Kritiikki

Otteita kyldyyriharrastelijan aikakirjoista

Poliittisen his­to­rian dosent­ti, VTT Mikko Majander on vai­kut­ta­nut män­nä­vuo­det pait­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen Kalevi Sorsa -sää­tiön joh­to­hah­mo­na, myös Demokraatti-leh­­den pit­kä­ai­kai­se­na kolum­nis­ti­na. Lukemisen hul­luus koko­aa  yksiin  kan­siin  neli­sen­kym­men­tä Majanderin kult­tuu­riai­hei­ta käsit­te­le­vää kir­joi­tus­ta vuo­sil­ta 2005 – 2014. Kirjoituskokoelman esi­pu­hees­sa Majander nime­ää jul­kai­sun ”har­ras­tus­ten­sa kir­jak­si”, mut­ta niteen kan­si­leh­del­le on som­mi­tel­tu astet­ta mah­tai­le­vam­pi alaot­sa­ke: Esseitä aikam­me kult­tuu­ris­ta. Todettakoon yks­kan­taan, ettei Majanderin kolum­ni­ko­koel­ma onnis­tu …

Kritiikki

Maailmanlaajuinen ja ajaton ongelma

Väkival­ta­kult­tuu­rin perin­tö on rank­kaa ja tär­ke­ää luet­ta­vaa. Teoksessa ruo­di­taan väki­val­lan moni­muo­toi­suut­ta ja nos­te­taan esiin sen vai­keam­min havait­ta­via ja yhtei­söl­li­siä muo­to­ja. Väkivaltaa sekä his­to­rial­li­se­na että nyky-yhteis­­kun­­nal­­li­­se­­na ilmiö­nä tar­kas­te­le­va Satu Lidman pai­not­taa kir­jas­saan suku­puo­len mer­ki­tys­tä. Sukupuoleen liit­ty­vät his­to­rial­li­set asen­teet vai­kut­ta­vat edel­leen nai­sen ja mie­hen ole­tet­tui­hin roo­lei­hin ja mää­rit­tä­vät voi­mak­kaas­ti yksi­lön elä­mää yhtei­sös­sään. Lidman pai­not­taa ris­teä­vyy­den eli inter­sek­tio­naa­li­suu­den …

Haastattelu

Laatokan orvot Berliinin metsissä
– haastattelussa Sirkka Turkka ja Olli Heikkonen

Runoilijat Olli Heikkonen ja Sirkka Turkka poh­ti­vat ber­lii­ni­läis­baa­ris­sa kysy­myk­siä tai­tei­li­jae­lä­mäs­tä, kir­joit­ta­mi­ses­ta, alko­ho­lis­ta, Berliinistä, lap­suu­des­ta, elä­män suruis­ta, kir­joit­ta­mi­sen onnes­ta, runou­des­ta – ja muis­te­le­vat eilis­tä. Keskustelun joh­dat­te­li­joi­na ovat Mark Mallon ja Sanna Saastamoinen. – Mark: Olli ja Sirkka, mitä tai­tei­li­jae­lä­mä on? Pelkkää myyt­tiä vai elä­mää baa­reis­sa? Sirkka: Minulla ei ole mitään myyt­tiä enkä elä mitään myyt­tiä. Olen …

Kritiikki

Kahdeksan vuosikymmenen käsityksiä halusta

Historiantutkija, yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä Sandra Hagman tar­kas­te­lee suo­ma­lai­sen mies­ho­mo­sek­su­aa­li­suu­den his­to­ri­aa maa­­kun­­ta-arkis­­tois­­ta löy­tä­mien­sä oikeu­den­käyn­ti­pöy­tä­kir­jo­jen sekä kun­kin ajan tie­­de- ja leh­ti­kir­joi­tus­ten perus­teel­la. Seitsemän kum­maa vel­jestä on jäsen­net­ty tie­to­kir­jal­le epä­ta­val­li­seen, fik­tion puo­lel­ta napat­tuun vii­te­ke­hyk­seen. Hagman ver­taa homo­sek­su­aa­lis­ten mies­ten his­to­ri­aa Aleksis Kiven Seitsemän vel­jestä -romaa­nin tari­naan, jos­sa vel­jek­set jou­tu­vat koh­taa­maan moder­nin maa­il­man haas­teet. Hagmanin kir­jas­sa ”vel­jeys” syn­tyy koe­tus­ta vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta yhteis­kun­nan nor­mien …

Essee

Tekijän ja kokijan fysiologiaa

Taide on aja­tus­ten­siir­toa, väit­tää kir­jai­li­ja ja bio­lo­gi Tiina Raevaara ja ker­too, mitä aivois­sam­me tapah­tuu tai­teen koke­mi­sen het­kel­lä. – Ihminen on tai­tei­li­ja. Millään muul­la tun­ne­tul­la eliö­la­jil­la ei ole niin pit­käl­le vie­tyä kult­tuu­ria, niin moni­mut­kais­ta ja mah­dol­lis­ta­vaa kom­mu­ni­kaa­tio­jär­jes­tel­mää tai tapo­ja säi­lyt­tää tie­toa kuin ihmi­sel­lä. Kognitiiviset tai­tom­me ovat ver­taan­sa vail­la. Mielen tut­ki­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka emme kyke­ne kuvaa­maan …

