Arkisto, Essee

Erään kirjallisuuden tarina

Millaista on tšek­ki­läi­nen kir­jal­li­suus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esit­te­lee koti­maan­sa kir­jal­lis­ten vir­taus­ten suun­nat 1800-luvul­­ta nyky­päi­vään. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön suu­res­sa Tšekki-tee­­ma­­nu­­me­­ros­­sa Milé Česko / Rakas Tšekki (35−36). Esseen on suo­men­ta­nut Sampo Saari. * Tšekkiläisen kir­jal­li­suu­den tari­na on tari­na tšek­ki­läi­ses­tä yhteis­kun­nas­ta. Samalla se on hyvin kes­kieu­roop­pa­lai­nen tari­na. 1800-luvul­­la tše­kit perus­ti­vat kan­sal­li­sen herää­mi­sen­sä tše­kin kie­leen ja …

Vieraskynä

Superpallon salaisuus
- miksi nykytaiteesta puuttuu rock ’n’ roll?

Kantaaottavuus, iro­nia ja tois­tei­suus myy­vät nyky­tai­tees­sa. Itse teos on yhden­te­ke­vä, kun tai­det­ta tär­keäm­mäk­si on nous­sut sen teo­reet­ti­nen ja poliit­ti­nen vii­te­ke­hys, esit­tää tai­de­maa­la­ri Mika Vesalahti. Hän perään­kuu­lut­taa lei­kil­li­syy­den ja tun­ne­voi­mai­suu­den palaut­ta­mis­ta kuva­tai­tee­seen. * Superpallo pomp­pii kivi­lat­tial­la. Viisivuotias poi­ka­ni Matthias juok­see hih­kuen pal­lon peräs­sä. Innostun itse mukaan leik­kiin: por­tai­kos­sa kumi­pal­lo kim­poi­lee haus­kas­ti kivi­sei­nien ja laa­toi­tet­tu­jen askel­mien kaut­ta. …

Kritiikki, Vieraskynä

Mustien sävyjen paletti

Neromyytin vuok­si mies­tai­tei­li­joi­den moraa­lit­to­mia teko­ja on kat­sot­tu läpi sor­mien kaut­ta aikain, esit­tää Arla Kanerva uutuus­teok­ses­saan. Taiteen mus­ta kir­ja jää ana­lyy­sil­tään kui­ten­kin ohuek­si. * Taiteen mus­ta kir­ja tar­rau­tuu sekä #MeToo-aika­­kau­­teen että kapi­ta­lis­min ja kom­mu­nis­min mus­tiin kir­joi­hin, jois­sa kum­mas­sa­kin ker­ro­taan käsit­tä­mät­tö­mis­tä rikok­sis­ta ihmis­kun­taa vas­taan. Kun koh­teek­si ote­taan tai­de ja mies­tai­tei­li­jat ja kaik­kea sekoi­te­taan Helsingin Sanomien tai­ta­van toi­mit­ta­jan …

Arkisto, Kritiikki

Taviskirjailijan kasvutarina

Toisille kir­jai­li­ja­ne­lo on tar­koi­tuk­se­ton­ta kom­pu­roin­tia, toi­sil­le säih­ket­tä ja sala­ma­va­lo­ja. Kreetta Onkeli saa täs­tä ase­tel­mas­ta pal­jon irti romaa­nis­saan Kutsumus. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi Perkele (17−18). * Kreetta Onkelilla on ver­ra­ton kyky kir­joit­taa suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan väliin­pu­toa­jis­ta, sel­lai­sis­ta huo­maa­mat­to­mis­ta, kes­kin­ker­tai­sis­ta ihmi­sis­tä, joi­den kes­kin­ker­tai­suus on niin äärim­mäis­tä, ettei sitä pää­se kar­kuun. Nämä hen­ki­löt aje­leh­ti­vat elä­män­sä …

Vieraskynä

Greta, Asperger ja diagnoosikieli

On vähät­te­le­vää lait­taa ilmas­toak­ti­vis­tin ajat­te­lu ja toi­min­ta diag­noo­sien piik­kiin, kir­joit­taa Heidi Toivonen Maailman autis­mi­tie­toi­suu­den päi­vä­nä. * Kun Greta Thunbergistä tuli maa­il­man­kuu­lu ilmas­toe­si­ku­va, Helsingin Sanomien Pirkko Kotirinta muis­tut­ti, että ”sii­tä voi kiit­tää Aspergerin oireyh­ty­mää”. Pian samas­sa leh­des­sä ilmes­tyi myös Saska Saarikosken Thunbergiä käsit­te­le­vä teks­ti. Molemmissa Asperger-diag­­noo­­si kie­tou­tu­nee­na mie­len­ter­veys­sa­nas­toon on itsei­sar­voi­ses­sa käy­tös­sä, Gretaa toi­seut­taen, objek­ti­voi­den ja hol­ho­ten. …

