Koronavirukseen liit­ty­vät tie­dot, huhut, mee­mit ja pelot leviä­vät nopeas­ti inter­ne­tis­sä. Taudin vir­tu­aa­li­siin oirei­siin kuu­lu­vat muun muas­sa päte­mi­nen, ylem­myy­den­tun­ne sekä loke­roin­ti mei­hin ja mui­hin. Kaoottinen pan­de­mia-aika voi sil­ti lopul­ta muut­taa ihmis­kun­taa parem­paan suun­taan, kir­joit­taa psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

*

Keskia­jal­la Euroopan val­ta­si tans­si­tau­dik­si kut­sut­tu oma­laa­tui­nen tila, joka sai ihmi­set tans­si­maan päi­vä­kausia, jopa kuo­le­maan­sa asti. Selityksiä on haet­tu reu­maat­ti­ses­ta tuleh­duk­ses­ta ja tora­jy­vä­myr­ky­tyk­ses­tä, mut­ta usein ilmiö on kuvat­tu mas­sap­sy­koo­sik­si. Sosiologi Robert Bartholomew on muis­tut­ta­nut, että tans­si­ma­nian kal­tai­sia ilmiöi­tä ei pitäi­si niin kevyes­ti luo­ki­tel­la psy­kiat­ri­sek­si tilak­si. Jälkikäteinen loke­roin­ti irrot­taa ilmiöt nii­den pai­kal­li­ses­ta kon­teks­tis­ta eikä ota huo­mioon sitä, kuin­ka mer­kit­tä­viä ovat kult­tuu­ri­ses­ti ehdol­lis­te­tut sosi­aa­li­set roo­lit meil­le oudok­sut­ta­val­ta näyt­tä­väs­sä käyt­täy­ty­mi­ses­sä. Kenties sadan vuo­den pääs­tä ant­ro­po­lo­git ja sosio­lo­git yrit­tä­vät sel­vit­tää wc-pape­ri­mee­mien syvin­tä arvoi­tus­ta ja miet­tiä, mik­si täs­tä viruk­ses­ta tuli kuu­kausik­si ainoa sisäl­tö ihmis­ten puheis­sa ja medias­sa.

Pyhä Vitus, tans­si­tau­dis­ta paran­ta­va pyhi­mys, sai­si luo­da suo­pean kat­seen­sa myös koro­nan sivue­pi­de­mi­aan: jouk­ko­hys­te­ri­aan sekä eri­lai­siin päte­mis­tä, loke­roin­tia ja yksin­ker­tais­tuk­sia uhku­viin puhu­mi­sen tapoi­hin.

Nykyajan tans­si­tau­dit eivät joh­da ihmi­siä sät­kyt­te­le­mään hol­tit­to­mas­ti Strasbourgin toril­le. Koronaepidemian viraa­li­suus on myös digi­taa­lis­ta. Käsite ”viraa­li” – viruk­sen tavoin erit­täin nopeas­ti eri­tyi­ses­ti inter­ne­tis­sä leviä­vä vies­ti, kuva, video, mee­mi tai muu ilmiö – juon­tuu lää­ke­tie­tees­tä ja mik­ro­bio­lo­gias­ta. Virus tun­keu­tuu isän­tä­so­luun, jos­sa sen perin­tö­ai­nes monis­tuu, ja virus läh­tee leviä­mään tytär­so­lu­jen kaut­ta. Viraalisuutta tut­ki­nut Hannu Salmi kir­joit­taa, kuin­ka lähes mikä tahan­sa ilmiö voi ver­kos­sa muut­tua nopeas­ti tart­tu­vak­si ja leviä­väk­si. Sen tau­din­kan­ta­ji­na toi­mi­vat ihmi­set, jot­ka jaka­vat vies­te­jä eteen­päin algo­rit­mien kiih­dyt­täes­sä infek­tio­ta var­mis­taen, että kapu­la ojen­ne­taan suo­peil­le vas­taa­not­ta­jil­le ja poten­ti­aa­li­sil­le uudel­leen­ja­ka­jil­le. Elämme koro­na­kuplas­sa: mitä enem­män klik­kai­lem­me koro­na­uu­ti­sia, sitä enem­män nii­tä meil­le myös jae­taan. Hämmentävän suu­ri osa ihmi­sis­tä saa ”uuti­sen­sa” sosi­aa­li­ses­ta medias­ta, ja sekä siel­lä että somen ulko­puo­lel­la koro­na­pu­he pul­lis­te­lee suun­tiin, joil­la on hyvin vähän teke­mis­tä itse koro­na­vi­ruk­sen ja sen lää­ke­tie­teel­lis-sosi­aa­li­sen todel­li­suu­den kans­sa. Kiintoisaa onkin, kuin­ka ihmis­ten puheis­sa kysei­nen pöpö tar­jo­aa loput­to­man varan­non mah­dol­li­suuk­sia esit­tää itsen­sä ja oma sisä­ryh­män­sä moraa­li­ses­ti ja älyl­li­ses­ti toi­sia yksi­löi­tä, ryh­miä tai koko­nai­sia kan­sa­kun­tia parem­pa­na.

