Kategoria: Essee

Essee, Suomennos

Saksan epätieteellinen koronastrategia

Hallituksen koro­na­po­liit­ti­seen lin­jaan kriit­ti­ses­ti suh­tau­tu­via tut­ki­joi­ta on Saksassa irti­sa­not­tu, lei­mat­tu ja vai­en­net­tu. Kärkipoliitikot väit­tä­vät tiu­kan koro­na­ku­rin perus­tu­van ”oike­aan tie­tee­seen”, jät­täen huo­miot­ta epi­de­mio­lo­gi­seen näyt­töön perus­tu­vat tut­ki­muk­set eri inter­ven­tioi­den tehos­ta. Tilanne on absur­diu­des­saan uhka demo­kra­tial­le, esit­tää talous­p­sy­ko­lo­gian pro­fes­so­ri Oliver Hirsch hel­mi­kuus­sa 2022 Särölle kir­joit­ta­mas­saan essees­sä, jos­sa avaa myös oman kriit­ti­syy­ten­sä taus­to­ja. (Suomennos: Anne Kilpi) Menin tam­mi­kuun 7. päi­vän aamu­na 2022 …

Essee, Suomennos

Kysymyksiä Vladimir Putinista

Puolalainen kir­jai­li­ja Radosław Wiśniewski esit­tää olen­nai­sia kysy­myk­siä Venäjän pre­si­den­tis­tä essees­sään, joka on kir­joi­tet­tu Krimin mie­hi­tyk­sen jäl­keen ja jul­kais­tu ensi ker­ran Wiśniewskin essee­teok­ses­sa vuon­na 2018. Esseen on puo­las­ta suo­men­ta­nut Tapani Kärk­käi­nen. Kirjoittajan ja suo­men­ta­jan pyyn­nös­tä Särö lah­joit­taa teki­jä­noi­keus­kor­vauk­sen ja kään­nös­palk­kion Ukrainalaisten yhdis­tys Suomessa ry:lle. Olisiko Vladimir Putin otta­nut mie­luum­min vas­taan Nobelin rau­han­pal­kin­non vai­ko Kungfutsen pal­kin­non rau­han edis­tä­mi­ses­tä Suuren Kiinan filo­so­fian hen­ges­sä? Ja kun hän …

Arkisto, Essee

Osip Mandelstam
– ilmojen runoilija eksyi taivaaseen

Neuvostohallintoon tur­hau­tu­nee­na ja pel­kää­mään kyl­läs­ty­nee­nä Osip Mandelstam kir­joit­ti pilk­ka­ru­no­ja Stalinista. Kirjoitukset joh­ti­vat runoi­li­jan kar­ko­tuk­seen ja köy­hyy­teen, mut­ta samal­la hänes­tä tuli kuo­le­ma­ton, kir­joit­taa esseis­ti Vladimir Jermakov. Alun perin Särön nume­ros­sa 45 jul­kais­tun esseen on suo­men­ta­nut Marja-Leena Mikkola. Jos runoi­li­ja Osip Mandelstamin elä­män ääri­vii­vat mer­kit­täi­siin Euraasian kar­tal­le, tulos muis­tut­tai­si suun­ta­vais­ton­sa menet­tä­neen muut­to­lin­nun reit­tiä. Oliko hän kier­to­lai­nen? Niin …

Essee

Putinin hulluudesta

Vladimir Putinin toi­mis­sa näkyy Venäjän eri­tyi­syyt­tä koros­ta­van myy­tin pimeä puo­li, kir­joit­taa venä­läis­tä kir­jal­li­suut­ta kus­tan­ta­nut ja suo­men­ta­nut Tuukka Sandström. Hyökkäys Ukrainaan voi hor­jut­taa Putinin val­taa, mut­ta his­to­rian valos­sa on varau­dut­ta­va myös tota­li­ta­ris­min paluuseen. Tätä kir­joit­taes­sa­ni olen istu­nut tie­to­ko­nee­ni ääres­sä kak­si päi­vää ja seu­ran­nut mil­tei kes­key­tyk­set­tä Venäjän Ukrainan-invaa­­sion ete­ne­mis­tä. Tunti tun­nil­ta, minuut­ti minuu­til­ta. Olen seu­ran­nut län­si­mai­sia ja …

Essee, Kritiikki

Uiguurit Kiinan valvontakoneiston silmätikkuina

Länsi-Kiinan Xinjiangin maa­kun­nas­sa isla­mi­nus­koi­sen uiguu­ri­kan­san teko­ja, sano­ja ja aja­tuk­sia kont­rol­loi­daan huip­pu­tek­no­lo­gi­sen jär­jes­tel­män avul­la. Epäilyttäviksi luo­ki­tel­tu­ja kan­sa­lai­sia lähe­te­tään psy­ko­lo­gi­sil­le kes­ki­tys­lei­reil­le. Uutuuskirja osoit­taa län­si­mais­ten­kin suu­ry­ri­tys­ten hyö­ty­vän uiguu­rien sor­ros­ta, jol­le lähim­mät ver­taus­koh­dat löy­ty­vät tie­teis­kir­jal­li­suu­des­ta. Aasiaan kes­kit­ty­neen tut­ki­van jour­na­lis­tin ja talous­toi­mit­ta­jan Geoffrey Cainin teos­ta Totaalinen polii­si­val­tio (suom. Riina Vuokko, Atena 2022) lukies­sa yksi asia käy hyvin pian sel­väk­si: mitä …

