Kategoria: Arkisto

Arkisto, Kritiikki

Taviskirjailijan kasvutarina

Toisille kir­jai­li­ja­ne­lo on tar­koi­tuk­se­ton­ta kom­pu­roin­tia, toi­sil­le säih­ket­tä ja sala­ma­va­lo­ja. Kreetta Onkeli saa täs­tä ase­tel­mas­ta pal­jon irti romaa­nis­saan Kutsumus. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi Perkele (17−18). * Kreetta Onkelilla on ver­ra­ton kyky kir­joit­taa suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan väliin­pu­toa­jis­ta, sel­lai­sis­ta huo­maa­mat­to­mis­ta, kes­kin­ker­tai­sis­ta ihmi­sis­tä, joi­den kes­kin­ker­tai­suus on niin äärim­mäis­tä, ettei sitä pää­se kar­kuun. Nämä hen­ki­löt aje­leh­ti­vat elä­män­sä …

Arkisto, Elokuvaesittely

Silminnäkijän havaintoja
– elämäni elokuvat 60 vuoden ajalta

Elokuvan har­ras­ta­mi­nen on hyvin eri­lais­ta kuin kir­jal­li­suu­teen tutus­tu­mi­nen, aina­kin jos on luon­nos­taan hyvä­us­koi­nen. Elokuvateatterissa kat­so­ja on sil­min­nä­ki­jä, jopa kans­sa­ri­kol­li­nen, muka­na samas­sa tilas­sa kuin elo­ku­van hen­ki­löt. En maa­lai­le elo­ku­va­teat­te­rin pime­ää syliä sen enem­pää, mut­ta tapah­tu­miin ja hen­ki­löi­hin osal­lis­tuu toi­sin kuin sel­väs­ti yhden ihmi­sen – kir­jai­li­jan – raken­ta­maan maa­il­maan. Helena Ylänen (1943 – 2018) kir­joit­ti vai­kut­ta­vim­mis­ta elo­ku­va­ko­ke­muk­sis­taan Särön nume­ros­sa …

Arkisto, Kritiikki

Loiko Venäjä lännen?

Miten puhum­me suo­ma­lai­suu­des­ta, län­si­mai­suu­des­ta ja ei-euroop­­pa­­lai­­suu­­des­­ta? Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi-Utopia (30). * Katsoin 282 minuut­tia Fritz Langin hui­maa­van kau­nis­ta Die Nibelungen -elo­ku­vaa (1924), joka hui­pen­tuu bur­gun­di­lais­ten ja kunin­gas Attilan hun­nien väli­seen tais­te­luun. Burgundilaiset (län­si) ovat hie­nos­tu­nei­ta, rita­ril­li­sia, per­soo­nal­li­sia – he ovat yksi­löi­tä. Hunnit (itä) ovat vil­le­jä ja alkeel­li­sia, ja nämä piir­teet …

Arkisto, Kritiikki

Vyöhyke, jonne palomiehet saapuvat aina liian myöhään

Kirjailija, Finlandia-voit­­ta­­ja Riikka Pelo toi­voo, että tšek­ki­läi­nen sur­rea­lis­mi sai­si laa­jem­paa näky­vyyt­tä myös Suomessa. Jindřich Štyrskýn klas­si­kok­si nous­sut­ta teos­ta on vai­kea sovit­taa val­mii­siin kate­go­rioi­hin. Kritiikki on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko. * Kirjahyllyjeni kät­köis­tä löy­tyy kak­si sur­rea­lis­ti­sen por­no­gra­fian tšek­ki­läis­tä hel­meä. Kumpikin teos tar­jou­tuu intii­mis­sä muo­dos­saan japa­ni­lai­sen tyy­ny­kir­jan kal­tai­sek­si jalok­si peti­ka­ve­rik­si. Toinen …

Arkisto, Essee

Repeävän kankaan ääni

Tietokirjailija Jukka Laajarinne tun­nus­te­lee essees­sään kir­jal­li­suu­den pal­jas­ta­via ja peit­tä­viä omi­nai­suuk­sia. Essee on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa Avoin sie­lu. * Siemailimme olut­ta ystä­vä­ni, kol­le­ga­ni kans­sa ja kes­kus­te­lim­me elä­mäs­tä. Olimme tot­tu­nei­ta puhu­maan koh­ta­lai­sen avoi­mes­ti kes­ke­näm­me mur­heis­tam­me ja miet­teis­täm­me, ris­ti­rii­dois­tam­me. Välisemme luot­ta­mus oli riit­tä­vän vah­va, jot­ta hän saat­toi ker­toa: ”En pitä­nyt romaa­nis­ta­si. En pys­ty­nyt uppou­tu­maan tari­naan, kos­ka …

