Essee

Mielenhallinnan, mielenmurhan ja aivopesun psykologia

| Kirjoittanut Oliver Hirsch

Miltä näyt­tää ja tun­tuu tota­li­ta­ris­mi? Millaisia piir­tei­tä voi­daan pitää sen ensim­mäi­si­nä varoi­tus­merk­kei­nä?  Psykoanalyytikko Joost Meerloon mukaan myös demo­kraat­ti­sis­sa, vapais­sa yhteis­kun­nis­sa on mah­dol­lis­ta ajau­tua huo­maa­mat­ta tota­li­ta­ris­ti­seen ajat­te­luun. Talouspsykologian pro­fes­so­ri Oliver Hirsch esit­te­lee Meerloon aja­tuk­sia essees­sään, joka on jul­kais­tu ensi ker­ran sak­sa­lai­ses­sa Club der kla­ren Worte -verk­ko­jul­kai­sus­sa 4.1.2021. Suomennos: Anne Kilpi. Joost Meerloo (1903−1976), alan­ko­maa­lai­nen lää­kä­ri ja psy­koa­na­lyy­tik­ko, …

Jatka lukemista "Mielenhallinnan, mielenmurhan ja aivopesun psykologia"
Haastattelu, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Dresdenin levottomat kadut
– mikä motivoi äärioikeistolaisia Itä-Saksassa?

| Kirjoittanut Toimitus

Lokakuussa 2014 Dresdenissä kuhi­si. Ensin kym­me­niä, sit­ten sato­ja ihmi­siä alkoi kokoon­tua joka maa­nan­tai Saksin osa­val­tion pää­kau­pun­gin aukioil­le osoit­ta­maan miel­tään niin kut­sut­tua isla­mi­saa­tio­ta vas­taan. Äärioikeistolaiset Pegida-mie­­le­­no­­soi­­tuk­­set kas­voi­vat pako­lais­krii­sin sii­vit­tä­mi­nä mas­sii­vi­sik­si kokouk­sik­si. Kun puo­lus­tam­me demo­kra­ti­aa, olem­me oikeal­la asial­la – näin ajat­te­le­vat sekä vasem­mis­to­puo­luei­den, oikeis­to­kon­ser­va­tii­vien että äärioi­keis­to­lais­ten kan­nat­ta­jat. Populismin tut­ki­ja Sabine Volk ker­too Särölle äärioi­keis­to­lais­ten ryh­mien suo­sion his­to­rial­li­ses­ta …

Jatka lukemista "Dresdenin levottomat kadut
– mikä motivoi äärioikeistolaisia Itä-Saksassa?"
Kritiikki

Lääketieteen ruma historia

| Kirjoittanut Marissa Mehr

Naisten lää­ke­tie­teel­li­nen hoi­to on kaut­ta his­to­rian perus­tu­nut suku­puo­li­myy­teil­le – vahin­gol­li­sin seu­rauk­sin. Elinor Cleghornin rajun ja tär­keän kirjan suo­men­nos on jää­nyt har­mil­li­sen vii­meis­te­le­mät­tö­mäk­si. Ei kan­na­ta syn­tyä nai­sek­si. Mikäli näin pää­see käy­mään, ei aina­kaan kan­na­ta sai­ras­tua. Tutkijan ja vapaan kir­joit­ta­jan Elinor Cleghornin (s. 1980) tuh­ti lää­ke­tie­teen his­to­ria Sairas ja vial­li­nen: Naiset lää­ke­tie­teen his­to­rias­sa kuvaa, kuin­ka nais­su­ku­puo­len pato­lo­gi­soin­ti on joh­ta­nut …

Jatka lukemista "Lääketieteen ruma historia"
Arkisto, Essee

Rock’n’roll vapaudelle

| Kirjoittanut Justinas Žilinskas

Liettua itse­näis­tyi sävel säve­lel­tä, kel­la­reis­sa ja klu­beis­sa, mur­tau­tuen vähi­tel­len sen­suu­rin alta maa­il­mal­le, kir­joit­taa liet­tua­lai­nen kir­jai­li­ja ja juris­ti Justinas Žilinskas. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Liettua maa­il­mo­jen välis­sä (nro 43 – 44). Suomennos: Sini Katainen. Kuvitus: Heta-Linnea Kovanen. * Olin noin kak­si­tois­ta­vuo­tias, oli vuo­si 1986, ja kevät kol­kut­te­li ikku­nan taka­na. Juhlimme ystä­vä­per­heen syn­ty­mä­päi­vää, me lap­set kes­ke­näm­me …

Jatka lukemista "Rock’n’roll vapaudelle"
Essee

Wolt, woke ja liukas rasismi

| Kirjoittanut Tuukka Sandström

Viime aiko­jen rasis­mi­ko­huis­sa on näh­ty, että anti­ra­sis­ti­nen akti­vis­ti­lii­ke koh­dis­taa huo­mion­sa eri­to­ten puhe­ta­poi­hin ja käsit­tei­siin. Kun rasis­mi toteu­tuu­kin eriar­vois­ten talou­del­lis­ten suh­tei­den väli­tyk­sel­lä ja on vai­keam­min hah­mo­tet­ta­vaa, kie­lel­li­siä tabu­ja var­tioi­va akti­vis­mi näyt­tää voi­mat­to­mal­ta. Symbolisista teois­ta on siir­ryt­tä­vä kon­kreet­ti­siin toi­miin, esit­tää kir­jai­li­ja Tuukka Sandström. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) Everybody knows that the dice are loa­ded. – Leonard Cohen * Hieman Afrikan täh­ti …

