mään kon­kurs­se­ja, koti­vä­ki­val­taa ja kou­lu­pu­dok­kai­ta, jos voim­me siten ehkäis­tä koro­na­kuo­le­mia.” Kun koro­na­vi­rus esi­te­tään heik­ko­jen kimp­puun hyök­kää­vä­nä häi­jy­nä peto­na, kan­sa­lai­set voi­daan sitout­taa hel­pom­min valit­tuun poli­tiik­kaan ja poik­keus­ti­laan. Tämä dis­kurs­si ei ole täy­sin vaa­ra­ton. (Kuvitus: …

Millainen mer­ki­tys yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäl­lä on koro­na­pan­de­mian tor­jun­nas­sa? Vaikka COVID-19 ei ole demo­kraat­ti­nen tau­ti, demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män perus­pi­la­ri­na toi­mi­va luot­ta­mus on paras lää­ke pan­de­mi­aa vas­taan, esit­tää Markus Leikola glo­baa­lis­sa ana­lyy­sis­sään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Virustaudit ovat lää­ke­tie­teel­li­nen ongel­ma, epi­de­miat yhteis­kun­nal­li­nen ja pan­de­miat glo­baa­li­nen ongel­ma. Jos ongel­ma on hal­lit­se­ma­ton, se on kata­stro­fi, ja kata­stro­fi on aina yhteis­kun­nal­li­nen. Päivä päi­väl­tä …

Olga Tokarczuk kir­joit­taa koro­nae­pi­de­mian ja eris­täy­ty­nei­syy­den seu­rauk­sis­ta: nyky-Euroopan vah­vis­tu­neis­ta rajois­ta ja pian koit­ta­vas­ta uudes­ta todel­li­suu­des­ta. Nobel-kir­­jai­­li­­jan esseen on puo­las­ta suo­men­ta­nut Tapani Kärkkäinen. * Näen ikku­nas­ta­ni val­ko­mul­pe­rin, puun joka on aina kieh­to­nut minua ja on yksi syis­tä, joi­den takia asun nykyi­ses­sä kodis­sa­ni. Valkomulperi on ante­lias puu, sil­lä koko kevään ja kesän ajan se ruok­kii kym­me­niä lin­tu­per­hei­tä …

Koronavirukseen liit­ty­vät tie­dot, huhut, mee­mit ja pelot leviä­vät nopeas­ti inter­ne­tis­sä. Taudin vir­tu­aa­li­siin oirei­siin kuu­lu­vat muun muas­sa päte­mi­nen, ylem­myy­den­tun­ne sekä loke­roin­ti mei­hin ja mui­hin. Kaoottinen pan­­de­­mia-aika voi sil­ti lopul­ta muut­taa ihmis­kun­taa parem­paan suun­taan, kir­joit­taa psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan val­ta­si tans­si­tau­dik­si kut­sut­tu oma­laa­tui­nen tila, joka sai ihmi­set tans­si­maan päi­vä­kausia, jopa kuo­le­maan­sa asti. …