Suomessa, tuos­sa maan­lä­hei­syy­den ja arki­jär­ki­syy­den puu­ron­tuok­sui­ses­sa koh­dus­sa, usko­taan, että moraa­li­suus on rau­hal­li­suut­ta, jär­ke­vyyt­tä ja yhteen hen­keen puhal­ta­mis­ta. Hysteria ja huo­let­to­muus vel­lo­vat muu­al­la, me suo­ma­lai­set itse olem­me tyy­niä kuin jär­ven­se­lät, sel­vi­täm­me fak­tat, nou­da­tam­me hal­li­tuk­sen suo­si­tuk­sia, pysyt­te­lem­me koto­na läp­pä­rin ja säi­ly­ke­ruo­kien kans­sa ja tsemp­paam­me ter­vey­den­huol­to­hen­ki­lös­töä sosi­aa­li­ses­sa medias­sa. Kun tasa­val­lan pre­si­dent­ti ilmoit­taa, että virus on vaka­va asia ja kehot­taa kan­sa­lai­sia yski­mään hihaan­sa, ihmi­set kiit­te­le­vät vii­sas­ta val­tio­joh­toa. Pelkästään käyt­tä­mäl­lä ilmai­sua ”vaka­va asia” saa itsel­leen kun­nioi­tus­ta ja aina­kin suo­jau­tuu noi­ta­vai­noil­ta. Ihmistä, joka tote­aa jon­kin ole­van ”vaka­va asia” ei voi­da syyt­tää hys­tee­ri­kok­si, mut­ta hän­tä ei myös­kään voi­da syyt­tää rikok­sis­ta kau­heim­mas­ta: sii­tä, ettei ottai­si koro­naa vaka­vis­saan.

Yksilötasolla koro­na­pan­de­mia tait­tuu luo­kit­te­lu­jen väli­neek­si kuten kaik­ki aseet, joi­ta ihmis­ten käsiin on kos­kaan annet­tu. Suomalaisessa somes­sa kaik­ki kir­joit­ta­jat itse edus­ta­vat koto­na etä­töi­tä teke­vää, hal­li­tus­ta kuun­te­le­vaa jär­ke­vää minuut­ta, joka ostaa kau­pas­ta varas­toon vain sen mitä tar­vit­see. Jossain tuol­la muu­al­la haa­hui­le­vat panii­kin val­las­sa ole­va Hysteerinen Toinen, joka kan­taa kotiin­sa kilo­kau­pal­la ves­sa­pa­pe­ria ja liet­soo kau­hua Facebook-ryh­mis­sä, sekä Välinpitämätön Toinen, joka ei kuun­te­le viran­omais­ten ohjei­ta ja itsen­sä eris­tä­mi­sen sijaan kato­aa oves­ta tar­peet­to­mal­le käve­lyl­le ulkoil­maan heti, kun hal­li­tuk­sen sil­mä vält­tää. Talvisodan hen­keä puhal­le­taan yhtei­ses­tä lam­pus­ta, ja rin­ta­ma­kar­ku­rit ruos­ki­taan. Facebookissa tai­vas­tel­laan äly­kää­piöi­tä, jot­ka jonot­ta­vat ostos­kes­kuk­sen ava­jai­sis­sa ämpä­rei­tä. Meidän kaik­kien­han piti eris­täy­tyä yhdes­sä, yhtei­sen hyvän eteen!