Haastattelu

”Tänään olen pettymys, huomenna kunkku”
– haastattelussa runoilija Markku Into

Markku Into (1946 – 2018), runo­la­vo­jen tur­ku­lai­nen rock-mies, vas­ta­si Särön kysy­myk­siin runou­des­ta, kir­joit­ta­mi­ses­ta ja uras­taan.  Haastattelu jul­kais­tiin Särössä vuon­na 2013. – Esikoisrunokokoelmasi Tuonela Rock ilmes­tyi vuon­na 1971, ja nel­jäs­tois­ta kokoel­ma­si Blues One ilmes­tyi hel­mi­kuus­sa 2013. Reilussa 40 vuo­des­sa olet siis siir­ty­nyt roc­kis­ta blue­siin? Blues tuli elä­mää­ni Beatlesien ja Dylanin ohes­sa, jos­tain, en muis­ta miten ja mis­tä sen …

Pääkirjoitus

Silmä kiinni, sielu auki

Kirjoittajakursseilla, joi­ta vedän, saa­tan jos­kus sanoa: kir­joit­ta­kaa sie­lus­ta mai­nit­se­mat­ta sanaa sie­lu. Tai kir­joit­ta­kaa rak­kau­des­ta, Jumalasta, kau­neu­des­ta mai­nit­se­mat­ta nii­tä. En ole paha ihmi­nen, vaik­ka käs­ken­kin ihmi­siä sen­su­roi­maan hyvää tar­koit­ta­via sano­ja. Kirjoittajat ymmär­tä­vät pian – jos eivät ole jo aiem­min oival­ta­neet – että sie­lun on tih­kut­ta­va rivien välis­tä ottaak­seen luki­jan hal­tuun­sa. Paljas, avoin sie­lu tuo­daan teks­tis­sä par­hai­ten …

Kritiikki

Halujen entrooppisella taistelukentällä

Maaria Päivinen vaih­taa nel­jän­nen romaa­nin­sa myö­tä kus­tan­ta­jaa. Leevi Lehdon nta­mon kor­vaa vasem­mis­to­lai­sek­si tie­to­kir­ja­kus­tan­ta­mok­si pro­fi­loi­tu­nut, mut­ta ala­ti enem­män myös kau­no­kir­jal­li­suut­ta jul­kai­se­va Into. Loikkaus ei Päivisen uutu­kai­sen puit­teis­sa vai­ku­ta eri­tyi­sen radi­kaa­lil­ta rat­kai­sul­ta; On näl­kä, on jano istuu kriit­ti­ses­sä, pro­vo­ka­tii­vi­ses­sa ärhäk­kyy­des­sään Innon kata­lo­giin muki­se­mat­ta. Teoksessa kes­­ki-ikää lähes­ty­vä hel­sin­ki­läis­lu­kion mate­ma­tii­kan­leh­to­ri ryh­tyy pari­suh­de­krii­sin jäl­ki­mai­nin­geis­sa maa­il­maa kier­tä­väk­si parit­ta­jak­si, mie­hiä niin fyy­si­ses­ti, …

Manifesti

Humanismi on taistelevaa ihmisrakkautta
– Lodovico Settembrinin haaste omalle ajallemme

Jos haluam­me huma­nis­tis­ten arvo­jen säi­ly­vän yhteis­kun­nas­sam­me, on mei­dän huma­nis­tien olta­va val­mii­ta tais­te­le­maan nii­den puo­les­ta, kir­joit­taa filo­so­fi Frank Martela huma­nis­min mani­fes­tis­saan. — Humanismi elää haas­ta­vaa aikaa – sekä ulkoi­ses­ti että sisäi­ses­ti. Ulkoisesti vii­me­ai­kai­nen poliit­ti­nen lii­keh­din­tä on ollut uhma­kas­ta ja jopa ohjel­mal­lis­ta anti­hu­ma­nis­min nousua. Valtaan ja val­ta­vir­taan on nous­sut ajat­te­lu­ta­pa, joka suo­ras­taan hal­vek­sii sivis­tys­tä ja luke­nei­suut­ta, on …

Kommentti

Kulttuurilehtien ostotuki kirjastoille lakkautetaan

Kirjastot ovat monel­le kan­sa­lai­sel­le ensim­mäi­nen, hel­poin ja ken­ties ainoa­kin kos­ke­tus kult­tuu­ri­leh­tien sisäl­töön. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö on tähän men­nes­sä tuke­nut kir­jas­to­jen kult­tuu­ri­leh­ti­ti­lauk­sia vuo­sit­tain noin 200 000 eurol­la. Kulttuurilehtiä edus­ta­van Kultti ry:n 13.12.2017 jul­kai­se­man tie­dot­teen mukaan vuon­na 2018 osto­tu­ki tip­puu kult­tuu­ri­mi­nis­te­rin tuo­reel­la pää­tök­sel­lä nol­laan euroon. “Asiasta ei ole tie­do­tet­tu kult­tuu­ri­leh­tiä etu­kä­teen. Kirjastojen osto­tuen pois­to hei­jas­tuu suo­raan pien­ten …