Haastattelu, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Ääniä, tilaa, tuntemuksia
– kuinka virtuaalitodellisuus muuttaa ajatuksiamme oppimisesta ja tietämisestä

| Kirjoittanut Sarianna Kankkunen

Tietäminen ja oppi­mi­nen eivät tapah­du vain aivois­sa, vaan koko kehos­sa, sanoo tut­ki­ja Rūta Kazlauskaitė. Hän tut­kii par­hail­laan vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den käyt­töä kou­lus­sa ja etsii kei­no­ja, joil­la his­to­rial­li­sia konflik­te­ja voi­tai­siin käsi­tel­lä kou­luo­pe­tuk­ses­sa mah­dol­li­sim­man moni­ta­hoi­ses­ti ja mukaan­sa­tem­paa­vas­ti. Uudet tek­no­lo­giat eivät kui­ten­kaan itses­sään rii­tä, vaan nii­den käyt­töön tar­vi­taan ymmär­rys­tä tie­­teen- ja his­to­rian­fi­lo­so­fias­ta sekä kykyä tun­nis­taa meta­fo­ria. * Mitä ajat­te­let tie­tä­mi­sen …

Jatka lukemista "Ääniä, tilaa, tuntemuksia
– kuinka virtuaalitodellisuus muuttaa ajatuksiamme oppimisesta ja tietämisestä"
Artikkeli, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Populismin, polarisaation ja tiedon pyörteissä

| Kirjoittanut Toimitus

Kuluvana vuon­na Särö raken­taa uuden sil­lan kult­­tuu­­ri- ja tie­deyh­tei­sö­jen välil­le: tuom­me yhteis­kun­ta­tut­ki­muk­sen uusim­pia tuu­lia koko kan­san hais­tel­ta­vik­si. Sillanrakentamisen tekee mah­dol­li­sek­si yhteis­työ poik­ki­tie­teel­li­sen, kan­sain­vä­li­sen Now-Time Us-Space -hank­keen kans­sa. Koneen Säätiön rahoit­ta­ma pro­jek­ti tut­kii yli­opis­ton­leh­to­ri Emilia Palosen joh­dol­la popu­lis­mia ja yhteis­kun­nal­lis­ten jako­lin­jo­jen kär­jis­ty­mis­tä kes­ki­sen Itä-Euroopan mais­sa: Unkarissa, Tšekissä, Serbiassa, Kosovossa, Romaniassa, Puolassa ja Saksan itä­osis­sa. Haastattelemme popu­lis­miin …

Jatka lukemista "Populismin, polarisaation ja tiedon pyörteissä"
Arkisto, Kritiikki

Kaikki virtaa

| Kirjoittanut Jukka Laajarinne

Vuoden 2021 J. A. Hollon kään­nös­pal­kin­non voit­ti Jussi Palmusaari Kasvien elä­mä -teok­sen suo­men­nok­ses­ta. Kyseessä on pal­kin­to­raa­din mukaan “oppi­nut ja into­hi­moi­nen teos, joka avaa uuden­lai­sia, hät­käh­dyt­tä­viä­kin näkö­kul­mia elä­mään maa­pal­lol­la”. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Hyvännäkijä-nume­­ros­­sa jou­lu­kuus­sa 2020. * Filosofia sai alkun­sa luon­non tut­ki­mi­ses­ta, mut­ta Sokrateesta läh­tien se on hylän­nyt maa­il­man ja kään­tä­nyt kat­seen­sa sisään päin, kir­joit­taa Emanuele …

Jatka lukemista "Kaikki virtaa"
Essee

Valmiita ajatuksia ja pirunraamattuja
– kaunokirjalliset ensyklopediat modernin maailman peilinä

| Kirjoittanut Timo Hännikäinen

“Kun perin­tei­nen ensyklo­pe­dis­ti käsit­te­li luon­toa kie­le­nä, hänen kau­no­kir­jal­li­nen vas­tin­pa­rin­sa koh­dis­taa huo­mion­sa itse kie­leen – sen rajat­to­miin mah­dol­li­suuk­siin har­haut­taa, kät­keä ja tär­keil­lä.” (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Ensyklopedian käsi­te tulee krei­kan sanois­ta enkyklios pai­deia, jot­ka tar­koit­ta­vat kai­ken­kat­ta­vaa sivis­tys­tä tai tie­toa. Yrityksiä koo­ta kaik­ki ole­mas­sao­le­va tie­tä­mys kir­jak­si on teh­ty antii­kis­ta saak­ka, mut­ta nykyi­sin tun­te­mam­me ensyklo­pe­dia eli tie­to­sa­na­kir­ja on …

Jatka lukemista "Valmiita ajatuksia ja pirunraamattuja
– kaunokirjalliset ensyklopediat modernin maailman peilinä"
Arkisto, Essee

Melankolian katse

| Kirjoittanut Juhana Henrikki Harju

Masennus voi olla loh­du­ton­ta ja pime­ää. Melankolia puo­les­taan on pop­musii­kin ja kir­jal­li­suu­den näkö­kul­mas­ta ovia avaa­va, loh­dul­li­nen ja ihmi­siä yhdis­tä­vä voi­ma, joka pitää sisäl­lään toi­von ja uudet mah­dol­li­suu­det. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 41 – 42) kesä­kuus­sa 2020. I Opin tun­nis­ta­maan melan­ko­lian jo lap­suu­des­sa. Minulla ei ollut sanaa sil­le tun­teel­le, joka syn­tyi vähi­tel­len kesän värien …