Kysyin ita­lia­lai­sel­ta mie­hel­tä­ni, koros­te­taan­ko ita­lia­lai­ses­sa leh­dis­tös­sä jat­ku­vas­ti kan­sa­kun­nan yhteis­toi­min­taa. Vastaus oli nau­run­pyrs­käh­dys. Sikäläinen leh­dis­tö on virit­ty­nyt alle­vii­vaa­maan sitä, kuin­ka kaik­ki muut maat kat­so­vat ylös­päin Italian pyris­te­ly­jä pan­de­mi­aa vas­taan ja otta­vat heis­tä mal­lia. Ma Jian puo­les­taan kir­joit­taa The Guardianissa, kuin­ka kii­na­lai­set viran­omai­set ovat kehot­ta­neet toi­mit­ta­jia kor­vaa­maan nega­tii­vi­set sisäl­löt kos­ket­ta­vil­la tari­noil­la etu­lin­jas­sa tais­te­le­vis­ta ammat­ti­lai­sis­ta. CGTN:n pro­pa­gan­da­do­ku­men­tis­sa The Lockdown: One Month in Wuhan kuva­taan urhei­ta lää­kä­rei­tä ja hoi­ta­jia, jot­ka vai­vo­jaan sääs­te­le­mät­tä tais­te­le­vat viruk­sen tal­tut­ta­mi­sek­si – samal­la kun muis­te­taan moneen ker­taan koros­taa, että hen­ki­lö­kun­nal­la on ruo­kaa syö­tä­väk­si. Viestinnän luon­ne ei tun­nu aukea­van län­si­mai­sel­le ylei­söl­le, vaan kiil­to­ku­va­mai­nen uuti­soin­ti, joka sai­si Neuvostoliiton pro­pa­gan­da­jaos­ton­kin vih­reäk­si kateu­des­ta, kir­voit­taa kom­ment­ti­ken­täs­sä lähin­nä tun­teel­li­sia kii­tok­sia sin­nik­käil­le kii­na­lai­sil­le.

Palattuani kotii­ni Hollantiin vii­mei­sel­lä len­nol­la ennen Suomen rajo­jen sul­ke­mis­ta sain tilai­suu­den tut­kail­la ams­ter­da­mi­lai­ses­sa hotel­lis­sa, kuin­ka bril­jan­tis­ti nohe­vat hol­lan­ti­lai­set oli­vat pikabrän­dän­neet hotel­lin­sa vas­tuul­li­suu­den keh­dok­si. Pandemian aikaan asia­kas­ys­tä­väl­li­syyt­tä ja hyvää pal­ve­lua ovat him­men­ne­tyt valot ja taus­ta­musii­kit­to­muus, käsi­de­si­pul­lo heti vas­taan­ot­to­tis­kin edes­sä sekä buf­fet-aamiai­sen vaih­tu­mi­nen han­si­koi­duin käsin ojen­net­tui­hin aamu­pa­la­pa­ket­tei­hin, jot­ka vie­rai­li­joi­ta keho­tet­tiin naut­ti­maan omas­sa huo­nees­saan. Näin tai­teil­laan vas­tuul­li­suu­den haas­ta­van agen­dan kans­sa tyy­lik­kääs­ti. Yrityksen on väli­tet­tä­vä vai­ku­tel­ma sii­tä, että tie­tää fak­tat ja toi­mii nii­den mukaan, ei tavoit­te­le pel­käs­tään voit­toa tai lyhyt­nä­köis­tä omaa etu­aan muul­la tavoin, kan­taa kor­ten­sa yhtei­seen kekoon. On teh­tä­vä sel­väk­si, että kaik­ki toi­men­pi­teet teh­dään sii­tä huo­li­mat­ta, että itsel­lä ja omal­la bis­nek­sel­lä ei ole ker­ras­saan mitään osuut­ta tämän vihu­lai­sen tuho­töis­sä. Kaikki tämä on vie­lä­pä suo­ri­tet­ta­va taval­la, joka ei ole lii­an ilmeis­tä bonus­pis­tei­den kalas­te­lua.

