Vieraskynä

Kun kone hajoaa

Mitä todel­li­suu­del­le tapah­tuu, kun mie­len raken­teet hajoa­vat? Entä sil­loin, kun yhteis­kun­nan moot­to­ri alkaa yskäh­del­lä? Niin yksi­tyi­nen kuin ylei­nen tur­val­li­suu­den­tun­ne voi olla parem­pi perus­taa sat­tu­man ja epä­var­muu­den kuin pysy­vyy­den varaan, esit­tää A-kli­­nik­­ka­­sää­­tiön KokeNet – mie­li mukaan -hank­keen pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri ja koke­mus­asian­tun­ti­ja Mikael Söderström omien masen­nus­ko­ke­mus­ten­sa valos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Rovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen yli­mää­räis­tä uutis­lä­he­tys­tä. Kertovat, että pans­sa­rit ovat …

Arkisto, Essee

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luon­non­fi­lo­so­fias­sa tie­don läh­tei­nä toi­mi­vat Raamattu, luon­to ja ihmi­nen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filo­so­fit ammen­si­vat näis­tä kol­mes­ta ”kir­jas­ta” löy­tääk­seen tie­toa muun muas­sa maa­il­man syn­nys­tä, kas­vien hyö­ty­käy­tös­tä ja oikean­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta. Kaiken ole­mas­sao­le­van alus­ta­na toi­mii äidil­li­nen prin­siip­pi eli mat­rii­si. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Suomea pide­tään …

Essee

COVID-19 ruttona ja sotana

Normaalitilassa voim­me vas­tus­taa nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mis­ta, liha­ve­roa tai alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mis­tä, vaik­ka näi­den toi­men­pi­tei­den voi­tai­siin osoit­taa kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sääs­tä­vän rut­kas­ti elin­vuo­sia. Poikkeustilassa olem­me val­mii­ta lisää­mään kon­kurs­se­ja, koti­vä­ki­val­taa ja kou­lu­pu­dok­kai­ta, jos voim­me siten ehkäis­tä koro­na­kuo­le­mia.” Kun koro­na­vi­rus esi­te­tään heik­ko­jen kimp­puun hyök­kää­vä­nä häi­jy­nä peto­na, kan­sa­lai­set voi­daan sitout­taa hel­pom­min valit­tuun poli­tiik­kaan ja poik­keus­ti­laan. Tämä dis­kurs­si ei ole täy­sin vaa­ra­ton. (Kuvitus: …

Vieraskynä

Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen

Koronaepidemiasta käy­tä­vää yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua ohjaa­vat monen­lai­set tabut, joi­hin myös media on syyl­li­nen, esit­tää bio­lää­ke­tie­teen tut­ki­ja. Julkaisemme vie­ras­ky­nä­kir­joi­tuk­sen poik­keuk­sel­li­ses­ti nimet­tö­mä­nä kir­joit­ta­jan pyyn­nös­tä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.) * Tiedotusvälineet ovat täyn­nä koro­naa. Ihmiset alka­vat uupua kuu­le­maan­sa. Juttujen mää­rään näh­den on eri­kois­ta, että kaik­kial­la ker­ro­taan yhtä ja samaa tari­naa. Tai kor­kein­taan saman tari­nan muu­ta­maa variant­tia: virusin­fek­tion leviä­mi­nen on estet­tä­vä …

Kolumni

Työhuone, uutishuone, puhelinkeskus, keittiö

WSOY:n koti­mai­sen kau­no­kir­jal­li­suu­den kus­tan­ta­ja ennus­taa etä­työ­päi­vä­kir­jas­saan, että koro­na­krii­si muut­taa pysy­väs­ti kus­tan­nusa­laa ja luke­mi­sen tapo­ja. * On kes­ki­viik­koil­ta 8.4.2020. Olen ollut lähes nel­jä viik­koa etä­töis­sä. Teen töi­tä keit­tiön­pöy­dän äärel­lä, kos­ka keit­tiös­tä näkee tai­vas­ta, kat­to­ja ja kak­si kir­kon­tor­nia, ja pöy­däl­le mah­tuu leh­tiä, kort­te­ja, muis­ti­lap­pu­ja ja vih­ko­ja. Ympäröin itse­ni sanoil­la ja eri tavoil­la olla yhtey­des­sä ihmi­siin. Viereisessä huo­nees­sa …

