Pääkirjoitus

El Buenon paluu

Idea, joka syn­tyy kuin tyh­jyy­des­tä kuis­ka­ten, on hyvä, kos­ka se ei syn­ny hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta val­lan­ha­lus­ta.” Pääkirjoitus on jul­kais­tu Särön nume­ros­sa Hyvännäkijä (nro 42) jou­lu­kuus­sa 2020. * Utopia-aihe on ollut vai­kut­ti­me­na Särön taus­tal­la jo useam­man vuo­den ajan. Meidän on syy­tä kye­tä näke­mään nykyi­syy­des­sä ja tule­vai­suu­des­sa sijait­se­via, tur­val­li­suu­den­tun­net­ta anta­via visioi­ta. Visiot voi­vat olla ole­muk­sel­taan etee­ri­siä, teo­reet­ti­sia tai kon­kreet­ti­sia, kuten …

Kritiikki

Manipuloinnin monet kasvot

Petri Parvisen ja Manne Pyykön teos Vaikuttaminen ja mani­pu­loin­ti (Docendo, 2020) kut­suu havain­noi­maan vai­kut­ta­mi­sen ja vai­kut­tu­mi­sen dyna­miik­ko­ja joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­sä. Kirja esit­te­lee kan­san­ta­jui­ses­ti psy­ko­lo­gi­sia vai­kut­ta­mis­kei­no­ja ja nii­den yhdis­tel­miä, poh­tii vai­kut­ta­mi­sen ja mani­pu­loin­nin välis­tä eroa ja neu­voo suo­jau­tu­maan mani­pu­loin­nil­ta – sor­tuen pai­koin kapea­kat­sei­seen ohjeis­ta­mi­seen ja skuup­pi­mai­suu­teen. * Klassisesti vai­kut­ta­mis­ta ja mani­pu­loin­tia aja­tel­laan tapah­tu­van lähin­nä eri­lai­sis­sa myyn­ti­ti­lan­teis­sa, mut­ta tosia­sias­sa nii­den …

Haastattelu

Uuden masennustiedon äärellä

Kaikki eivät masen­nu kovis­ta­kaan koke­muk­sis­ta, toi­set kär­si­vät jat­ku­vas­ta ala­vi­rei­syy­des­tä. Ajankohtainen tut­ki­mus­pro­jek­ti pureu­tuu eri näkö­kul­mis­ta masen­nuk­sen ris­ki­te­ki­jöi­hin ja sil­tä suo­jaa­viin teki­jöi­hin. Tapasimme pro­jek­tin tut­ki­jat Tellervo Korhosen ja Maarit Piirtolan Särön tai­­tei­­li­­ja- ja tie­tei­li­jä­re­si­dens­sis­sä Frankfurt an der Oderissa. Haastattelu on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 40 – 41) kesä­kuus­sa 2020. * Masennus on nous­sut Suomessa joh­ta­vak­si syyk­si työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le …

Kritiikki

Musiikkikaan ei ole pyhää

Näin jos­kus doku­men­tin Kate Bushin faneis­ta, jot­ka suh­tau­tui­vat muusik­ko­täh­teen kuin par­haa­seen ystä­vään, jota vain eivät ole tavan­neet vähään aikaan. Pitkän hil­jai­suu­den viet­tä­nyt Bush oli jul­kais­sut uuden levyn Aerial (2005), mikä oli tie­ten­kin faneil­le Tapahtuma. Eräälle nais­puo­li­sel­le seu­raa­jal­le oli tär­ke­ää kuun­nel­la levy ensim­mäis­tä ker­taa ritu­aa­lin­omai­sis­sa olo­suh­teis­sa. Hän mat­kus­ti kate­bush­mai­seen mil­jöö­seen, muis­taak­se­ni jol­le­kin sumui­sel­le num­mel­le, ja lait­toi …

Kritiikki

Tavaran henki

Aikaamme värit­tää jän­nit­tei­nen suh­de tava­raan. Ensinnäkin tava­ra esiin­tyy halun koh­tee­na; kuka­pa ei jos­kus oli­si halun­nut uut­ta tie­to­ko­net­ta, puhe­lin­ta, kir­jaa tai vaa­te­kap­pa­let­ta. Samalla tava­raa on kui­ten­kin val­ta­vas­ti lii­kaa ja sii­tä halu­taan eroon. Esineisiin saa­te­taan myös suh­tau­tua välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti: tava­rat saa­te­taan hylä­tä ja hävit­tää pie­nen­kin vian ilmaan­tues­sa sen sijaan, että nii­tä pidet­täi­siin kor­jaa­mi­sen arvoi­se­na. Välinpitämättömyyden vas­ta­voi­mak­si nousee emo­tio­naa­li­nen …

