Kategoria: Essee

Essee

Taiteen peruutusvaihteet

Kirjojen luki­jat ja elo­ku­vien kat­so­jat jou­tu­vat vai­kei­den kysy­mys­ten eteen, kun teok­sen luo­nut tai­tei­li­ja pal­jas­tuu syyl­li­sek­si moraa­lit­to­miin tekoi­hin. Yksi kei­no sisäi­sen ris­ti­rii­dan rat­kai­se­mi­seen on muut­taa tai­tei­li­joil­le aset­ta­miam­me odo­tuk­sia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * “Woody Allen. Tykkäsin kovas­ti hänen elo­ku­vis­taan, ja tyk­käi­sin kai vie­lä­kin. Mutta en vaan pys­ty enää kat­so­maan nii­tä, sen jäl­keen kun nämä sekoi­lut [..] tuli­vat …

Arkisto, Essee

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luon­non­fi­lo­so­fias­sa tie­don läh­tei­nä toi­mi­vat Raamattu, luon­to ja ihmi­nen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filo­so­fit ammen­si­vat näis­tä kol­mes­ta ”kir­jas­ta” löy­tääk­seen tie­toa muun muas­sa maa­il­man syn­nys­tä, kas­vien hyö­ty­käy­tös­tä ja oikean­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta. Kaiken ole­mas­sao­le­van alus­ta­na toi­mii äidil­li­nen prin­siip­pi eli mat­rii­si. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Suomea pide­tään …

Essee

COVID-19 ruttona ja sotana

Normaalitilassa voim­me vas­tus­taa nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mis­ta, liha­ve­roa tai alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mis­tä, vaik­ka näi­den toi­men­pi­tei­den voi­tai­siin osoit­taa kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sääs­tä­vän rut­kas­ti elin­vuo­sia. Poikkeustilassa olem­me val­mii­ta lisää­mään kon­kurs­se­ja, koti­vä­ki­val­taa ja kou­lu­pu­dok­kai­ta, jos voim­me siten ehkäis­tä koro­na­kuo­le­mia.” Kun koro­na­vi­rus esi­te­tään heik­ko­jen kimp­puun hyök­kää­vä­nä häi­jy­nä peto­na, kan­sa­lai­set voi­daan sitout­taa hel­pom­min valit­tuun poli­tiik­kaan ja poik­keus­ti­laan. Tämä dis­kurs­si ei ole täy­sin vaa­ra­ton. (Kuvitus: …

Essee

Koronakriisi on maailman mosaiikin peili

Millainen mer­ki­tys yhteis­kun­ta­jär­jes­tel­mäl­lä on koro­na­pan­de­mian tor­jun­nas­sa? Vaikka COVID-19 ei ole demo­kraat­ti­nen tau­ti, demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män perus­pi­la­ri­na toi­mi­va luot­ta­mus on paras lää­ke pan­de­mi­aa vas­taan, esit­tää Markus Leikola glo­baa­lis­sa ana­lyy­sis­sään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Virustaudit ovat lää­ke­tie­teel­li­nen ongel­ma, epi­de­miat yhteis­kun­nal­li­nen ja pan­de­miat glo­baa­li­nen ongel­ma. Jos ongel­ma on hal­lit­se­ma­ton, se on kata­stro­fi, ja kata­stro­fi on aina yhteis­kun­nal­li­nen. Päivä päi­väl­tä …

Essee

Ikkuna

Olga Tokarczuk kir­joit­taa koro­nae­pi­de­mian ja eris­täy­ty­nei­syy­den seu­rauk­sis­ta: nyky-Euroopan vah­vis­tu­neis­ta rajois­ta ja pian koit­ta­vas­ta uudes­ta todel­li­suu­des­ta. Nobel-kir­­jai­­li­­jan esseen on puo­las­ta suo­men­ta­nut Tapani Kärkkäinen. * Näen ikku­nas­ta­ni val­ko­mul­pe­rin, puun joka on aina kieh­to­nut minua ja on yksi syis­tä, joi­den takia asun nykyi­ses­sä kodis­sa­ni. Valkomulperi on ante­lias puu, sil­lä koko kevään ja kesän ajan se ruok­kii kym­me­niä lin­tu­per­hei­tä …

