Essee

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

| Kirjoittanut Yrjö Varpio

Klassikkokirjallisuus ei syn­ny tyh­jiös­sä. Tuntematon soti­las­kaan ei nojau­tu­nut ainoas­taan kir­joit­ta­jan­sa havain­toi­hin sodas­ta, vaan kes­kus­te­lee aikai­sem­man, jopa viih­teel­li­sen kir­jal­li­suu­den kans­sa, tote­aa Väinö Linnaan eri­kois­tu­nut kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Dosentti Martti Turtola mai­nit­si ker­ran kes­kus­tel­les­sam­me, että Väinö Linnan Tuntematon soti­las (1954) muis­tut­taa jois­sa­kin koh­din Arvi Järventauksen romaa­nia Rummut (1929 – 1930). Sinänsä ei yllät­täi­si, että Linna …

Jatka lukemista "Väinö Linnan kirjallinen varkaus?"
Arkisto, Kritiikki

Myyttien merellä ja merta edempänä

| Kirjoittanut Veli-Matti Huhta

Bysantista Egyptiin ja kan­san­pe­rin­ne­kat­kel­mis­ta uni­ver­saa­lei­hin myyt­tei­hin: esit­te­lys­sä suo­ma­lai­sen myto­lo­gian juu­ria kar­toit­ta­van klas­sik­ko­teok­sen uusi pai­nos. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Martti Haaviosta (1899 – 1973) riit­ti monek­si. P. Mustapäänä hän oli yksi niis­tä moder­nis­mia edel­tä­neis­tä lyy­ri­kois­ta, joi­ta myös moder­nis­tit arvos­ti­vat. Nuorena mie­he­nä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intel­lek­tuel­le­ja, …

Jatka lukemista "Myyttien merellä ja merta edempänä"
Essee, Vieraskynä

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

| Kirjoittanut Jani Saxell

“Näin toi­mii mei­dän aikam­me sen­suu­ri. Ei pelä­tä enää isoa­vel­jeä, vaan kaik­ki­val­tias­ta kulut­ta­jaa.” Ray Bradburyn syn­ty­mäs­tä tulee elo­kuus­sa 2020 kulu­neek­si sata vuot­ta. Hänen var­hais­teok­sen­sa Fahrenheit 451 syn­tyi aika­lais­to­dis­tuk­se­na 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se enna­koi 2010 – 2020-luku­­jen maa­il­maa, jos­sa tek­no­lo­gia ja kau­pal­li­suus jyrää­vät kir­jal­li­suu­den klas­si­kot, ja jos­sa hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten louk­kaan­tu­mi­set ja boi­kot­ti­kam­pan­jat ovat teh­neet palo­mie­his­tä kir­ja­ro­vioi­den sytyt­tä­jiä. …

Jatka lukemista "Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?"
Pääkirjoitus

Auran ydintä etsiessä

| Kirjoittanut Mark Mallon

Maailmat on raken­net­tu sisäk­käin, eikä nii­den välis­tä yhteyt­tä aina kuu­le tai näe, kir­joit­taa Särön pää­toi­mit­ta­ja Henki ja hur­mos -nume­ron (38−39) pää­kir­joi­tuk­ses­sa. * Hyvä luki­ja, tämän nume­ron aihei­ta ovat parap­sy­ko­lo­gia, okkul­tis­mi, uskon­nol­li­nen toi­seus, tai­kaus­ko ja sha­ma­nis­mi – ja mus­taa magi­aa­kin tut­kail­laan varo­vai­ses­ti. Tarkkailtavina ovat myös tai­teen, filo­so­fian, eso­te­rian ja uskon­non rajoil­la elä­neet hah­mot, kuten Johann Wolfgang …

Jatka lukemista "Auran ydintä etsiessä"
Essee, Kommentti

Valkoisuuden vangit

| Kirjoittanut Tuukka Sandström

Kun val­koi­nen toi­mit­ta­ja kir­joit­taa rasis­mis­ta, onko hänen teks­tin­sä perus­tel­tua mää­ri­tel­lä val­koi­suu­den ilmauk­sek­si? Entä tie­dos­tam­me­ko hyvän puo­lel­la kamp­pail­les­sam­me, että saa­tam­me alkaa muis­tut­taa pahaa vas­ta­puol­tam­me? Maustetytöistä alka­neen har­vi­nai­sen hedel­mäl­li­sen kult­tuu­ri­de­ba­tin kes­kiös­sä ovat rus­keus ja val­koi­suus, val­ta ja uhriu­tu­mi­nen, rasis­mi ja anti­ra­sis­mi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin jou­lu­kuus­sa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohus­­ta jutun, jos­sa poh­din sitä, mik­si rasis­ti­sen sanan …