Essee

Taide ja puhdasoppisuuden kierre

Hyvänkin puo­lel­la ole­va yhteis­kun­nal­li­nen lii­keh­din­tä voi vaa­ran­taa tai­teen­va­pau­den, esit­tää kir­jai­li­ja Marko Hautala. “Koska kult­tuu­ri­pii­rit ovat mie­lel­lään sor­re­tun asial­la, niil­lä on heik­ko vas­tus­tus­ky­ky täy­sin suh­teel­li­suu­den­ta­jut­to­mil­le­kin vaa­ti­muk­sil­le.” * Kansallisteatterin Kaikki äidis­tä­ni -näy­tel­mään liit­ty­vä pole­miik­ki oli toi­vot­ta­vas­ti alku laa­jal­le kes­kus­te­lul­le tai­teen prio­ri­tee­teis­ta. Aihetta sel­lai­sel­le on, sil­lä olem­me Suomessakin mat­kal­la todel­li­suu­teen, jos­sa eri­lai­set etu­ryh­mät pyr­ki­vät yhä voi­mak­kaam­min vai­kut­ta­maan myös …

Artikkeli

Ylimielinen eläin hygieniateatterissa

Media ker­too koro­nae­pi­de­mias­ta mones­ti vää­ris­ty­neen tilas­to­tie­don poh­jal­ta. Epidemiasta sel­viy­ty­mi­nen typis­te­tään tie­do­tus­vä­li­neis­sä usein yksi­löi­den moraa­li­sek­si haas­teek­si. Pakot, suo­si­tuk­set ja moraa­li­set vel­vol­li­suu­det mene­vät uuti­soin­nis­sa suloi­ses­ti sekai­sin. Psykologian toh­to­ri Heidi Toivonen haas­tat­te­li eri alo­jen asian­tun­ti­joi­ta koro­nae­pi­de­mi­aan liit­ty­vien toi­men­pi­tei­den ja koro­na­uu­ti­soin­nin ongel­ma­koh­dis­ta ja nii­den seu­rauk­sis­ta. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Google-haku sanal­la Covid-19 tuot­ti elo­kuun 2020 lopul­la 7,3 mil­jar­dia tulos­ta. …

Essee

Ei pelkkää unohdusta
– otteita residenssipäiväkirjasta

Kirjailija Elina Sana työs­ken­te­li Särön Oder-resi­­dens­­sis­­sä hel­mi­kuus­sa 2020 WSOY:n kir­jal­li­suus­sää­tiön tuel­la tut­ki­mas­sa holo­kaus­tin mer­ki­tys­tä ja rasis­min nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kom­pas­tus­ki­vet, juu­ta­lai­nen hau­taus­maa ja raken­nus­ten sei­niin kir­joi­te­tut kan­na­no­tot pakot­ta­vat kuun­te­le­maan his­to­ri­aa ja otta­maan sii­tä opik­si. (Kuvat kir­joit­ta­jan.) * Junamatka Berliinistä Saksan itä­ra­jal­le Frankfurt an der Oderin kau­pun­kiin kul­kee läpi ankeil­ta näyt­tä­vien …

Kritiikki

Kauan kaivattu teos tarinallisuudesta

Kertomuksen voi hyväl­lä syyl­lä las­kea yhdek­si vii­me vuo­sien näky­vim­mis­tä tren­deis­tä. Vaikka asioi­den esit­tä­mi­nen ker­to­muk­sen muo­dos­sa on ikiai­kai­nen perin­ne, on tari­nal­li­suu­den vah­va hyö­dyn­tä­mi­nen tie­don­vä­li­tyk­sel­li­sis­sä teks­teis­sä, kuten jour­na­lis­mis­sa ja tie­to­kir­jal­li­suu­des­sa, jok­seen­kin tuo­re ilmiö. Nykyisin ker­to­mus­ta myös tut­ki­taan pal­jon, mut­ta – toi­sin kuin esi­mer­kik­si englan­nin­kie­li­sel­lä kie­lia­lu­eel­la – yleis­esi­tyk­siä ja tie­to­kir­jo­ja aihees­ta on jul­kais­tu suo­men kie­lel­lä vie­lä ver­rat­tain vähän. …

Essee

Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä

Kun Puolan oikeis­to­kon­ser­va­tii­vi­nen hal­li­tus sor­taa suku­­puo­­li- ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä, se hor­jut­taa samal­la demo­kra­tian perus­pi­la­rei­ta. Maan vii­me­ai­kai­set ihmis­oikeus­louk­kaukset kiin­nos­ta­vat suo­ma­lai­sia tie­do­tus­vä­li­nei­tä yllät­tä­vän vähän, vaik­ka nykyi­sel­lä kehi­tyk­sel­lä voi olla seu­rauk­sia muil­le­kin kuin vähem­mis­töil­le. Kaikessa hil­jai­suu­des­sa suu­rek­si talous­maak­si kas­va­neen Puolan toi­vo on libe­raa­lis­sa nuo­ri­sos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja les­bot eivät ole tasa­ve­roi­sia mui­den ihmis­ten kans­sa. Meidän pitää …