Essee

Koronan viraalit kielitanssit

Koronavirukseen liit­ty­vät tie­dot, huhut, mee­mit ja pelot leviä­vät nopeas­ti inter­ne­tis­sä. Taudin vir­tu­aa­li­siin oirei­siin kuu­lu­vat muun muas­sa päte­mi­nen, ylem­myy­den­tun­ne sekä loke­roin­ti mei­hin ja mui­hin. Kaoottinen pan­­de­­mia-aika voi sil­ti lopul­ta muut­taa ihmis­kun­taa parem­paan suun­taan, kir­joit­taa psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan val­ta­si tans­si­tau­dik­si kut­sut­tu oma­laa­tui­nen tila, joka sai ihmi­set tans­si­maan päi­vä­kausia, jopa kuo­le­maan­sa asti. …

Essee

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

Klassikkokirjallisuus ei syn­ny tyh­jiös­sä. Tuntematon soti­las­kaan ei nojau­tu­nut ainoas­taan kir­joit­ta­jan­sa havain­toi­hin sodas­ta, vaan kes­kus­te­lee aikai­sem­man, jopa viih­teel­li­sen kir­jal­li­suu­den kans­sa, tote­aa Väinö Linnaan eri­kois­tu­nut kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Dosentti Martti Turtola mai­nit­si ker­ran kes­kus­tel­les­sam­me, että Väinö Linnan Tuntematon soti­las (1954) muis­tut­taa jois­sa­kin koh­din Arvi Järventauksen romaa­nia Rummut (1929 – 1930). Sinänsä ei yllät­täi­si, että Linna …

Essee, Vieraskynä

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

Näin toi­mii mei­dän aikam­me sen­suu­ri. Ei pelä­tä enää isoa­vel­jeä, vaan kaik­ki­val­tias­ta kulut­ta­jaa.” Ray Bradburyn syn­ty­mäs­tä tulee elo­kuus­sa 2020 kulu­neek­si sata vuot­ta. Hänen var­hais­teok­sen­sa Fahrenheit 451 syn­tyi aika­lais­to­dis­tuk­se­na 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se enna­koi 2010 – 2020-luku­­jen maa­il­maa, jos­sa tek­no­lo­gia ja kau­pal­li­suus jyrää­vät kir­jal­li­suu­den klas­si­kot, ja jos­sa hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten louk­kaan­tu­mi­set ja boi­kot­ti­kam­pan­jat ovat teh­neet palo­mie­his­tä kir­ja­ro­vioi­den sytyt­tä­jiä. …

Essee, Kommentti

Valkoisuuden vangit

Kun val­koi­nen toi­mit­ta­ja kir­joit­taa rasis­mis­ta, onko hänen teks­tin­sä perus­tel­tua mää­ri­tel­lä val­koi­suu­den ilmauk­sek­si? Entä tie­dos­tam­me­ko hyvän puo­lel­la kamp­pail­les­sam­me, että saa­tam­me alkaa muis­tut­taa pahaa vas­ta­puol­tam­me? Maustetytöistä alka­neen har­vi­nai­sen hedel­mäl­li­sen kult­tuu­ri­de­ba­tin kes­kiös­sä ovat rus­keus ja val­koi­suus, val­ta ja uhriu­tu­mi­nen, rasis­mi ja anti­ra­sis­mi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin jou­lu­kuus­sa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohus­­ta jutun, jos­sa poh­din sitä, mik­si rasis­ti­sen sanan …

Essee, Vieraskynä

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syk­syl­lä 2019 vail­le Emma-ehdok­­kuuk­­sia Tein kai lot­to­ri­vi­ni vää­rin -kap­pa­leen demo­ver­sios­sa esiin­ty­neen rasis­ti­sen sanan vuok­si, raa­dil­ta ja ylei­söl­tä jäi huo­miot­ta, että kap­pa­le ker­too poik­keuk­sel­li­sen tie­toi­ses­ti jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta epä­­ta­­sa-arvos­­ta. Mistä koko kes­kus­te­lus­sa oli oikeas­taan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mie­lee­ni Christopher Dardenin, mie­hen, jota ehkä enem­män kuin ketään saam­me kiit­tää n-sanas­­ta – enkä tar­koi­ta …