Arkisto, Haastattelu

Elämän johtotähtenä kirjallisuus
– haastattelussa Eila Kostamo

Lokakuussa 80 vuot­ta täyt­tä­neen Eila Kostamon haas­tat­te­lu on jul­kais­tu alun perin vuon­na 2007 ilmes­ty­nees­sä Särön nume­ros­sa Myytti ja muis­ti. Haastattelua on verk­ko­jul­kai­sua var­ten hie­man täs­men­net­ty. Kostamon mukaan kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan ura on oppi­mis­ta alus­ta lop­puun; hänen opet­ta­ji­naan ja yhteis­työ­kump­pa­nei­naan toi­mi­vat elä­vät ja his­to­ri­aan jää­neet lah­jak­kaat kir­jai­li­jat. * Puolalaisen Wislawa Szymborskan runo Syyskuun 11. päi­vän valo­ku­va päät­tyy sanoi­hin …

Arkisto, Kritiikki

Kaupungin surrealistinen kiihko

Aikansa lah­jak­kaim­piin kuu­lu­neen puo­lan­juu­ta­lai­sen Bruno Schulzin (1892 – 1942) tuo­tan­to kir­jai­li­ja­na jäi lyhyek­si, sil­lä hänet ammut­tiin juu­ta­lais­vai­nois­sa. Sekä kir­jai­li­ja­na että kuva­tai­tei­li­ja­na työs­ken­nel­leen Schulzin töis­tä suu­ri osa kato­si sodan aika­na. Tapani Kärkkäisen suo­men­ta­ma, vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Kanelipuodit ja mui­ta ker­to­muk­sia sisäl­tää Schulzin koko säi­ly­neen kau­no­kir­jal­li­sen tuo­tan­non: kak­si kir­ja­na ilmes­ty­nyt­tä novel­li­ko­koel­maa ja nel­jä kir­jal­li­suus­leh­dis­sä ilmes­ty­nyt­tä ker­to­mus­ta. Riipaisevassa ris­ti­rii­das­sa Schulzin …

Arkisto, Kritiikki

Suomalaisia miesihanteita

Artikkelikokoelman Näkymätön suku­puo­li – Mieheyden pit­kä his­to­ria aihee­na on suo­ma­lai­nen mies. Teoksen kro­no­lo­gi­ses­ti jär­jes­te­tyis­sä artik­ke­leis­sa ker­ro­taan eri­lai­sis­ta mie­his­tä 1400-luvul­­ta 1900-luvun puo­leen­vä­liin. Tarkastelussa ovat muun muas­sa itse­tut­kis­ke­lua har­ras­ta­neet kes­kia­jan luos­ta­ri­vel­jet, tais­te­lu­haa­voil­la ylpeil­leet karo­lii­niup­see­rit ja suo­ra­sel­käi­syyt­tä arvos­ta­neet suo­je­lus­kun­ta­lai­set. Nimi Näkymätön suku­puo­li vii­tan­nee sii­hen, että vaik­ka his­to­ri­aa on yleen­sä kir­joi­tet­tu mie­hen näkö­kul­mas­ta, tätä ole­tus­ta ei ole kir­joi­tet­tu auki …

Arkisto, Kritiikki

Ihminen sopeutuu mihin tahansa

Leena Krohnin vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Hotel Sapiens esit­tää, että ihmi­syy­den salai­suus pii­lee vapau­des­sa vali­ta vää­rin. Finlandia-ehdok­­kaa­­na ollut teos jat­kaa Krohnin tutul­la dys­toop­pi­sel­la lin­jal­la. Jos kir­jai­li­jan edel­li­ses­sä romaa­nis­sa Valeikkuna (Teos 2009) näkyi ihmis­kun­nan asteit­tai­nen kehi­tys koh­ti rap­pio­ta, Hotel Sapiensissa toi­vo on jo mene­tet­ty. Pieni jouk­ko ihmi­siä elää eris­tyk­sis­sä ja poh­tii aika ajoin, onko ulko­maa­il­ma jo tuhou­tu­nut. …

Arkisto, Kritiikki

Otteita kyldyyriharrastelijan aikakirjoista

Poliittisen his­to­rian dosent­ti, VTT Mikko Majander on vai­kut­ta­nut män­nä­vuo­det pait­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen Kalevi Sorsa -sää­tiön joh­to­hah­mo­na, myös Demokraatti-leh­­den pit­kä­ai­kai­se­na kolum­nis­ti­na. Lukemisen hul­luus koko­aa  yksiin  kan­siin  neli­sen­kym­men­tä Majanderin kult­tuu­riai­hei­ta käsit­te­le­vää kir­joi­tus­ta vuo­sil­ta 2005 – 2014. Kirjoituskokoelman esi­pu­hees­sa Majander nime­ää jul­kai­sun ”har­ras­tus­ten­sa kir­jak­si”, mut­ta niteen kan­si­leh­del­le on som­mi­tel­tu astet­ta mah­tai­le­vam­pi alaot­sa­ke: Esseitä aikam­me kult­tuu­ris­ta. Todettakoon yks­kan­taan, ettei Majanderin kolum­ni­ko­koel­ma onnis­tu …