Arkisto, Elokuvaesittely

Silminnäkijän havaintoja
– elämäni elokuvat 60 vuoden ajalta

Elokuvan har­ras­ta­mi­nen on hyvin eri­lais­ta kuin kir­jal­li­suu­teen tutus­tu­mi­nen, aina­kin jos on luon­nos­taan hyvä­us­koi­nen. Elokuvateatterissa kat­so­ja on sil­min­nä­ki­jä, jopa kans­sa­ri­kol­li­nen, muka­na samas­sa tilas­sa kuin elo­ku­van hen­ki­löt. En maa­lai­le elo­ku­va­teat­te­rin pime­ää syliä sen enem­pää, mut­ta tapah­tu­miin ja hen­ki­löi­hin osal­lis­tuu toi­sin kuin sel­väs­ti yhden ihmi­sen – kir­jai­li­jan – raken­ta­maan maa­il­maan. Helena Ylänen (1943 – 2018) kir­joit­ti vai­kut­ta­vim­mis­ta elo­ku­va­ko­ke­muk­sis­taan Särön nume­ros­sa …

Kritiikki

Liikaa todellisuutta tälle päivälle

Johannesburgin tur­­va-alueil­­la muu­rit ovat sekä fyy­si­siä että hen­ki­siä, sel­vi­ää Annu Kekäläisen uutuus­teok­ses­ta. * Narrative non-fic­­tion eli tari­nal­li­nen tie­to­kir­jal­li­suus on suu­ren ylei­sön tie­to­kir­jo­jen ker­ron­nal­li­nen teho­kei­no. Annu Kekäläisen etno­gra­fi­nen teos Valitut pureu­tuu Etelä-Afrikan suur-Johannesburgin tur­­va-alueil­­la asu­vien vau­rau­den evan­ke­liu­mia ja karis­maat­tis­ta kris­ti­nus­koa edus­ta­vien ihmis­ten arkeen ja sopii tari­nal­li­suus­me­to­din edus­ta­vak­si esi­mer­kik­si. Tartuin innol­la teok­seen, sil­lä luen kaik­ki käsii­ni saa­mat …

Arkisto, Kritiikki

Loiko Venäjä lännen?

Miten puhum­me suo­ma­lai­suu­des­ta, län­si­mai­suu­des­ta ja ei-euroop­­pa­­lai­­suu­­des­­ta? Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi-Utopia (30). * Katsoin 282 minuut­tia Fritz Langin hui­maa­van kau­nis­ta Die Nibelungen -elo­ku­vaa (1924), joka hui­pen­tuu bur­gun­di­lais­ten ja kunin­gas Attilan hun­nien väli­seen tais­te­luun. Burgundilaiset (län­si) ovat hie­nos­tu­nei­ta, rita­ril­li­sia, per­soo­nal­li­sia – he ovat yksi­löi­tä. Hunnit (itä) ovat vil­le­jä ja alkeel­li­sia, ja nämä piir­teet …

Kritiikki, Vieraskynä

Politiikan syntisten seurakunta

Kokeneiden tut­ki­vien jour­na­lis­tien Jyri Hännisen ja Jarno Liskin uutuus­kir­ja Keskustan val­ta­kun­ta piir­tää tah­mean ja suh­mu­roi­van kuvan pää­hal­li­tus­puo­lu­eem­me toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta. Oudoimmaksi pelu­rik­si kir­jas­sa nousee Juha Sipilä, puh­toi­nen mies, jon­ka taus­tas­ta pal­jas­tuu­kin oudon sumei­ta koh­tia. * Keskusta on ollut vii­me kuu­kausi­na help­po maa­li. Puolueen poli­tii­kan lin­jas­ta ei ole oikein saa­nut sel­vää, monet uudis­tus­hank­keet ovat läjäh­tä­neet huo­non val­mis­te­lun takia …

Arkisto, Kritiikki

Vyöhyke, jonne palomiehet saapuvat aina liian myöhään

Kirjailija, Finlandia-voit­­ta­­ja Riikka Pelo toi­voo, että tšek­ki­läi­nen sur­rea­lis­mi sai­si laa­jem­paa näky­vyyt­tä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klas­si­kok­si nous­sut­ta teos­ta on vai­kea sovit­taa val­mii­siin kate­go­rioi­hin. Kritiikki on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko. * Kirjahyllyjeni kät­köis­tä löy­tyy kak­si sur­rea­lis­ti­sen por­no­gra­fian tšek­ki­läis­tä hel­meä. Kumpikin teos tar­jou­tuu intii­mis­sä muo­dos­saan japa­ni­lai­sen tyy­ny­kir­jan kal­tai­sek­si jalok­si peti­ka­ve­rik­si. Toinen …