Jatka lukemista "Melankolian katse"
Artikkeli

Vihattu, rakastettu, näkymätön raati

| Kirjoittanut Marissa Mehr

Kirjallisuuspalkintojen raa­dit työs­ken­te­le­vät sul­jet­tu­jen ovien taka­na. Raatien valit­se­mat pal­kin­toeh­dok­kaat ja voit­ta­jat herät­tä­vät aika ajoin kii­vai­ta kes­kus­te­lu­ja sekä medias­sa että luki­joi­den kes­kuu­des­sa. Mitä kir­jal­li­suus­raa­deis­sa tapah­tuu, ja miten mei­dän tuli­si nii­den valin­toi­hin suh­tau­tua? Aina aika ajoin kir­jal­li­suus­pal­kin­to­jen ehdo­kas­va­lin­nat ja pal­ki­tut teok­set herät­tä­vät kii­vas­ta kes­kus­te­lua medias­sa. Viimeksi näin kävi lop­pu­vuon­na 2020, kun Helsingin Sanomien Antti Majander otti suo­ra­sa­nai­ses­ti kan­taa …

Jatka lukemista "Vihattu, rakastettu, näkymätön raati"
Essee, Kritiikki

Minäapua on kaikkialla paitsi kritiikissä

| Kirjoittanut Vesa Rantama

Kritiikin pii­ris­sä self-hel­­piä ei huo­ma­ta juu­ri lain­kaan, vaik­ka sen lon­ke­rot ulot­tu­vat joka puo­lel­le kir­jal­li­suu­den ken­täl­lä. Kriittinen, sup­pea kat­saus vuo­den 2020 itsea­vun kir­joon pal­jas­taa, että uusi kir­jal­li­suus­la­ji­hy­bri­di on syn­ty­nyt. * Pelkästään kir­jal­li­suus­kri­tiik­kiä seu­raa­mal­la tus­kin huo­mai­si, että aikam­me kes­kei­sin kir­jal­li­suu­den­la­ji on self-help. Kustantamoissa asia on kyl­lä huo­mat­tu – kaup­pa se on, joka kan­nat­taa – mut­ta kau­no­kir­jal­li­suu­teen ver­rat­tu­na …

Jatka lukemista "Minäapua on kaikkialla paitsi kritiikissä"
Kritiikki

Tekstiä kulkemassa, paikkaa lukemassa

| Kirjoittanut Sarianna Kankkunen

“Sutisella on erin­omai­sen var­ma ote, jol­la hän poi­mii esiin vähem­män luet­tu­ja klas­si­koi­ta, sekä mat­ka­kir­jai­li­jal­le vält­tä­mä­tön tark­ka ja erit­te­le­vä sil­mä.” – Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Hyvännäkijä (nro 42). * Sivu­pol­ku­ja on kokoel­ma mat­ko­ja, jois­sa lomit­tu­vat kir­jo­jen sivut ja tosie­lä­män juna-ase­­mat, sora­tiet ja suur­kau­pun­git. Ville-Juhani Sutinen lukee klas­si­koi­ta ja mat­kus­taa kon­kreet­ti­ses­ti nii­den tapah­tu­ma­pai­koil­le. Hän kul­kee Dostojevskin …

Jatka lukemista "Tekstiä kulkemassa, paikkaa lukemassa"
Arkisto, Artikkeli

Hedelmiä mahdottomuuden puusta

| Kirjoittanut Tuukka Sandström ja Maiju Pohjola

Runouden rajoil­la -semi­naa­ris­sa Haminassa kes­kus­tel­tiin 11. – 13.9.2020 kään­nös­ru­nou­den tilan­tees­ta Suomessa sekä tul­kin­nan ja intui­tion mer­ki­tyk­ses­tä runo­jen kään­tä­mi­ses­sä. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran jou­lu­kuus­sa 2020 Särön nume­ros­sa Hyvännäkijä (nro 42). Kuvitus: Sanna Saastamoinen. * “Juuri kään­nök­set kan­nat­te­le­vat kai­ken runou­den ole­mis­ta: ne ovat täyn­nän­sä hedel­mäl­li­siä vää­ri­nym­mär­ryk­siä, idio­min vir­heel­li­siä mut­ta her­kul­li­sia siir­ty­miä, ryt­mi­siä ja ään­tei­tä kai­ut­ta­via ideoi­ta, toi­si­naan silk­kaa asen­net­ta …

Jatka lukemista "Hedelmiä mahdottomuuden puusta"
Essee

Elämän ja kuoleman tanssi

| Kirjoittanut Jukka Laajarinne

“Jotta elä­mäl­lä voi olla ryt­mi, on sii­nä olta­va tois­toa. Jotta elä­mäs­sä oli­si jat­ku­vuut­ta, on niin ihmi­sen kuin ympä­ril­lä syk­ki­vän maa­il­man­kin tois­tut­ta­va, alet­ta­va aina uudel­leen.” * Elämä on, koko­nai­suu­des­saan, tans­si. Se on ryt­mei­hin perus­tu­vaa ja mui­hin tans­si­joi­hin rea­goi­vaa lii­ket­tä. Yksittäiset tans­si­jat ja hei­dän ryh­män­sä pyr­ki­vät vai­kut­ta­maan sii­hen, miten tans­si­taan: mil­lai­ses­sa tem­pos­sa, mil­lai­sin liik­kein, mil­lai­sis­sa ryh­mis­sä, mut­ta …

Jatka lukemista "Elämän ja kuoleman tanssi"