Essee

Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä

| Kirjoittanut Tapani Kärkkäinen

Kun Puolan oikeis­to­kon­ser­va­tii­vi­nen hal­li­tus sor­taa suku­­puo­­li- ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä, se hor­jut­taa samal­la demo­kra­tian perus­pi­la­rei­ta. Maan vii­me­ai­kai­set ihmis­oikeus­louk­kaukset kiin­nos­ta­vat suo­ma­lai­sia tie­do­tus­vä­li­nei­tä yllät­tä­vän vähän, vaik­ka nykyi­sel­lä kehi­tyk­sel­lä voi olla seu­rauk­sia muil­le­kin kuin vähem­mis­töil­le. Kaikessa hil­jai­suu­des­sa suu­rek­si talous­maak­si kas­va­neen Puolan toi­vo on libe­raa­lis­sa nuo­ri­sos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja les­bot eivät ole tasa­ve­roi­sia mui­den ihmis­ten kans­sa. Meidän pitää …

Jatka lukemista "Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä"
Kritiikki

Sokean kehitysuskon kriitikko

| Kirjoittanut Vesa Rantama

Tieteen päi­vil­lä tam­mi­kuus­sa 1987 Helsingissä sai alkun­sa skan­di­naa­vi­nen medias­kan­daa­li, jol­lais­ta on mah­do­ton kuvi­tel­la tämän päi­vän leh­tien täyt­teek­si. Johtava sosio­lo­gi Erik Allardt (s. 1925) syyt­ti joh­ta­vaa filo­so­fia Georg Henrik von Wrightiä (1916 – 2003) tuhoa­vak­si pes­si­mis­tik­si, ja – ehkä tah­to­mat­taan – julis­ti titaa­nien tais­te­lun. Tapaus ker­too jotain intel­lek­tuel­lien vie­lä 1980-luvul­­la naut­ti­mas­ta kun­nioi­tuk­ses­ta: hei­dän oppi­nut­ta kes­kus­te­lu­aan ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­myk­sis­tä pidet­tiin …

Jatka lukemista "Sokean kehitysuskon kriitikko"
Kirjoituskooste

Koronan kanssa kotona
– kooste kevään mielialoista

| Kirjoittanut Toimitus

Särö on kevään 2020 aika­na jul­kais­sut koro­nae­pi­de­mi­aa käsit­te­le­viä teks­te­jä kir­jal­li­suu­den ja eri tie­tee­na­lo­jen asian­tun­ti­joil­ta. Nyt on rivi­kan­sa­lais­ten vuo­ro pääs­tä ääneen. Pyysimme tou­ko­kuus­sa sub­jek­tii­vi­sia kir­joi­tuk­sia koro­na­ke­vään aiheut­ta­mis­ta nega­tii­vi­sis­ta tun­teis­ta: “Ovatko koro­­na-ajan rajoi­tuk­set, eris­täy­ty­mi­nen, uutis­ten ja somen seu­raa­mi­nen kas­vat­ta­neet surua, masen­nus­ta, ahdis­tus­ta ja mie­len­ter­vey­son­gel­mia sinul­la tai lähi­pii­ris­sä­si? Haluatko avau­tua tun­te­muk­sis­ta­si ja havain­nois­ta­si jul­ki­ses­ti mut­ta nimet­tö­mäs­ti?” Alla jul­kai­sem­me …

Jatka lukemista "Koronan kanssa kotona
– kooste kevään mielialoista"
Arkisto, Essee

Tautinen mieli tautisessa ruumiissa

| Kirjoittanut Jukka Laajarinne

Luonnossa esiin­ty­vien lois­ten ja mik­ro­bien tavat vai­kut­taa isän­täe­läi­men­sä käyt­täy­ty­mi­seen ylit­tä­vät mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­suu­des­saan hur­jim­mat­kin kau­hue­lo­ku­vat. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko (35−36). * Mielessäni häi­ly­vän kuvael­man koh­tauk­set ovat mus­ta­val­koi­sia ja rakei­sia. Ehkä niil­lä on esi­ku­van­sa jos­sa­kin kau­an sit­ten näke­mäs­sä­ni; kau­hue­lo­ku­va tai mah­dol­li­ses­ti doku­ment­ti. Nuorehko tum­ma­tuk­kai­nen mies – täl­tä mie­li­ku­vie­ni uhri jos­ta­kin syys­tä näyt­tää …

Jatka lukemista "Tautinen mieli tautisessa ruumiissa"
Kritiikki

Maailmanparannusta ja kohottavia kertomuksia

| Kirjoittanut Sarianna Kankkunen

Esittelyssä kak­si tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa, jois­ta toi­nen pureu­tuu kes­kiai­kai­siin ope­tuk­siin, toi­nen tule­vai­suu­den­vi­sioi­hin. Molemmista löy­tyy ajan­koh­tai­nen taso. Tietokirjakritiikkejä jul­kais­taan Verkko-Särössä Wihurin rahas­ton tuel­la. * Pandemiamme myö­tä arkeen ovat ujut­tau­tu­neet pait­si kas­vo­mas­kit ja R-luvut, myös moraa­li­set kysy­myk­set. Yhteiskunnallisella tasol­la suh­tau­tu­mi­nen viruk­seen on nos­ta­nut esiin vas­tak­kai­na­set­te­lun talou­den ja ihmi­se­lä­män vaa­li­mi­sen välil­lä. Yksityisesti jou­dum­me pun­nit­se­maan, mis­sä mää­rin lähei­sen tapaa­mi­nen tai …

