Kategoria: Vieraskynä

Vieraskynä

Ruotsi, Suomi ja koronahäpeä

Miksi Ruotsin ja Suomen poliit­ti­set toi­men­pi­teet koro­nae­pi­de­mian aika­na eroa­vat toi­sis­taan niin jyr­käs­ti? Mikseivät län­si­naa­pu­rim­me pel­kää yhdes­sä­oloa, vaan jat­ka­vat elä­mään­sä mil­tei enti­seen tapaan? Ylisukupolvisista sota­ko­ke­muk­sis­ta juon­tu­va pel­ko ja häpeä on vai­kut­ta­nut suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin, mikä näkyy krii­siai­ka­na. Kirjoittaja on ter­veys­jour­na­lis­mis­ta väi­tel­lyt val­tio­tie­tei­den toh­to­ri, jon­ka taus­ta on evo­luu­tio­bio­lo­gias­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Ylitin pää­siäi­se­nä käve­ly­sil­taa kave­ri­ni kans­sa, nau­roim­me ilos­ta. …

Vieraskynä

Kun kone hajoaa

Mitä todel­li­suu­del­le tapah­tuu, kun mie­len raken­teet hajoa­vat? Entä sil­loin, kun yhteis­kun­nan moot­to­ri alkaa yskäh­del­lä? Niin yksi­tyi­nen kuin ylei­nen tur­val­li­suu­den­tun­ne voi olla parem­pi perus­taa sat­tu­man ja epä­var­muu­den kuin pysy­vyy­den varaan, esit­tää A-kli­­nik­­ka­­sää­­tiön KokeNet – mie­li mukaan -hank­keen pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri ja koke­mus­asian­tun­ti­ja Mikael Söderström omien masen­nus­ko­ke­mus­ten­sa valos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Rovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen yli­mää­räis­tä uutis­lä­he­tys­tä. Kertovat, että pans­sa­rit ovat …

Vieraskynä

Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen

Koronaepidemiasta käy­tä­vää yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua ohjaa­vat monen­lai­set tabut, joi­hin myös media on syyl­li­nen, esit­tää bio­lää­ke­tie­teen tut­ki­ja. Julkaisemme vie­ras­ky­nä­kir­joi­tuk­sen poik­keuk­sel­li­ses­ti nimet­tö­mä­nä kir­joit­ta­jan pyyn­nös­tä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.) * Tiedotusvälineet ovat täyn­nä koro­naa. Ihmiset alka­vat uupua kuu­le­maan­sa. Juttujen mää­rään näh­den on eri­kois­ta, että kaik­kial­la ker­ro­taan yhtä ja samaa tari­naa. Tai kor­kein­taan saman tari­nan muu­ta­maa variant­tia: virusin­fek­tion leviä­mi­nen on estet­tä­vä …

Essee, Vieraskynä

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

Näin toi­mii mei­dän aikam­me sen­suu­ri. Ei pelä­tä enää isoa­vel­jeä, vaan kaik­ki­val­tias­ta kulut­ta­jaa.” Ray Bradburyn syn­ty­mäs­tä tulee elo­kuus­sa 2020 kulu­neek­si sata vuot­ta. Hänen var­hais­teok­sen­sa Fahrenheit 451 syn­tyi aika­lais­to­dis­tuk­se­na 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se enna­koi 2010 – 2020-luku­­jen maa­il­maa, jos­sa tek­no­lo­gia ja kau­pal­li­suus jyrää­vät kir­jal­li­suu­den klas­si­kot, ja jos­sa hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten louk­kaan­tu­mi­set ja boi­kot­ti­kam­pan­jat ovat teh­neet palo­mie­his­tä kir­ja­ro­vioi­den sytyt­tä­jiä. …

Essee, Vieraskynä

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syk­syl­lä 2019 vail­le Emma-ehdok­­kuuk­­sia Tein kai lot­to­ri­vi­ni vää­rin -kap­pa­leen demo­ver­sios­sa esiin­ty­neen rasis­ti­sen sanan vuok­si, raa­dil­ta ja ylei­söl­tä jäi huo­miot­ta, että kap­pa­le ker­too poik­keuk­sel­li­sen tie­toi­ses­ti jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta epä­­ta­­sa-arvos­­ta. Mistä koko kes­kus­te­lus­sa oli oikeas­taan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mie­lee­ni Christopher Dardenin, mie­hen, jota ehkä enem­män kuin ketään saam­me kiit­tää n-sanas­­ta – enkä tar­koi­ta …

Vieraskynä

Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar
– tähän molemmat ovat yhtä syyllisiä

Tekevätkö Suomen kym­me­net­tu­han­net kult­tuu­riyh­dis­tyk­set ja eri alo­jen tai­tei­li­jat vää­rin vas­taa­not­taes­saan jul­ki­sia avus­tuk­sia, jot­ka ovat peräi­sin “likai­sis­ta” veik­kaus­voit­to­va­rois­ta? Entä pitäi­si­kö Särön tilaa­jien kokea huo­noa omaa­tun­toa kär­si­mys­tä tuot­ta­van jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­ses­tä, jos­ta on hyö­ty­nyt myös Veijo Baltzar? Ei tie­ten­kään. Tällaisten joh­to­pää­tös­ten vetä­mi­nen oli­si kui­ten­kin var­sin help­poa. * Näennäismoraalisessa nyky­het­kes­säm­me on tär­ke­ää huo­mioi­da asioi­den syy- ja seu­rausyh­tey­det. Erityisesti tämä …

Vieraskynä

Suomi ei toimi

Kustantaja Heikki Savola pukee vie­ras­ky­nä­kir­joi­tuk­ses­saan sanoik­si fak­tan, jon­ka kaik­ki yrit­tä­jät tie­tä­vät, mut­ta jota ei ole yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la täy­sin ymmär­ret­ty: Postin epä­luo­tet­ta­vuus tekee pie­ny­rit­tä­jien elä­mäs­tä vai­ke­aa, ja sii­tä kär­sii koko maa. * Tiedättehän pik­ku­pa­ke­tin? Se on vähän kir­jet­tä isom­pi pos­ti­lä­he­tys, jon­ka Posti sanoo kan­ta­van­sa peril­le 2 – 3 vuo­ro­kau­des­sa. Sen lähet­tä­mi­nen mak­saa enem­män kuin kir­jeen, mut­ta sel­väs­ti vähem­män …

Essee, Vieraskynä

Älä lue tätä!
– essee yhden ajatuksen kirjallisuusgenrestä

Self help- eli itsea­pu­kir­jat anta­vat neu­vo­ja kaik­kiin elä­män sol­mu­koh­tiin. On kui­ten­kin usei­ta syi­tä suh­tau­tua itsea­pu­kir­jal­li­suu­teen kriit­ti­ses­ti, kir­joit­taa Aki Petteri Lehtinen. * Tie hel­vet­tiin on kivet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la.[1] Poliittisille kiih­koi­li­joil­le ja fun­da­men­ta­lis­ti­sil­le usko­vai­sil­le yhden tai kah­den teks­ti­ko­koel­man luke­mi­nen riit­tää koko elä­män ohje­nuo­rak­si ja maa­il­man­ku­van hor­ju­mat­to­mak­si perus­tak­si. Markkinatalouden ja arvo­jär­jes­tel­mien moni­nai­suu­den tun­nus­ta­va nykyih­mi­nen jou­tuu kui­ten­kin indi­vi­dua­lis­tis­ten sekä …

Vieraskynä

Tekstejä lokeroista ja niiden väleistä

Joskus sukel­lus kir­jaan tök­säh­tää ensin mata­laan muta­poh­jaan, ja vas­ta pidem­mäl­lä vesi syve­nee ja kir­kas­tuu. Tämän kirjan kans­sa kävi niin. Puhu hereil­le – kir­joi­tuk­sia autis­mi­kir­jol­ta on Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Autismisäätiön kir­joi­tus­kut­sun poh­jal­ta koot­tu kokoel­ma autis­mi­kir­joa käsit­te­le­viä ja suu­rel­ta osin autis­mi­kir­jon hen­ki­löi­den itsen­sä kir­joit­ta­mia teks­te­jä. Esipuheessa ilmoi­te­taan, että kirjan tar­koi­tus oli antaa itse kir­joit­ta­vil­le autis­mi­kir­jon …

Vieraskynä

Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua

Kuten kaik­ki teks­ti­la­jit, myös tai­de­kri­tiik­ki vaa­tii elääk­seen uudis­tu­mis­ta, kokei­le­vuut­ta ja moni­nai­suut­ta. Kokeellinen kri­tiik­ki on nous­sut vii­me vuo­si­na uudel­leen kes­kus­te­luun, mut­ta mitään kon­kreet­tis­ta ei sen ase­man kohen­ta­mi­sek­si ole juu­ri tapah­tu­nut. * Useimmat aktii­vi­sis­ta tai­de­krii­ti­kois­ta ovat saa­neet klas­si­sen teos­kes­kei­sen tai­de­kri­tii­kin kir­joit­ta­mi­sen ope­tuk­sen, jos­sa teks­tiä lähes­ty­tään kol­men tär­keän ele­men­tin kaut­ta: kuvauk­sen, tul­kin­nan ja arvot­ta­mi­sen. Tämä on usein se …