Mitä todellisuudelle tapahtuu, kun mielen rakenteet hajoavat? Entä silloin, kun yhteiskunnan moottori alkaa yskähdellä? Niin yksityinen kuin yleinen turvallisuudentunne voi olla parempi perustaa sattuman ja epävarmuuden kuin pysyvyyden varaan, esittää A-klinikkasäätiön KokeNet – mieli mukaan -hankkeen projektikoordinaattori ja kokemusasiantuntija Mikael Söderström omien masennuskokemustensa valossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Rovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen ylimääräistä uutislähetystä. Kertovat, että panssarit ovat …
Luonto kaiken takana
Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38 – 39). * Suomea pidetään …
COVID-19 ruttona ja sotana
“Normaalitilassa voimme vastustaa nopeusrajoitusten laskemista, lihaveroa tai alkoholiverotuksen kiristämistä, vaikka näiden toimenpiteiden voitaisiin osoittaa keskipitkällä aikavälillä säästävän rutkasti elinvuosia. Poikkeustilassa olemme valmiita lisäämään konkursseja, kotiväkivaltaa ja koulupudokkaita, jos voimme siten ehkäistä koronakuolemia.” Kun koronavirus esitetään heikkojen kimppuun hyökkäävänä häijynä petona, kansalaiset voidaan sitouttaa helpommin valittuun politiikkaan ja poikkeustilaan. Tämä diskurssi ei ole täysin vaaraton. (Kuvitus: …
Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen
Koronaepidemiasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua ohjaavat monenlaiset tabut, joihin myös media on syyllinen, esittää biolääketieteen tutkija. Julkaisemme vieraskynäkirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä kirjoittajan pyynnöstä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.) * Tiedotusvälineet ovat täynnä koronaa. Ihmiset alkavat uupua kuulemaansa. Juttujen määrään nähden on erikoista, että kaikkialla kerrotaan yhtä ja samaa tarinaa. Tai korkeintaan saman tarinan muutamaa varianttia: virusinfektion leviäminen on estettävä …
Työhuone, uutishuone, puhelinkeskus, keittiö
WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja ennustaa etätyöpäiväkirjassaan, että koronakriisi muuttaa pysyvästi kustannusalaa ja lukemisen tapoja. * On keskiviikkoilta 8.4.2020. Olen ollut lähes neljä viikkoa etätöissä. Teen töitä keittiönpöydän äärellä, koska keittiöstä näkee taivasta, kattoja ja kaksi kirkontornia, ja pöydälle mahtuu lehtiä, kortteja, muistilappuja ja vihkoja. Ympäröin itseni sanoilla ja eri tavoilla olla yhteydessä ihmisiin. Viereisessä huoneessa …
Koronakriisi on maailman mosaiikin peili
Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Virustaudit ovat lääketieteellinen ongelma, epidemiat yhteiskunnallinen ja pandemiat globaalinen ongelma. Jos ongelma on hallitsematon, se on katastrofi, ja katastrofi on aina yhteiskunnallinen. Päivä päivältä …
Ikkuna
Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen. * Näen ikkunastani valkomulperin, puun joka on aina kiehtonut minua ja on yksi syistä, joiden takia asun nykyisessä kodissani. Valkomulperi on antelias puu, sillä koko kevään ja kesän ajan se ruokkii kymmeniä lintuperheitä …
Koronan viraalit kielitanssit
Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan valtasi tanssitaudiksi kutsuttu omalaatuinen tila, joka sai ihmiset tanssimaan päiväkausia, jopa kuolemaansa asti. …
Professori kirjallisuuden taikapiirissä
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tunnetaan julkisuudessa ajankohtaisten oikeusasioiden kommentoijana, mutta hän on myös kirjallisuuden suurkuluttaja. Tässä artikkelissa Nuotio kertoo elämäänsä vaikuttaneista kaunokirjallisista teoksista. Artikkeli on julkaistu alun perin Särön numerossa Kulkijat, kulkurit (nro 34). * Yhden tai useamman lempikirjan nimeäminen on minulle hämmentävän vaikeaa. Joidenkin kirjojen lukemisesta on jo niin kauan, että suurin …
Gulagin kuivuneet kyyneleet
Hyytävä matkakertomus kuljettaa lukijan halki Neuvostoliiton vankileirien historian. * Vankileirien saaristo kaappasi 1900-luvun aikana miljoonia ihmisiä käsittämättömään kurimukseensa. Gulagissa ei kaasukammioita tarvittu, kun rankka työ, ankara ilmasto ja niukka ravinto niittivät uhreja. Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen seuraavat kirjassaan Gulagin jälkiä ympäri entisen Neuvostoliiton Karjalan metsistä Siperian tundralle ja Kaukoidän aroille. Matkoilla kohdatut muistomerkit, hautausmaat …