Sosiologia ja ant­ro­po­lo­gia ovat osoit­ta­neet, että ris­kien havait­se­mi­nen ja tul­kin­ta on sidok­sis­sa sosi­aa­li­siin ja kult­tuu­ri­siin teki­jöi­hin, ja ystä­vil­lä, per­heel­lä, kol­le­goil­la ja viran­omai­sil­la on suu­ri vai­ku­tus sii­hen, kuin­ka ris­kei­hin rea­goi­daan. Psykologian pro­fes­so­ri Paul Slovic kir­joit­taa, että tie­teel­li­sel­lä näy­töl­lä on erit­täin vähän mah­dol­li­suuk­sia saa­da muu­tet­tua ihmis­ten ris­kiar­vioi­ta, kos­ka yksi­löi­den alku­pe­räi­set käsi­tyk­set ris­kis­tä ovat muu­tos­vas­tai­sia. Slovicin mukaan asian­tun­ti­joi­den ris­kiar­viois­sa koros­tuu tie­tyn uhkan aiheut­ta­ma kuo­le­man­vaa­ra, rivi­kan­sa­lai­set taas havain­noi­vat ris­ke­jä eri­to­ten niin sano­tun uhka­te­ki­jän kaut­ta: mitä tun­te­mat­to­mam­pi, uudem­pi ja vai­keam­min havait­ta­va uhka on ja mitä pidem­mäl­lä vii­veel­lä sen aiheut­ta­ma vahin­ko tulee, sitä enem­män ihmi­set halua­vat, että ris­ke­jä rajoi­te­taan viran­omais­ten tiu­koil­la sää­dök­sil­lä. Koronauutisoinnista huo­maam­me, että lii­an tie­teel­li­set ja epä­var­muut­ta koros­ta­vat ana­lyy­sit eivät hou­kut­te­le luki­jaa – homei­set pro­fes­so­rit pysy­köön sivus­sa, kun etu­ri­vis­sä sei­soo Vastuullinen Hallitus, joka suo­jaa mei­dät kaik­ki. Slovicia mukail­len juu­ri ihmis­ten psy­ko­lo­gi­nen reak­tio uhkiin on syy­nä sii­hen, että polii­tik­ko­ja vaa­di­taan teke­mään jota­kin. Aina tämä ”jota­kin” ei vält­tä­mät­tä edes ole lää­ke­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä ollen­kaan jär­ke­vää.

Somen kaut­ta voim­me ottaa koro­nan näen­näi­ses­ti hal­tuun ja aset­tua toi­mi­jak­si suh­tees­sa sii­hen. Tunnemme kan­ta­neem­me kor­tem­me kekoon, kun jaam­me käsien­pe­suoh­jei­ta ja vetoo­muk­sia pysyä sisä­ti­lois­sa. Voimme kokea moraa­lis­ta ylem­myyt­tä tuo­mit­se­mal­la toi­sia ja jaka­mal­la hyvän tah­don elee­nä ylei­sen mie­lia­lan koho­tuk­sek­si hil­pei­tä videoi­ta par­vek­keil­laan lau­la­vis­ta ita­lia­lai­sis­ta. Voimme kokea ole­vam­me osa suur­ta koro­naa vas­taan tais­te­le­vaa yhtei­söä. Kuitenkin käyt­täy­ty­mi­nen ver­kon maa­il­mas­sa on aivan eri asia kuin käyt­täy­ty­mi­nen ulko­maa­il­mas­sa, ja ihmi­sen puhe sii­tä, miten hän toi­mii, kor­re­loi häm­men­tä­vän vähän sen kans­sa, miten hän todel­li­suu­des­sa käyt­täy­tyy. Ihminen on käve­le­vä para­dok­si­kimp­pu. Hän pitää kas­voil­laan hen­gi­tys­mas­kia ja hie­roo jat­ku­vas­ti käsil­lä sil­mi­ään.