Jatka lukemista "Valkoisuuden vangit"
Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

| Kirjoittanut V. S. Luoma-aho

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …

Jatka lukemista "Spekulatiivinen ryöpytys"
Essee, Vieraskynä

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

| Kirjoittanut Tuukka Sandström

Kun Maustetytöt jäi syk­syl­lä 2019 vail­le Emma-ehdok­­kuuk­­sia Tein kai lot­to­ri­vi­ni vää­rin -kap­pa­leen demo­ver­sios­sa esiin­ty­neen rasis­ti­sen sanan vuok­si, raa­dil­ta ja ylei­söl­tä jäi huo­miot­ta, että kap­pa­le ker­too poik­keuk­sel­li­sen tie­toi­ses­ti jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta epä­­ta­­sa-arvos­­ta. Mistä koko kes­kus­te­lus­sa oli oikeas­taan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mie­lee­ni Christopher Dardenin, mie­hen, jota ehkä enem­män kuin ketään saam­me kiit­tää n-sanas­­ta – enkä tar­koi­ta …

Jatka lukemista "Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe"
Arkisto, Essee

Aine, josta tulevaisuus on tehty

| Kirjoittanut Ville Ropponen

Dystopiat ovat jäl­leen pin­nal­la. Mitä tämä ker­too maa­il­mas­ta, jos­sa eläm­me? Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Itä ja län­si (nro 37, 2019). * Viime vuo­si­na dys­to­pia on rois­kah­ta­nut entis­tä useam­min esil­le kir­jal­li­suu­des­sa ja elo­ku­vas­sa. Lajityyppi tun­tuu löy­tä­neen uut­ta pakot­ta­vuut­ta suh­tees­sa todel­li­suu­teen. Dystopia mer­kit­see pelon yhteis­kun­taa ja toi­vo­tun eli utoop­pi­sen vas­ta­koh­taa. Jopa ääri-indi­­vi­­dua­­lis­­ti­­ses­­sa ajas­sam­me tari­nat …

Jatka lukemista "Aine, josta tulevaisuus on tehty"
Vieraskynä

Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar
– tähän molemmat ovat yhtä syyllisiä

| Kirjoittanut Petri Korhonen

Tekevätkö Suomen kym­me­net­tu­han­net kult­tuu­riyh­dis­tyk­set ja eri alo­jen tai­tei­li­jat vää­rin vas­taa­not­taes­saan jul­ki­sia avus­tuk­sia, jot­ka ovat peräi­sin “likai­sis­ta” veik­kaus­voit­to­va­rois­ta? Entä pitäi­si­kö Särön tilaa­jien kokea huo­noa omaa­tun­toa kär­si­mys­tä tuot­ta­van jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­ses­tä, jos­ta on hyö­ty­nyt myös Veijo Baltzar? Ei tie­ten­kään. Tällaisten joh­to­pää­tös­ten vetä­mi­nen oli­si kui­ten­kin var­sin help­poa. * Näennäismoraalisessa nyky­het­kes­säm­me on tär­ke­ää huo­mioi­da asioi­den syy- ja seu­rausyh­tey­det. Erityisesti tämä …

Jatka lukemista "Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar
– tähän molemmat ovat yhtä syyllisiä"
Essee

Tietokirja on kirjallisuuden häilyvä toinen

| Kirjoittanut Markus Leikola

Tietokirjakritiikki on kir­joit­ta­mi­sen lajeis­ta vai­kein. Lehtien kult­tuu­ri­si­vu­jen pals­ta­ti­lan vähen­ty­mi­sen lisäk­si ongel­ma­na on puu­te osaa­vis­ta kir­joit­ta­jis­ta ja krii­ti­kon työ­mää­rään näh­den riit­tä­mä­tön rahoi­tus. Mikä nos­tai­si tie­to­kir­jo­jen näky­vyy­den uudel­la vuo­si­kym­me­nel­lä nousuun, jol­lei kri­tiik­ki? * Tämä kir­joi­tus on toden­nä­köi­ses­ti 2010-luvun ainoa tie­to­kir­ja­kri­tiik­kiä käsit­te­le­vä essee. Hyvä että edes yksi laji­aan ennen kuin vuo­si­kym­men het­ken pääs­tä vaih­tuu uudek­si. Jotakin ker­too Suomen …

Jatka lukemista "Tietokirja on kirjallisuuden häilyvä toinen"