Jatka lukemista "Maailmanparannusta ja kohottavia kertomuksia"
Essee

Panssareita ja huomionhakua
– Anaïs Ninin psykoanalyysi vuosien 1931 – 1934 päiväkirjassa

| Kirjoittanut Heidi Toivonen

Anaïs Nin uskou­tuu kuu­lui­sis­sa päi­vä­kir­jois­saan luki­jal­le kuin tera­peu­til­le, ja tera­peu­til­leen kuin rakas­ta­jal­leen. Mikä on Ninin päi­vä­kir­jo­jen perim­mäi­nen motii­vi, jos todel­li­set elä­män­ta­pah­tu­mat­kin kir­joi­te­taan pal­ve­le­maan fik­tion pää­mää­riä, kysyy psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Kun luin Anaïs Ninin päi­vä­kir­jaa vuo­sil­ta 1931 – 1934, kir­joi­tin omaan päi­vä­kir­jaa­ni: ”Ensin häneen rakas­tuu, hän­tä pitää kieh­to­va­na. Tuntee olon­sa eri­tyi­sek­si saa­des­saan olla …

Jatka lukemista "Panssareita ja huomionhakua
– Anaïs Ninin psykoanalyysi vuosien 1931 – 1934 päiväkirjassa"
Vieraskynä

Ruotsi, Suomi ja koronahäpeä

| Kirjoittanut Vienna Pynnönen

Miksi Ruotsin ja Suomen poliit­ti­set toi­men­pi­teet koro­nae­pi­de­mian aika­na eroa­vat toi­sis­taan niin jyr­käs­ti? Mikseivät län­si­naa­pu­rim­me pel­kää yhdes­sä­oloa, vaan jat­ka­vat elä­mään­sä mil­tei enti­seen tapaan? Ylisukupolvisista sota­ko­ke­muk­sis­ta juon­tu­va pel­ko ja häpeä on vai­kut­ta­nut suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin, mikä näkyy krii­siai­ka­na. Kirjoittaja on ter­veys­jour­na­lis­mis­ta väi­tel­lyt val­tio­tie­tei­den toh­to­ri, jon­ka taus­ta on evo­luu­tio­bio­lo­gias­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Ylitin pää­siäi­se­nä käve­ly­sil­taa kave­ri­ni kans­sa, nau­roim­me ilos­ta. …

Jatka lukemista "Ruotsi, Suomi ja koronahäpeä"
Essee

Taiteen peruutusvaihteet

| Kirjoittanut Kyösti Niemelä

Kirjojen luki­jat ja elo­ku­vien kat­so­jat jou­tu­vat vai­kei­den kysy­mys­ten eteen, kun teok­sen luo­nut tai­tei­li­ja pal­jas­tuu syyl­li­sek­si moraa­lit­to­miin tekoi­hin. Yksi kei­no sisäi­sen ris­ti­rii­dan rat­kai­se­mi­seen on muut­taa tai­tei­li­joil­le aset­ta­miam­me odo­tuk­sia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * “Woody Allen. Tykkäsin kovas­ti hänen elo­ku­vis­taan, ja tyk­käi­sin kai vie­lä­kin. Mutta en vaan pys­ty enää kat­so­maan nii­tä, sen jäl­keen kun nämä sekoi­lut [..] tuli­vat …

Jatka lukemista "Taiteen peruutusvaihteet"
Kritiikki

Toipumiskertomus

| Kirjoittanut Jenny Kangasvuo

Tiitu Takalo on aiem­mis­sa sar­ja­ku­va­teok­sis­saan käsi­tel­lyt poli­tiik­kaa ja his­to­ri­aa omae­lä­mä­ker­ral­li­sen näkö­kul­man kaut­ta. Uudessa teok­ses­sa ollaan vie­lä syvem­pien asioi­den äärel­lä: Memento mori kuvaa Takalon sai­ras­tu­mis­ta aivo­ve­ren­vuo­toon jou­lu­kuus­sa 2015 ja sitä seu­ran­nut­ta toi­pu­mis­ta. * Veri vir­taa läpi tar­kas­ti piir­ret­ty­jen pol­vei­le­vien suo­nien, kun­nes se vir­taa sin­ne, min­ne ei pitäi­si: ulos suo­nes­ta, lukin­kal­von alle aivoi­hin, epä­mää­räi­sek­si rois­keek­si sar­ja­ku­va­ruu­tuun. Näin …

Jatka lukemista "Toipumiskertomus"
Vieraskynä

Kun kone hajoaa

| Kirjoittanut Mikael Söderström

Mitä todel­li­suu­del­le tapah­tuu, kun mie­len raken­teet hajoa­vat? Entä sil­loin, kun yhteis­kun­nan moot­to­ri alkaa yskäh­del­lä? Niin yksi­tyi­nen kuin ylei­nen tur­val­li­suu­den­tun­ne voi olla parem­pi perus­taa sat­tu­man ja epä­var­muu­den kuin pysy­vyy­den varaan, esit­tää A-kli­­nik­­ka­­sää­­tiön KokeNet – mie­li mukaan -hank­keen pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri ja koke­mus­asian­tun­ti­ja Mikael Söderström omien masen­nus­ko­ke­mus­ten­sa valos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Rovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen yli­mää­räis­tä uutis­lä­he­tys­tä. Kertovat, että pans­sa­rit ovat …

Jatka lukemista "Kun kone hajoaa"