Kategoria: Arkisto

Arkisto, Essee

Häviössä on häivähdys ikuisuutta

Mitä on yhteis­kun­nal­li­nen masen­nus ja mil­lai­se­na se kuva­taan nyky­kir­jal­li­suu­des­sam­me? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon suku­pol­vi­ro­maa­nien hen­ki­löil­lä on kaik­ki resurs­sit ulot­tu­vil­laan, mut­ta hei­tä vai­vaa mah­dol­li­suuk­sien menet­tä­mi­sen äärim­mäi­nen pel­ko, kir­joit­taa väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Jaakko Vuori. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 40 – 41) vuon­na 2020. * Anton Tšehovin (1860 – 1904) novel­lis­sa Neiti NN:n ker­to­mus aate­lis­nei­ti Natalia Vladimirovna muis­te­lee vuo­sien …

Arkisto, Essee

Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

Utopiat luo­vat toi­voa parem­mas­ta maa­il­mas­ta, ja dys­to­piat voi­vat tar­jo­ta kon­kreet­ti­sia vas­ta­rin­nan mal­le­ja. Solarpunk moti­voi rea­lis­ti­sel­la rat­kai­su­kes­kei­syy­del­lään, kun taas spe­ku­la­tii­vi­ses­sa fik­tios­sa visioi­daan mitä jos -ske­naa­rioi­den seu­rauk­sia yhtei­söil­le ja yksi­löil­le. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaik­ki esit­tä­neet tule­vai­suu­des­ta hur­jia visioi­ta, jois­ta osa on toteu­tu­nut – onko kir­jai­li­jois­sa …

Arkisto, Kritiikki

Kaikki virtaa

Vuoden 2021 J. A. Hollon kään­nös­pal­kin­non voit­ti Jussi Palmusaari Kasvien elä­mä -teok­sen suo­men­nok­ses­ta. Kyseessä on pal­kin­to­raa­din mukaan “oppi­nut ja into­hi­moi­nen teos, joka avaa uuden­lai­sia, hät­käh­dyt­tä­viä­kin näkö­kul­mia elä­mään maa­pal­lol­la”. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Hyvännäkijä-nume­­ros­­sa jou­lu­kuus­sa 2020. * Filosofia sai alkun­sa luon­non tut­ki­mi­ses­ta, mut­ta Sokrateesta läh­tien se on hylän­nyt maa­il­man ja kään­tä­nyt kat­seen­sa sisään päin, kir­joit­taa Emanuele …

Arkisto, Essee

Melankolian katse

Masennus voi olla loh­du­ton­ta ja pime­ää. Melankolia puo­les­taan on pop­musii­kin ja kir­jal­li­suu­den näkö­kul­mas­ta ovia avaa­va, loh­dul­li­nen ja ihmi­siä yhdis­tä­vä voi­ma, joka pitää sisäl­lään toi­von ja uudet mah­dol­li­suu­det. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 41 – 42) kesä­kuus­sa 2020. I Opin tun­nis­ta­maan melan­ko­lian jo lap­suu­des­sa. Minulla ei ollut sanaa sil­le tun­teel­le, joka syn­tyi vähi­tel­len kesän värien …

Arkisto, Artikkeli

Hedelmiä mahdottomuuden puusta

Runouden rajoil­la -semi­naa­ris­sa Haminassa kes­kus­tel­tiin 11. – 13.9.2020 kään­nös­ru­nou­den tilan­tees­ta Suomessa sekä tul­kin­nan ja intui­tion mer­ki­tyk­ses­tä runo­jen kään­tä­mi­ses­sä. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran jou­lu­kuus­sa 2020 Särön nume­ros­sa Hyvännäkijä (nro 42). Kuvitus: Sanna Saastamoinen. * “Juuri kään­nök­set kan­nat­te­le­vat kai­ken runou­den ole­mis­ta: ne ovat täyn­nän­sä hedel­mäl­li­siä vää­ri­nym­mär­ryk­siä, idio­min vir­heel­li­siä mut­ta her­kul­li­sia siir­ty­miä, ryt­mi­siä ja ään­tei­tä kai­ut­ta­via ideoi­ta, toi­si­naan silk­kaa asen­net­ta …

Arkisto, Essee

Tautinen mieli tautisessa ruumiissa

Luonnossa esiin­ty­vien lois­ten ja mik­ro­bien tavat vai­kut­taa isän­täe­läi­men­sä käyt­täy­ty­mi­seen ylit­tä­vät mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­suu­des­saan hur­jim­mat­kin kau­hue­lo­ku­vat. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko (35−36). * Mielessäni häi­ly­vän kuvael­man koh­tauk­set ovat mus­ta­val­koi­sia ja rakei­sia. Ehkä niil­lä on esi­ku­van­sa jos­sa­kin kau­an sit­ten näke­mäs­sä­ni; kau­hue­lo­ku­va tai mah­dol­li­ses­ti doku­ment­ti. Nuorehko tum­ma­tuk­kai­nen mies – täl­tä mie­li­ku­vie­ni uhri jos­ta­kin syys­tä näyt­tää …

Arkisto, Essee

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luon­non­fi­lo­so­fias­sa tie­don läh­tei­nä toi­mi­vat Raamattu, luon­to ja ihmi­nen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filo­so­fit ammen­si­vat näis­tä kol­mes­ta ”kir­jas­ta” löy­tääk­seen tie­toa muun muas­sa maa­il­man syn­nys­tä, kas­vien hyö­ty­käy­tös­tä ja oikean­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta. Kaiken ole­mas­sao­le­van alus­ta­na toi­mii äidil­li­nen prin­siip­pi eli mat­rii­si. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Suomea pide­tään …

Arkisto, Artikkeli

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

Helsingin yli­opis­ton riko­soi­keu­den pro­fes­so­ri Kimmo Nuotio tun­ne­taan jul­ki­suu­des­sa ajan­koh­tais­ten oikeus­asioi­den kom­men­toi­ja­na, mut­ta hän on myös kir­jal­li­suu­den suur­ku­lut­ta­ja. Tässä artik­ke­lis­sa Nuotio ker­too elä­mään­sä vai­kut­ta­neis­ta kau­no­kir­jal­li­sis­ta teok­sis­ta. Artikkeli on jul­kais­tu alun perin Särön nume­ros­sa Kulkijat, kul­ku­rit (nro 34). * Yhden tai useam­man lem­pi­kir­jan nimeä­mi­nen on minul­le häm­men­tä­vän vai­ke­aa. Joidenkin kir­jo­jen luke­mi­ses­ta on jo niin kau­an, että suu­rin …

Arkisto, Kritiikki

Myyttien merellä ja merta edempänä

Bysantista Egyptiin ja kan­san­pe­rin­ne­kat­kel­mis­ta uni­ver­saa­lei­hin myyt­tei­hin: esit­te­lys­sä suo­ma­lai­sen myto­lo­gian juu­ria kar­toit­ta­van klas­sik­ko­teok­sen uusi pai­nos. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Martti Haaviosta (1899 – 1973) riit­ti monek­si. P. Mustapäänä hän oli yksi niis­tä moder­nis­mia edel­tä­neis­tä lyy­ri­kois­ta, joi­ta myös moder­nis­tit arvos­ti­vat. Nuorena mie­he­nä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intel­lek­tuel­le­ja, …

Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …