Kategoria: Vieraskynä

Vieraskynä

Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua

Kuten kaik­ki teks­ti­la­jit, myös tai­de­kri­tiik­ki vaa­tii elääk­seen uudis­tu­mis­ta, kokei­le­vuut­ta ja moni­nai­suut­ta. Kokeellinen kri­tiik­ki on nous­sut vii­me vuo­si­na uudel­leen kes­kus­te­luun, mut­ta mitään kon­kreet­tis­ta ei sen ase­man kohen­ta­mi­sek­si ole juu­ri tapah­tu­nut. * Useimmat aktii­vi­sis­ta tai­de­krii­ti­kois­ta ovat saa­neet klas­si­sen teos­kes­kei­sen tai­de­kri­tii­kin kir­joit­ta­mi­sen ope­tuk­sen, jos­sa teks­tiä lähes­ty­tään kol­men tär­keän ele­men­tin kaut­ta: kuvauk­sen, tul­kin­nan ja arvot­ta­mi­sen. Tämä on usein se …

Vieraskynä

Superpallon salaisuus
- miksi nykytaiteesta puuttuu rock ’n’ roll?

Kantaaottavuus, iro­nia ja tois­tei­suus myy­vät nyky­tai­tees­sa. Itse teos on yhden­te­ke­vä, kun tai­det­ta tär­keäm­mäk­si on nous­sut sen teo­reet­ti­nen ja poliit­ti­nen vii­te­ke­hys, esit­tää tai­de­maa­la­ri Mika Vesalahti. Hän perään­kuu­lut­taa lei­kil­li­syy­den ja tun­ne­voi­mai­suu­den palaut­ta­mis­ta kuva­tai­tee­seen. * Superpallo pomp­pii kivi­lat­tial­la. Viisivuotias poi­ka­ni Matthias juok­see hih­kuen pal­lon peräs­sä. Innostun itse mukaan leik­kiin: por­tai­kos­sa kumi­pal­lo kim­poi­lee haus­kas­ti kivi­sei­nien ja laa­toi­tet­tu­jen askel­mien kaut­ta. …

Kritiikki, Vieraskynä

Mustien sävyjen paletti

Neromyytin vuok­si mies­tai­tei­li­joi­den moraa­lit­to­mia teko­ja on kat­sot­tu läpi sor­mien kaut­ta aikain, esit­tää Arla Kanerva uutuus­teok­ses­saan. Taiteen mus­ta kir­ja jää ana­lyy­sil­tään kui­ten­kin ohuek­si. * Taiteen mus­ta kir­ja tar­rau­tuu sekä #MeToo-aika­­kau­­teen että kapi­ta­lis­min ja kom­mu­nis­min mus­tiin kir­joi­hin, jois­sa kum­mas­sa­kin ker­ro­taan käsit­tä­mät­tö­mis­tä rikok­sis­ta ihmis­kun­taa vas­taan. Kun koh­teek­si ote­taan tai­de ja mies­tai­tei­li­jat ja kaik­kea sekoi­te­taan Helsingin Sanomien tai­ta­van toi­mit­ta­jan …

Vieraskynä

Greta, Asperger ja diagnoosikieli

On vähät­te­le­vää lait­taa ilmas­toak­ti­vis­tin ajat­te­lu ja toi­min­ta diag­noo­sien piik­kiin, kir­joit­taa Heidi Toivonen Maailman autis­mi­tie­toi­suu­den päi­vä­nä. * Kun Greta Thunbergistä tuli maa­il­man­kuu­lu ilmas­toe­si­ku­va, Helsingin Sanomien Pirkko Kotirinta muis­tut­ti, että ”sii­tä voi kiit­tää Aspergerin oireyh­ty­mää”. Pian samas­sa leh­des­sä ilmes­tyi myös Saska Saarikosken Thunbergiä käsit­te­le­vä teks­ti. Molemmissa Asperger-diag­­noo­­si kie­tou­tu­nee­na mie­len­ter­veys­sa­nas­toon on itsei­sar­voi­ses­sa käy­tös­sä, Gretaa toi­seut­taen, objek­ti­voi­den ja hol­ho­ten. …

Kritiikki, Vieraskynä

Politiikan syntisten seurakunta

Kokeneiden tut­ki­vien jour­na­lis­tien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuus­kir­ja Keskustan val­ta­kun­ta piir­tää tah­mean ja suh­mu­roi­van kuvan pää­hal­li­tus­puo­lu­eem­me toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta. Oudoimmaksi pelu­rik­si kir­jas­sa nousee Juha Sipilä, puh­toi­nen mies, jon­ka taus­tas­ta pal­jas­tuu­kin oudon sumei­ta koh­tia. * Keskusta on ollut vii­me kuu­kausi­na help­po maa­li. Puolueen poli­tii­kan lin­jas­ta ei ole oikein saa­nut sel­vää, monet uudis­tus­hank­keet ovat läjäh­tä­neet huo­non val­mis­te­lun takia …

Elokuvaesittely, Vieraskynä

Cold War on Puola vuonna 2018

Paweł Pawlikowski voit­ti par­haan vie­ras­kie­li­sen elo­ku­van Oscar-pal­­kin­­non elo­ku­val­laan Ida (2013) vuon­na 2015. Hänen uusin elo­ku­van­sa, kol­me Oscar-ehdok­­kuut­­ta kerän­nyt Cold War (Zimna woj­na, 2018), on edel­lis­tä elo­ku­vaa hen­ki­lö­koh­tai­sem­pi, moni­ker­rok­si­sem­pi ja yllät­tä­vän ajan­koh­tai­nen. * Cold War ker­too sävel­­tä­­jä-muusik­­ko Wiktor Warskin ja lau­la­ja Zula Lichońin väli­ses­tä mah­dot­to­mas­ta rak­kau­des­ta. Suhde alkaa 1940-luvun lopun Puolassa, kun Zula saa­puu koe­lau­lu­ti­lai­suu­teen, jos­sa Wiktor …

Vieraskynä

Lupa puhua totta

Kun totuus ja vapaus koh­taa­vat, syn­tyy kau­neus. Heti. Totuudella täs­sä tar­koi­te­taan asioi­den ja olen­to­jen sisäis­tä lakia, ja vapau­del­la tar­koi­te­taan yli­mää­räis­tä ener­gi­aa. Kauneus on lain ja ilon lap­si. Mutta kau­neus on het­kel­li­nen eikä sii­hen voi tart­tua; jopa sen kuvaa­mi­nen on mah­do­ton­ta. Sen voi ihmeen tavoin muis­taa ja sen ihmeen muis­ta­mi­nen aut­taa ihmis­tä yllä­pi­tä­mään sisäi­sen lain – …

Vieraskynä

Ei valetta ilman totuutta

Journalistin ohjei­siin sisäl­tyy käs­ky tavoi­tel­la totuu­den­mu­kai­suut­ta. Jos totuu­den­mu­kai­suu­den käsi­te jäte­tään kui­ten­kin mää­rit­te­le­mät­tä, olem­me vale­uu­ti­sia vas­taan ham­paat­to­mia, tote­aa val­tio­tie­tei­den toh­to­ri ja jour­na­lis­tii­kan tut­ki­ja Aki Petteri Lehtinen. — Yhdysvalloissa pre­si­dent­ti Trump syyt­tää libe­raa­lia ja kriit­tis­tä jour­na­lis­mia vale­uu­ti­sis­ta. Venäjällä pre­si­dent­ti Putinin hal­lin­to on val­jas­ta­nut jour­na­lis­min val­heel­li­sen infor­maa­tion levit­tä­jäk­si muun muas­sa Suomea kos­ke­vas­sa uuti­soin­nis­saan. Suomessa puo­les­taan oikeus tuo­mit­si pro­pa­gan­das­ta …

Vieraskynä

Kohtuus kaikessa – paitsi ystävyydessä

Hyveellisyys, koh­tuul­li­suus, vil­pit­tö­myys ja aito ystä­vyys: Jussi K. Niemelä poh­tii, miten Aristoteleen vaa­li­mat arvot istu­vat nykyih­mis­ten maa­il­man­ku­vaan. – Millainen on hyvä ihmi­nen? Moni luu­lee, että usko tekee autu­aak­si. Teoilla ei niin väliä. Aristoteles koros­taa Nikomakhoksen etii­kas­sa, että hyveel­li­siä ei olla, vaan sel­lai­sik­si tul­laan har­joit­te­le­mal­la, teke­mäl­lä hyveel­li­siä teko­ja. Nykyään sen sijaan on tapa­na esit­tää äänek­kääs­ti ja …

Vieraskynä

Tiedeviestinnän sudenkuoppia
– tutkijana somekansan hampaissa

Johanna Muurinen on agro­no­mi sekä maa­­ta­­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri, jon­ka väi­tös­kir­jan aihee­na oli bak­tee­rien anti­bioot­ti­re­sis­tens­si maa­ta­lous­ym­pä­ris­tös­sä. Tällä het­kel­lä hän työs­ken­te­lee post­­doc-tut­­ki­­ja­­na Yhdysvalloissa, Purduen yli­opis­tos­sa ja sii­nä ohes­sa popu­la­ri­soi tut­ki­mus­taan sekä yhtei­sen ter­vey­den tee­mo­ja One Health Finland ry:n puheen­joh­ta­ja­na. – Niin sano­tun kol­man­nen teh­tä­vän mukaan yli­opis­to­jen ja tut­ki­mus­lai­tos­ten tuli­si pal­vel­la ympä­röi­vää yhteis­kun­taa. Yleensä tämä tar­koit­taa sitä, …