Vieraskynä

Kahle joka kirjailijaa kivistää

| Kirjoittanut Maaria Päivinen

Kirjoitan itse­ni rik­ki, kir­joi­tan sinut, kir­joi­tan onnel­li­sen lopun. Ja: joku on kir­joit­ta­nut elä­vän minut rik­ki, minul­le koh­ta­lon, enkä tie­dä mikä on lop­pu, onko se hyvä, huo­no, hyy­tä­vä, herk­kä. Onko se sel­lai­nen että sel­viän ehjä­nä. Usein ajat­te­len, että elä­mä on val­miik­si kir­joi­tet­tu; joku päät­tää, mil­loin eteen tup­sah­taa ylit­tä­mä­tön este ja mil­loin saa taas hen­gäh­tää. Tai että …

Jatka lukemista "Kahle joka kirjailijaa kivistää"
Kritiikki

Suomalaisia miesihanteita

| Kirjoittanut Silvia Hosseini

Artikkelikokoelman Näkymätön suku­puo­li – Mieheyden pit­kä his­to­ria aihee­na on suo­ma­lai­nen mies. Teoksen kro­no­lo­gi­ses­ti jär­jes­te­tyis­sä artik­ke­leis­sa ker­ro­taan eri­lai­sis­ta mie­his­tä 1400-luvul­­ta 1900-luvun puo­leen­vä­liin. Tarkastelussa ovat muun muas­sa itse­tut­kis­ke­lua har­ras­ta­neet kes­kia­jan luos­ta­ri­vel­jet, tais­te­lu­haa­voil­la ylpeil­leet karo­lii­niup­see­rit ja suo­ra­sel­käi­syyt­tä arvos­ta­neet suo­je­lus­kun­ta­lai­set. Nimi Näkymätön suku­puo­li vii­tan­nee sii­hen, että vaik­ka his­to­ri­aa on yleen­sä kir­joi­tet­tu mie­hen näkö­kul­mas­ta, tätä ole­tus­ta ei ole kir­joi­tet­tu auki …

Jatka lukemista "Suomalaisia miesihanteita"
Haastattelu

Latterunoilijan huivi hukassa
– haastattelussa runoilija Aki Haikkonen

| Kirjoittanut Mark Mallon

Särön Elämänfilosofia ja juo­ma­ta­vat -sar­jas­sa esi­tel­lään enti­seen Berliinin resi­dens­siin sekä uuteen Oder-resi­­dens­­siin ajau­tu­nei­ta hah­mo­ja, jot­ka ker­to­vat nimel­lään tai ano­nyy­mis­ti aja­tuk­sis­taan ja lem­pi­juo­mis­taan. – Runous on läh­tö­koh­tai­ses­ti eli­tis­miä, kos­ka runoi­li­ja on julis­ta­nut itsen­sä ulko­puo­li­sek­si – tai koh­ta­lo on hänet julis­ta­nut ulko­puo­li­sek­si. Omasta valin­nas­ta ei ole kyse”, sanoo Berliinissä asu­va puo­­la­­lais-suo­­ma­­lai­­nen runoi­li­ja Aki Haikkonen. “Kaulahuivini on eksklusii­vi­nen, …

Jatka lukemista "Latterunoilijan huivi hukassa
– haastattelussa runoilija Aki Haikkonen"
Pääkirjoitus

Vastaa, kulkija!

| Kirjoittanut Mark Mallon

Tunsin ker­ran runoi­li­jan, jol­la oli kau­pun­gil­la kul­kies­saan – öisin­kin – tapa­na kysyä tun­te­mat­to­mil­ta: “Mitä kuu­luu?” Monet eivät suin­kaan pelän­neet hän­tä, vaan ker­toi­vat kuu­lu­mi­sis­taan, kaup­pa­reis­suis­taan, ihmis­suh­de­huo­lis­taan, vas­ti­kään sat­tu­neis­ta iloi­sis­ta asiois­ta. Olen seu­ran­nut kut­suil­la ja baa­reis­sa kes­kus­te­lu­ja, jois­sa kiin­teis­tön­huol­ta­ja on esit­tä­nyt tai­tei­li­jal­le, vaik­ka­pa runoi­li­jal­le, perus­ta­van­laa­tui­sia kysy­myk­siä: “Et var­maan elä työl­lä­si hyvin? Mistä teok­se­si ker­to­vat?” Keskustelu muo­tou­tuu pro­vo­soi­vak­si, …

Jatka lukemista "Vastaa, kulkija!"
Vieraskynä

Maagiset sanat

| Kirjoittanut Jussi K. Niemelä

“Rajat välil­läm­me ovat veteen piir­ret­ty­jä vii­vo­ja”, kir­joit­taa toi­mit­ta­ja ja tie­to­kir­jai­li­ja Jussi K. Niemelä tou­ko­kuun vie­ras­ky­näs­sä. “Sano sana, ja vii­vat katoa­vat.” – Ihminen on sym­bo­li­nen eläin. Ihmisoikeudet ovat kuin tasa-arvo ja oikeu­den­mu­kai­suus. Ne tar­koit­ta­vat meil­le eri asioi­ta – usein tois­ten­sa kans­sa täy­sin päin­vas­tai­sia. Termeillä voi myös teh­dä asioi­ta. Sana on maa­gi­nen loit­su. Se vede­tään hihas­ta, kun …