Essee

Mielenhallinnan, mielenmurhan ja aivopesun psykologia

Miltä näyt­tää ja tun­tuu tota­li­ta­ris­mi? Millaisia piir­tei­tä voi­daan pitää sen ensim­mäi­si­nä varoi­tus­merk­kei­nä?  Psykoanalyytikko Joost Meerloon mukaan myös demo­kraat­ti­sis­sa, vapais­sa yhteis­kun­nis­sa on mah­dol­lis­ta ajau­tua huo­maa­mat­ta tota­li­ta­ris­ti­seen ajat­te­luun. Talouspsykologian pro­fes­so­ri Oliver Hirsch esit­te­lee Meerloon aja­tuk­sia essees­sään, joka on jul­kais­tu ensi ker­ran sak­sa­lai­ses­sa Club der kla­ren Worte -verk­ko­jul­kai­sus­sa 4.1.2021. Suomennos: Anne Kilpi. Joost Meerloo (1903−1976), alan­ko­maa­lai­nen lää­kä­ri ja psy­koa­na­lyy­tik­ko, …

Arkisto, Essee

Rock’n’roll vapaudelle

Liettua itse­näis­tyi sävel säve­lel­tä, kel­la­reis­sa ja klu­beis­sa, mur­tau­tuen vähi­tel­len sen­suu­rin alta maa­il­mal­le, kir­joit­taa liet­tua­lai­nen kir­jai­li­ja ja juris­ti Justinas Žilinskas. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Liettua maa­il­mo­jen välis­sä (nro 43 – 44). Suomennos: Sini Katainen. Kuvitus: Heta-Linnea Kovanen. * Olin noin kak­si­tois­ta­vuo­tias, oli vuo­si 1986, ja kevät kol­kut­te­li ikku­nan taka­na. Juhlimme ystä­vä­per­heen syn­ty­mä­päi­vää, me lap­set kes­ke­näm­me …

Essee

Wolt, woke ja liukas rasismi

Viime aiko­jen rasis­mi­ko­huis­sa on näh­ty, että anti­ra­sis­ti­nen akti­vis­ti­lii­ke koh­dis­taa huo­mion­sa eri­to­ten puhe­ta­poi­hin ja käsit­tei­siin. Kun rasis­mi toteu­tuu­kin eriar­vois­ten talou­del­lis­ten suh­tei­den väli­tyk­sel­lä ja on vai­keam­min hah­mo­tet­ta­vaa, kie­lel­li­siä tabu­ja var­tioi­va akti­vis­mi näyt­tää voi­mat­to­mal­ta. Symbolisista teois­ta on siir­ryt­tä­vä kon­kreet­ti­siin toi­miin, esit­tää kir­jai­li­ja Tuukka Sandström. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) Everybody knows that the dice are loa­ded. – Leonard Cohen * Hieman Afrikan täh­ti …

Essee

Kuin numeroa liian pienet kengät
– kulttuurilehdet vastarinnan muotona

Kulttuurilehdistön ei pitäi­si alis­tua tai­tei­li­joi­den tai kult­tuu­rin pal­ve­li­jak­si, vaan uskal­taa sanoa suo­rat sanat niin päät­tä­jil­le kuin kir­jal­li­suus­väel­le­kin, kir­joit­taa liet­tua­lai­sen Literatūra ir menas -kult­tuu­ri­leh­den pää­toi­mit­ta­ja Gytis Norvilas. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Liettua maa­il­mo­jen välis­sä -nume­ros­sa (nro 43 – 44, ilmes­tyy loka­kuus­sa 2021). Suomennos: Sini Katainen. * Rohkenisin sanoa, että Liettuan kult­tuu­ri­leh­dis­tön syn­ty ja kehi­tys on ollut taval­la …

Arkisto, Essee

Häviössä on häivähdys ikuisuutta

Mitä on yhteis­kun­nal­li­nen masen­nus ja mil­lai­se­na se kuva­taan nyky­kir­jal­li­suu­des­sam­me? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon suku­pol­vi­ro­maa­nien hen­ki­löil­lä on kaik­ki resurs­sit ulot­tu­vil­laan, mut­ta hei­tä vai­vaa mah­dol­li­suuk­sien menet­tä­mi­sen äärim­mäi­nen pel­ko, kir­joit­taa väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Jaakko Vuori. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 40 – 41) vuon­na 2020. * Anton Tšehovin (1860 – 1904) novel­lis­sa Neiti NN:n ker­to­mus aate­lis­nei­ti Natalia Vladimirovna muis­te­lee vuo­sien …