David Roberts argu­men­toi, että koro­na aiheut­taa aivan uuden­lai­sen haas­teen Donald Trumpin kal­tai­sel­le auto­ri­tää­ri­sel­le joh­ta­jal­le, kos­ka näky­mä­tön uhka ei tai­vu syy­te­tyn pen­kil­le vihan koh­teek­si yhtä hel­pos­ti kuin yksit­täi­nen hen­ki­lö tai kan­sa­kun­ta. Trump on puhu­nut ”Wuhanin viruk­ses­ta” tai ”Kiinan viruk­ses­ta”, mut­ta kut­su toi­sen­lai­sel­le dis­kurs­sil­le on huuh­tou­tu­nut jopa republi­kaa­ni­puo­lu­een ran­nal­le: huo­len­pi­to ja yhteis­vas­tuul­li­suus.

Ehkä juu­ri täs­sä on se hyvä, mitä pan­de­mias­ta on ammen­net­ta­vis­sa: oras­ta­va aidon yhteis­vas­tuul­li­suu­den aika. Koronavirus on lii­tet­tä­vis­sä ihmis­ten kes­tä­mät­tö­mään toi­min­taan maa­pal­lol­la, mikä tulee jat­kos­sa­kin aiheut­ta­maan haas­tei­ta glo­baa­lil­le ter­vey­den­huol­lol­le ja tuo­tan­to­ket­juil­le. Suuren lin­jan kol­lek­tii­vi­nen poh­din­ta ja muu­tos vie aikaa, mut­ta se, että län­ti­nen maa­il­ma kehot­taa toi­nen toi­si­aan istu­maan het­ken aikaa pai­koil­laan ja miet­ti­mään mui­ta ihmi­siä oman napan­sa sijaan, lie­nee hyvä ensias­kel. Voimme vain pes­tä käsiäm­me ja toi­voa, että Pyhä Vitus on edel­leen ase­mis­sa.

 

Lähteet:

• Bridgewater Associates. Assessing the Coronavirus. YouTube -video. 4.3.2020
• CGTN. The Lockdown: One Month in Wuhan. YouTube -video. 28.2.2020
• Donaldson, L.J., Cavanagh, J., Rankin, J. (1997). The Dancing Plague: A Public Health Conundrum. Public Health, 111(4), 201 – 204. https://doi.org/10.1038/sj.ph.1900371
• Forsius, A. Pyhä Vitus, tans­si­tau­tis­ten ja vuo­teen­kas­te­li­joi­den paran­ta­ja. http://www.saunalahti.fi/arnoldus/st_vitus.html
• Ma, J. Xi Jinping has buried the truth about coro­na­vi­rus. The Guardian, 26.2.2020
• Moilanen, U. Pakko tans­sia! Keskiajan tans­sie­pi­de­miat Euroopassa. 14.3.2020 https://kalmistopiiri.fi/2020/03/14/pakko-tanssia-keskiajan-tanssiepidemiat-euroopassa/
• Roberts, D. The moral logic of coro­na­vi­rus: Why hel­ping people vic­ti­mized by forces out­si­de their cont­rol is a good idea. Vox. 17.3.2020. https://www.vox.com/science-and-health/2020/3/17/21180256/coronavirus-covid-19-trump-response-bernie-sanders-moral-logic
• Salmi, H. (2018). Viraalisuus -kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen näkö­kul­ma. Niin&Näin, 1, 71 – 79.
• Shaikh, A. Coronavirus Is Our Future. TED -talk. YouTube -video. 11.3.2020
• Slovic, P. (1987). The Perception of Risk. Science, 236(4799), 280 – 285. doi:10.1126/science.3563507