Jatka lukemista "Maagiset sanat"
Kritiikki

Ihminen sopeutuu mihin tahansa

| Kirjoittanut Marissa Mehr

Leena Krohnin vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Hotel Sapiens esit­tää, että ihmi­syy­den salai­suus pii­lee vapau­des­sa vali­ta vää­rin. Finlandia-ehdok­­kaa­­na ollut teos jat­kaa Krohnin tutul­la dys­toop­pi­sel­la lin­jal­la. Jos kir­jai­li­jan edel­li­ses­sä romaa­nis­sa Valeikkuna (Teos 2009) näkyi ihmis­kun­nan asteit­tai­nen kehi­tys koh­ti rap­pio­ta, Hotel Sapiensissa toi­vo on jo mene­tet­ty. Pieni jouk­ko ihmi­siä elää eris­tyk­sis­sä ja poh­tii aika ajoin, onko ulko­maa­il­ma jo tuhou­tu­nut. …

Jatka lukemista "Ihminen sopeutuu mihin tahansa"
Vieraskynä

Kasveista ja eläimistä, siis ihmisistä, ennen somea

| Kirjoittanut Matti Mäkelä

Kirjailija Matti Mäkelää haas­ta­tel­tiin kaik­kien aiko­jen ensim­mäi­ses­sä Särössä vuon­na 2006. Siksi hän saa nyt myös kun­nian aloit­taa Verkko-Särön vie­ras­ky­nä­sar­jan. Lyhyitä ja yti­mek­käi­tä vie­ras­ky­nä­teks­te­jä jul­kais­taan ker­ran kuus­sa. – Olen niin van­ha, että olen tavan­nut useim­mat kave­ri­ni ennen facea. Kerron kah­des­ta kave­ris­ta­ni, mut­ta en nykyi­sis­sä olo­suh­teis­sa sano hei­dän nimi­ään, jot­tei­vät he, eivät­kä hei­dän per­heen­sä, jou­tui­si lynk­kauk­sen koh­teek­si. …

Jatka lukemista "Kasveista ja eläimistä, siis ihmisistä, ennen somea"
Kirjallisuusluento, Suomennos

Espanjan taiteen duende – osa II

| Kirjoittanut Federico García Lorca

Tämä on toi­nen osa Federico García Lorcan Madridin yli­opis­tos­sa vuon­na 1933 pitä­mäs­tä kir­jal­li­suus­luen­nos­ta, jon­ka aihee­na on tai­teen duen­de. Luennon ensim­mäi­sen osan löy­dät tääl­tä. Suomentaja Anne Douganin mukaan duen­den käsi­te oli erot­ta­ma­ton osa Lorcan luo­mis­pro­ses­sia. “Lorcan duen­des­sa on kyse jon­kin­lai­ses­ta  minuu­den syvyyk­sis­tä pulp­pua­vas­ta demo­ni­ses­ta ins­pi­raa­tios­ta, joka saa tai­tei­li­jan val­taan­sa aina ainut­ker­tai­sel­la taval­la, sil­lä se ei kos­kaan …

Jatka lukemista "Espanjan taiteen duende – osa II"
Kirjallisuusluento, Suomennos

Espanjan taiteen duende – osa I

| Kirjoittanut Federico García Lorca

Vuonna 1933 espan­ja­lai­nen runoi­li­ja ja näy­tel­mä­kir­jai­li­ja Federico García Lorca piti Madridin yli­opis­tos­sa kir­jal­li­suus­luen­non duen­des­ta. Suomentaja Anne Douganin mukaan duen­den käsi­te oli erot­ta­ma­ton osa Lorcan luo­mis­pro­ses­sia. “Lorcan duen­des­sa on kyse jon­kin­lai­ses­ta  minuu­den syvyyk­sis­tä pulp­pua­vas­ta demo­ni­ses­ta ins­pi­raa­tios­ta, joka saa tai­tei­li­jan val­taan­sa aina ainut­ker­tai­sel­la taval­la, sil­lä se ei kos­kaan tois­ta itse­ään”, Dougan kir­joit­taa suo­men­nok­sen jäl­ki­sa­nois­sa. Harvinaislaatuinen luen­to jul­kais­tiin …

Jatka lukemista "Espanjan taiteen duende – osa I"
Kritiikki

Otteita kyldyyriharrastelijan aikakirjoista

| Kirjoittanut Miikka Laihinen

Poliittisen his­to­rian dosent­ti, VTT Mikko Majander on vai­kut­ta­nut män­nä­vuo­det pait­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen Kalevi Sorsa -sää­tiön joh­to­hah­mo­na, myös Demokraatti-leh­­den pit­kä­ai­kai­se­na kolum­nis­ti­na. Lukemisen hul­luus koko­aa  yksiin  kan­siin  neli­sen­kym­men­tä Majanderin kult­tuu­riai­hei­ta käsit­te­le­vää kir­joi­tus­ta vuo­sil­ta 2005 – 2014. Kirjoituskokoelman esi­pu­hees­sa Majander nime­ää jul­kai­sun ”har­ras­tus­ten­sa kir­jak­si”, mut­ta niteen kan­si­leh­del­le on som­mi­tel­tu astet­ta mah­tai­le­vam­pi alaot­sa­ke: Esseitä aikam­me kult­tuu­ris­ta. Todettakoon yks­kan­taan, ettei Majanderin kolum­ni­ko­koel­ma onnis­tu …

Jatka lukemista "Otteita kyldyyriharrastelijan aikakirjoista"