Miksi Ruotsin ja Suomen poliittiset toimenpiteet koronaepidemian aikana eroavat toisistaan niin jyrkästi? Mikseivät länsinaapurimme pelkää yhdessäoloa, vaan jatkavat elämäänsä miltei entiseen tapaan? Ylisukupolvisista sotakokemuksista juontuva pelko ja häpeä on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin, mikä näkyy kriisiaikana. Kirjoittaja on terveysjournalismista väitellyt valtiotieteiden tohtori, jonka tausta on evoluutiobiologiassa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Ylitin pääsiäisenä kävelysiltaa kaverini kanssa, nauroimme ilosta. …
Kategoria: Vieraskynä
Kun kone hajoaa
Mitä todellisuudelle tapahtuu, kun mielen rakenteet hajoavat? Entä silloin, kun yhteiskunnan moottori alkaa yskähdellä? Niin yksityinen kuin yleinen turvallisuudentunne voi olla parempi perustaa sattuman ja epävarmuuden kuin pysyvyyden varaan, esittää A-klinikkasäätiön KokeNet – mieli mukaan -hankkeen projektikoordinaattori ja kokemusasiantuntija Mikael Söderström omien masennuskokemustensa valossa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Rovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen ylimääräistä uutislähetystä. Kertovat, että panssarit ovat …
Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen
Koronaepidemiasta käytävää yhteiskunnallista keskustelua ohjaavat monenlaiset tabut, joihin myös media on syyllinen, esittää biolääketieteen tutkija. Julkaisemme vieraskynäkirjoituksen poikkeuksellisesti nimettömänä kirjoittajan pyynnöstä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.) * Tiedotusvälineet ovat täynnä koronaa. Ihmiset alkavat uupua kuulemaansa. Juttujen määrään nähden on erikoista, että kaikkialla kerrotaan yhtä ja samaa tarinaa. Tai korkeintaan saman tarinan muutamaa varianttia: virusinfektion leviäminen on estettävä …
Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?
“Näin toimii meidän aikamme sensuuri. Ei pelätä enää isoaveljeä, vaan kaikkivaltiasta kuluttajaa.” Ray Bradburyn syntymästä tulee elokuussa 2020 kuluneeksi sata vuotta. Hänen varhaisteoksensa Fahrenheit 451 syntyi aikalaistodistuksena 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se ennakoi 2010 – 2020-lukujen maailmaa, jossa teknologia ja kaupallisuus jyräävät kirjallisuuden klassikot, ja jossa hyvää tarkoittavien ihmisten loukkaantumiset ja boikottikampanjat ovat tehneet palomiehistä kirjarovioiden sytyttäjiä. …
Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe
Kun Maustetytöt jäi syksyllä 2019 vaille Emma-ehdokkuuksia Tein kai lottorivini väärin -kappaleen demoversiossa esiintyneen rasistisen sanan vuoksi, raadilta ja yleisöltä jäi huomiotta, että kappale kertoo poikkeuksellisen tietoisesti jälkikoloniaalisesta taloudellisesta epätasa-arvosta. Mistä koko keskustelussa oli oikeastaan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mieleeni Christopher Dardenin, miehen, jota ehkä enemmän kuin ketään saamme kiittää n-sanasta – enkä tarkoita …
Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar
– tähän molemmat ovat yhtä syyllisiä
Tekevätkö Suomen kymmenettuhannet kulttuuriyhdistykset ja eri alojen taiteilijat väärin vastaanottaessaan julkisia avustuksia, jotka ovat peräisin “likaisista” veikkausvoittovaroista? Entä pitäisikö Särön tilaajien kokea huonoa omaatuntoa kärsimystä tuottavan järjestelmän ylläpitämisestä, josta on hyötynyt myös Veijo Baltzar? Ei tietenkään. Tällaisten johtopäätösten vetäminen olisi kuitenkin varsin helppoa. * Näennäismoraalisessa nykyhetkessämme on tärkeää huomioida asioiden syy- ja seurausyhteydet. Erityisesti tämä …
Suomi ei toimi
Kustantaja Heikki Savola pukee vieraskynäkirjoituksessaan sanoiksi faktan, jonka kaikki yrittäjät tietävät, mutta jota ei ole yhteiskunnallisella tasolla täysin ymmärretty: Postin epäluotettavuus tekee pienyrittäjien elämästä vaikeaa, ja siitä kärsii koko maa. * Tiedättehän pikkupaketin? Se on vähän kirjettä isompi postilähetys, jonka Posti sanoo kantavansa perille 2 – 3 vuorokaudessa. Sen lähettäminen maksaa enemmän kuin kirjeen, mutta selvästi vähemmän …
Älä lue tätä!
– essee yhden ajatuksen kirjallisuusgenrestä
Self help- eli itseapukirjat antavat neuvoja kaikkiin elämän solmukohtiin. On kuitenkin useita syitä suhtautua itseapukirjallisuuteen kriittisesti, kirjoittaa Aki Petteri Lehtinen. * Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.[1] Poliittisille kiihkoilijoille ja fundamentalistisille uskovaisille yhden tai kahden tekstikokoelman lukeminen riittää koko elämän ohjenuoraksi ja maailmankuvan horjumattomaksi perustaksi. Markkinatalouden ja arvojärjestelmien moninaisuuden tunnustava nykyihminen joutuu kuitenkin individualististen sekä …
Tekstejä lokeroista ja niiden väleistä
Joskus sukellus kirjaan töksähtää ensin matalaan mutapohjaan, ja vasta pidemmällä vesi syvenee ja kirkastuu. Tämän kirjan kanssa kävi niin. Puhu hereille – kirjoituksia autismikirjolta on Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Autismisäätiön kirjoituskutsun pohjalta koottu kokoelma autismikirjoa käsitteleviä ja suurelta osin autismikirjon henkilöiden itsensä kirjoittamia tekstejä. Esipuheessa ilmoitetaan, että kirjan tarkoitus oli antaa itse kirjoittaville autismikirjon …
Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua
Kuten kaikki tekstilajit, myös taidekritiikki vaatii elääkseen uudistumista, kokeilevuutta ja moninaisuutta. Kokeellinen kritiikki on noussut viime vuosina uudelleen keskusteluun, mutta mitään konkreettista ei sen aseman kohentamiseksi ole juuri tapahtunut. * Useimmat aktiivisista taidekriitikoista ovat saaneet klassisen teoskeskeisen taidekritiikin kirjoittamisen opetuksen, jossa tekstiä lähestytään kolmen tärkeän elementin kautta: kuvauksen, tulkinnan ja arvottamisen. Tämä on usein se …