Kirjoittajalta Marissa Mehr

Kritiikki

Lääketieteen ruma historia

Naisten lää­ke­tie­teel­li­nen hoi­to on kaut­ta his­to­rian perus­tu­nut suku­puo­li­myy­teil­le – vahin­gol­li­sin seu­rauk­sin. Elinor Cleghornin rajun ja tär­keän kirjan suo­men­nos on jää­nyt har­mil­li­sen vii­meis­te­le­mät­tö­mäk­si. Ei kan­na­ta syn­tyä nai­sek­si. Mikäli näin pää­see käy­mään, ei aina­kaan kan­na­ta sai­ras­tua. Tutkijan ja vapaan kir­joit­ta­jan Elinor Cleghornin (s. 1980) tuh­ti lää­ke­tie­teen his­to­ria Sairas ja vial­li­nen: Naiset lää­ke­tie­teen his­to­rias­sa kuvaa, kuin­ka nais­su­ku­puo­len pato­lo­gi­soin­ti on joh­ta­nut …

Artikkeli

Vihattu, rakastettu, näkymätön raati

Kirjallisuuspalkintojen raa­dit työs­ken­te­le­vät sul­jet­tu­jen ovien taka­na. Raatien valit­se­mat pal­kin­toeh­dok­kaat ja voit­ta­jat herät­tä­vät aika ajoin kii­vai­ta kes­kus­te­lu­ja sekä medias­sa että luki­joi­den kes­kuu­des­sa. Mitä kir­jal­li­suus­raa­deis­sa tapah­tuu, ja miten mei­dän tuli­si nii­den valin­toi­hin suh­tau­tua? Aina aika ajoin kir­jal­li­suus­pal­kin­to­jen ehdo­kas­va­lin­nat ja pal­ki­tut teok­set herät­tä­vät kii­vas­ta kes­kus­te­lua medias­sa. Viimeksi näin kävi lop­pu­vuon­na 2020, kun Helsingin Sanomien Antti Majander otti suo­ra­sa­nai­ses­ti kan­taa …

Kritiikki

Kauan kaivattu teos tarinallisuudesta

Kertomuksen voi hyväl­lä syyl­lä las­kea yhdek­si vii­me vuo­sien näky­vim­mis­tä tren­deis­tä. Vaikka asioi­den esit­tä­mi­nen ker­to­muk­sen muo­dos­sa on ikiai­kai­nen perin­ne, on tari­nal­li­suu­den vah­va hyö­dyn­tä­mi­nen tie­don­vä­li­tyk­sel­li­sis­sä teks­teis­sä, kuten jour­na­lis­mis­sa ja tie­to­kir­jal­li­suu­des­sa, jok­seen­kin tuo­re ilmiö. Nykyisin ker­to­mus­ta myös tut­ki­taan pal­jon, mut­ta – toi­sin kuin esi­mer­kik­si englan­nin­kie­li­sel­lä kie­lia­lu­eel­la – yleis­esi­tyk­siä ja tie­to­kir­jo­ja aihees­ta on jul­kais­tu suo­men kie­lel­lä vie­lä ver­rat­tain vähän. …

Kritiikki

Venäjällä vastarinta on arkea

1900-luvun toi­sel­la puo­lis­kol­la tapah­tu­nut kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen kään­ne, joka siir­si his­to­rian­tut­ki­muk­sen fokuk­sen val­tioi­den ja voit­ta­jien his­to­riois­ta koh­ti yksi­tyis­tä näkö­kul­maa ja koh­ti jopa aiem­min ylen­kat­sot­tu­ja aihei­ta, on joh­ta­nut vii­meis­ten nel­jän­kym­me­nen vuo­den aika­na his­to­ria­ku­van ja -käsi­tyk­sen moni­muo­tois­tu­mi­seen. Nämä niin kut­su­tut ”uudet his­to­riat” käsit­te­li­vät usein ilmiöi­tä ja ryh­miä, jot­ka eivät olleet aiem­min saa­neet naut­tia aka­tee­mi­ses­ta huo­mios­ta: muun muas­sa nai­sia, rikol­li­sia …

Vieraskynä

Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua

Kuten kaik­ki teks­ti­la­jit, myös tai­de­kri­tiik­ki vaa­tii elääk­seen uudis­tu­mis­ta, kokei­le­vuut­ta ja moni­nai­suut­ta. Kokeellinen kri­tiik­ki on nous­sut vii­me vuo­si­na uudel­leen kes­kus­te­luun, mut­ta mitään kon­kreet­tis­ta ei sen ase­man kohen­ta­mi­sek­si ole juu­ri tapah­tu­nut. * Useimmat aktii­vi­sis­ta tai­de­krii­ti­kois­ta ovat saa­neet klas­si­sen teos­kes­kei­sen tai­de­kri­tii­kin kir­joit­ta­mi­sen ope­tuk­sen, jos­sa teks­tiä lähes­ty­tään kol­men tär­keän ele­men­tin kaut­ta: kuvauk­sen, tul­kin­nan ja arvot­ta­mi­sen. Tämä on usein se …

Arkisto, Kritiikki

Ihminen sopeutuu mihin tahansa

Leena Krohnin vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Hotel Sapiens esit­tää, että ihmi­syy­den salai­suus pii­lee vapau­des­sa vali­ta vää­rin. Finlandia-ehdok­­kaa­­na ollut teos jat­kaa Krohnin tutul­la dys­toop­pi­sel­la lin­jal­la. Jos kir­jai­li­jan edel­li­ses­sä romaa­nis­sa Valeikkuna (Teos 2009) näkyi ihmis­kun­nan asteit­tai­nen kehi­tys koh­ti rap­pio­ta, Hotel Sapiensissa toi­vo on jo mene­tet­ty. Pieni jouk­ko ihmi­siä elää eris­tyk­sis­sä ja poh­tii aika ajoin, onko ulko­maa­il­ma jo tuhou­tu­nut. …

Arkisto, Kritiikki

Kahden kansa(llisuude)n välissä

Kalle Kniivilän vah­vas­ti humaa­ni teos Baltian venä­läi­sis­tä herät­tää aja­tuk­sia myös Suomen vähem­­mis­­tö- ja pako­lais­po­li­tii­kas­ta. Kyse ei lopul­ta ole kie­lis­tä, kan­sal­li­suuk­sis­ta tai kar­tal­le piir­re­tyis­tä rajois­ta, vaan jos­ta­kin pal­jon perus­ta­van­laa­tui­sem­mas­ta, kir­joit­taa Marissa Mehr. — Ruotsinsuomalainen toi­mit­ta­ja Kalle Kniivilä on kir­joit­ta­nut enti­sen Neuvostoliiton alu­eel­ta kol­me repor­taa­si­teos­ta vii­mei­sen parin vuo­den aika­na. Vuonna 2016 jul­kais­tu Neuvostomaan lap­set käsit­te­lee Baltian mai­den …