Jatka lukemista "Wolt, woke ja liukas rasismi"
Kritiikki

Visiokirjallisuuden pussinperä

| Kirjoittanut Jyrki Siukonen

Nobel-kir­­jai­­li­­ja Yeatsin spi­ri­tis­miin ja uni­nä­kyi­hin nojaa­va teos häm­men­tää ja puu­dut­taa, mut­ta ei ole pel­käs­tään tyl­sä. * Joskus vuo­si­kym­me­niä sit­ten kävi niin, että enti­nen luok­ka­to­ve­ri­ni alkoi kuul­la ääniä. Ehdotin, että hän kir­joit­tai­si puheet pape­ril­le. Onneton teki työ­tä käs­ket­tyä. Siitä taas seu­ra­si, että minun oli pak­ko viet­tää yksi pit­kä ilta­päi­vä kir­jas­to­ta­lon vie­rei­ses­sä pen­saas­sa (mik­si pen­saas­sa, sano­kaa­pa se) …

Jatka lukemista "Visiokirjallisuuden pussinperä"
Essee

Kuin numeroa liian pienet kengät
– kulttuurilehdet vastarinnan muotona

| Kirjoittanut Gytis Norvilas

Kulttuurilehdistön ei pitäi­si alis­tua tai­tei­li­joi­den tai kult­tuu­rin pal­ve­li­jak­si, vaan uskal­taa sanoa suo­rat sanat niin päät­tä­jil­le kuin kir­jal­li­suus­väel­le­kin, kir­joit­taa liet­tua­lai­sen Literatūra ir menas -kult­tuu­ri­leh­den pää­toi­mit­ta­ja Gytis Norvilas. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Liettua maa­il­mo­jen välis­sä -nume­ros­sa (nro 43 – 44, ilmes­tyy loka­kuus­sa 2021). Suomennos: Sini Katainen. * Rohkenisin sanoa, että Liettuan kult­tuu­ri­leh­dis­tön syn­ty ja kehi­tys on ollut taval­la …

Jatka lukemista "Kuin numeroa liian pienet kengät
– kulttuurilehdet vastarinnan muotona"
Arkisto, Essee

Häviössä on häivähdys ikuisuutta

| Kirjoittanut Jaakko Vuori

Mitä on yhteis­kun­nal­li­nen masen­nus ja mil­lai­se­na se kuva­taan nyky­kir­jal­li­suu­des­sam­me? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon suku­pol­vi­ro­maa­nien hen­ki­löil­lä on kaik­ki resurs­sit ulot­tu­vil­laan, mut­ta hei­tä vai­vaa mah­dol­li­suuk­sien menet­tä­mi­sen äärim­mäi­nen pel­ko, kir­joit­taa väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Jaakko Vuori. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 40 – 41) vuon­na 2020. * Anton Tšehovin (1860 – 1904) novel­lis­sa Neiti NN:n ker­to­mus aate­lis­nei­ti Natalia Vladimirovna muis­te­lee vuo­sien …

Jatka lukemista "Häviössä on häivähdys ikuisuutta"
Arkisto, Essee

Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

| Kirjoittanut Johanna Sinisalo

Utopiat luo­vat toi­voa parem­mas­ta maa­il­mas­ta, ja dys­to­piat voi­vat tar­jo­ta kon­kreet­ti­sia vas­ta­rin­nan mal­le­ja. Solarpunk moti­voi rea­lis­ti­sel­la rat­kai­su­kes­kei­syy­del­lään, kun taas spe­ku­la­tii­vi­ses­sa fik­tios­sa visioi­daan mitä jos -ske­naa­rioi­den seu­rauk­sia yhtei­söil­le ja yksi­löil­le. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaik­ki esit­tä­neet tule­vai­suu­des­ta hur­jia visioi­ta, jois­ta osa on toteu­tu­nut – onko kir­jai­li­jois­sa …

Jatka lukemista "Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat"
Kritiikki

Naisfantasioita

| Kirjoittanut Herman Raivio

Kevät ilman kos­ke­tus­ta -anto­lo­gia esit­te­lee moni­puo­li­sen vali­koi­man novel­le­ja, jois­sa peh­meä ero­tiik­ka ja kova por­no yhty­vät. Keskeisessä roo­lis­sa on nai­sen nau­tin­to, mie­het ovat nais­ten halu­jen toteut­ta­jia. * Nuori Voima -leh­ti julis­ti vuo­den 2019 syys­kuus­sa kil­pai­lun, jos­sa etsit­tiin vii­me­ai­kai­sen kir­jal­li­suu­den huo­noin­ta sek­si­koh­taus­ta. Innoittajana toi­mi Literary Review -leh­den vuo­des­ta 1993 jaka­ma Bad Sex in Fiction -pal­kin­to. Se oli …

Jatka lukemista "Naisfantasioita"