Essee

Koronakriisi on maailman mosaiikin peili

Millainen mer­ki­tys yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäl­lä on koro­na­pan­de­mian tor­jun­nas­sa? Vaikka COVID-19 ei ole demo­kraat­ti­nen tau­ti, demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män perus­pi­la­ri­na toi­mi­va luot­ta­mus on paras lää­ke pan­de­mi­aa vas­taan, esit­tää Markus Leikola glo­baa­lis­sa ana­lyy­sis­sään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Virustaudit ovat lää­ke­tie­teel­li­nen ongel­ma, epi­de­miat yhteis­kun­nal­li­nen ja pan­de­miat glo­baa­li­nen ongel­ma. Jos ongel­ma on hal­lit­se­ma­ton, se on kata­stro­fi, ja kata­stro­fi on aina yhteis­kun­nal­li­nen. Päivä päi­väl­tä …

Essee

Ikkuna

Olga Tokarczuk kir­joit­taa koro­nae­pi­de­mian ja eris­täy­ty­nei­syy­den seu­rauk­sis­ta: nyky-Euroopan vah­vis­tu­neis­ta rajois­ta ja pian koit­ta­vas­ta uudes­ta todel­li­suu­des­ta. Nobel-kir­­jai­­li­­jan esseen on puo­las­ta suo­men­ta­nut Tapani Kärkkäinen. * Näen ikku­nas­ta­ni val­ko­mul­pe­rin, puun joka on aina kieh­to­nut minua ja on yksi syis­tä, joi­den takia asun nykyi­ses­sä kodis­sa­ni. Valkomulperi on ante­lias puu, sil­lä koko kevään ja kesän ajan se ruok­kii kym­me­niä lin­tu­per­hei­tä …

Essee

Koronan viraalit kielitanssit

Koronavirukseen liit­ty­vät tie­dot, huhut, mee­mit ja pelot leviä­vät nopeas­ti inter­ne­tis­sä. Taudin vir­tu­aa­li­siin oirei­siin kuu­lu­vat muun muas­sa päte­mi­nen, ylem­myy­den­tun­ne sekä loke­roin­ti mei­hin ja mui­hin. Kaoottinen pan­­de­­mia-aika voi sil­ti lopul­ta muut­taa ihmis­kun­taa parem­paan suun­taan, kir­joit­taa psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan val­ta­si tans­si­tau­dik­si kut­sut­tu oma­laa­tui­nen tila, joka sai ihmi­set tans­si­maan päi­vä­kausia, jopa kuo­le­maan­sa asti. …

Arkisto, Artikkeli

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

Helsingin yli­opis­ton riko­soi­keu­den pro­fes­so­ri Kimmo Nuotio tun­ne­taan jul­ki­suu­des­sa ajan­koh­tais­ten oikeus­asioi­den kom­men­toi­ja­na, mut­ta hän on myös kir­jal­li­suu­den suur­ku­lut­ta­ja. Tässä artik­ke­lis­sa Nuotio ker­too elä­mään­sä vai­kut­ta­neis­ta kau­no­kir­jal­li­sis­ta teok­sis­ta. Artikkeli on jul­kais­tu alun perin Särön nume­ros­sa Kulkijat, kul­ku­rit (nro 34). * Yhden tai useam­man lem­pi­kir­jan nimeä­mi­nen on minul­le häm­men­tä­vän vai­ke­aa. Joidenkin kir­jo­jen luke­mi­ses­ta on jo niin kau­an, että suu­rin …

Kritiikki

Gulagin kuivuneet kyyneleet

Hyytävä mat­ka­ker­to­mus kul­jet­taa luki­jan hal­ki Neuvostoliiton van­ki­lei­rien his­to­rian.  * Vankileirien saa­ris­to kaap­pa­si 1900-luvun aika­na mil­joo­nia ihmi­siä käsit­tä­mät­tö­mään kuri­muk­seen­sa. Gulagissa ei kaa­su­kam­mioi­ta tar­vit­tu, kun rank­ka työ, anka­ra ilmas­to ja niuk­ka ravin­to niit­ti­vät uhre­ja. Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen seu­raa­vat kir­jas­saan Gulagin jäl­kiä ympä­ri enti­sen Neuvostoliiton Karjalan met­sis­tä Siperian tun­dral­le ja Kaukoidän aroil­le. Matkoilla koh­da­tut muis­to­mer­kit, hau­taus­maat …