Kävin Varsovassa ensi ker­ran kevääl­lä 1984. Elettiin kyl­män sodan vii­meis­tä vuo­si­kym­men­tä. Puolassa Solidaarisuus-lii­­ke oli pari vuot­ta aiem­min pai­net­tu maan alle, ja val­taa piti soti­las­jun­tak­si muun­tu­nut kom­mu­nis­ti­puo­lue. Oli jän­nit­tä­vää pääs­tä Puolaan, maa­han, jos­sa Euroopan koh­ta­lon­ky­sy­myk­set taval­la tai toi­sel­la rat­ke­ai­si­vat. Mutta olin innois­sa­ni myös sik­si, että pää­si­sin lopul­ta­kin näke­mään Isaac Bashevis Singerin koti­kau­pun­gin. Singer oli joi­ta­kin vuo­sia …

Poliittisilla kan­na­no­toil­laan ris­ti­ve­toa herät­tä­nyt runoi­li­ja, esseis­ti ja suo­men­ta­ja Timo Hännikäinen sul­jet­tiin ulos vuo­den 2018 Helsingin kir­ja­mes­suil­ta. Kuitenkin juu­ri Helsinki ja kir­ja­mes­sut ovat olleet sosi­aa­li­sen sekoit­tu­mi­sen menes­tys­ta­ri­noi­ta, joi­den idea­na on ollut eri­lai­suu­den koh­taa­mi­nen. Ei muu­rien pys­tyt­tä­mi­nen. — Viime hel­mi­kuus­sa tein Kansan Uutisiin jutun Helsingin kau­pun­gin lähi­tu­le­vai­suu­den näky­mis­tä. Haastattelin kah­ta pit­kän lin­jan Helsinki-polii­­tik­­koa: kan­­san­e­dus­­ta­­ja-kau­­pun­­gin­­val­­tuu­­tet­­tu Paavo Arhinmäkeä ja …

Taide on aja­tus­ten­siir­toa, väit­tää kir­jai­li­ja ja bio­lo­gi Tiina Raevaara ja ker­too, mitä aivois­sam­me tapah­tuu tai­teen koke­mi­sen het­kel­lä. – Ihminen on tai­tei­li­ja. Millään muul­la tun­ne­tul­la eliö­la­jil­la ei ole niin pit­käl­le vie­tyä kult­tuu­ria, niin moni­mut­kais­ta ja mah­dol­lis­ta­vaa kom­mu­ni­kaa­tio­jär­jes­tel­mää tai tapo­ja säi­lyt­tää tie­toa kuin ihmi­sel­lä. Kognitiiviset tai­tom­me ovat ver­taan­sa vail­la. Mielen tut­ki­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka emme kyke­ne kuvaa­maan …

Elämme aktii­vi­suu­dek­si tul­ki­tun räy­hää­mi­sen ja rai­vok­kuu­den ihan­noi­mi­sen aikaa. Samaan aikaan kar­ta­noi­ta jae­taan, tuli­­tik­­ku-impe­­riu­­me­­ja luo­daan ja yhteis­kun­nal­li­sia ase­mia semen­toi­daan siel­lä min­ne emme osaa kat­soa. Vuoden 1916 Suomen asu­kas tun­nis­tai­si hel­pos­ti tämän maan hen­gen ja tavat, kir­joit­taa talous­toi­mit­ta­ja Petri Korhonen vuon­na 2016 jul­kais­tus­sa, edel­leen har­vi­nai­sen ajan­koh­tai­ses­sa essees­sään. — Älkää tul­ko sano­maan, että Suomen hen­ki­nen ilma­pii­ri oli­si olen­nai­ses­ti …

Myös joo­ga­maa­il­ma kai­kes­sa ter­veel­li­syy­des­sään kät­kee loh­koi­hin­sa val­lan sokai­se­mia, jopa psy­ko­paa­teik­si luo­ki­tel­ta­vis­sa ole­via opet­ta­jia, kir­joit­taa kir­jai­li­ja Maria Peura. “Ketään ei ole niin help­po käyt­tää hyväk­si kuin gurul­leen antau­tu­nut­ta, egos­taan luo­pu­nut­ta ihmis­tä.” — Naiseksi kas­va­mi­nen ei ole help­poa. Jo vau­va­na täy­tyy olla hert­tai­nen ja soma. Pienenä tyt­tö­nä jou­tuu kes­tä­mään sek­su­aa­lis­ta vih­jai­lua. Nurmisen Seppo, isoi­sä­ni ikäi­nen naa­pu­ri, höpöt­ti …

Renessanssiesseisti Montaignelle tämän päi­vän tavat ja tot­tu­muk­set aiheut­tai­si­vat var­mas­ti vilun­vä­ris­tyk­siä, kir­joit­taa toi­mit­ta­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Jussi K. Niemelä. — Esseekirjallisuuden luo­ja Michel Eyquem de Montaigne syn­tyi 28.2.1533 Dordognen joki­laak­sos­sa lähel­lä Bordeaux’ta. Ranskan renes­sans­sin suu­ri skep­tik­ko, kuten suo­men­ta­ja Renja Salminen Montaignea koot­tu­jen essei­den ensim­mäi­sen osan esi­pu­hees­sa nimit­tää, on edel­leen ajan­koh­tai­nen. Salmisen mukaan ”nyky­ajan luki­jas­sa herät­tää vas­ta­kai­kua hänel­le …