Kirjojen lukijat ja elokuvien katsojat joutuvat vaikeiden kysymysten eteen, kun teoksen luonut taiteilija paljastuu syylliseksi moraalittomiin tekoihin. Yksi keino sisäisen ristiriidan ratkaisemiseen on muuttaa taiteilijoille asettamiamme odotuksia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * “Woody Allen. Tykkäsin kovasti hänen elokuvistaan, ja tykkäisin kai vieläkin. Mutta en vaan pysty enää katsomaan niitä, sen jälkeen kun nämä sekoilut [..] tulivat …
Kategoria: Essee
Luonto kaiken takana
Saksalaisessa luonnonfilosofiassa tiedon lähteinä toimivat Raamattu, luonto ja ihminen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filosofit ammensivat näistä kolmesta ”kirjasta” löytääkseen tietoa muun muassa maailman synnystä, kasvien hyötykäytöstä ja oikeanlaisesta elämäntavasta. Kaiken olemassaolevan alustana toimii äidillinen prinsiippi eli matriisi. Essee on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Henki ja hurmos (nro 38 – 39). * Suomea pidetään …
COVID-19 ruttona ja sotana
“Normaalitilassa voimme vastustaa nopeusrajoitusten laskemista, lihaveroa tai alkoholiverotuksen kiristämistä, vaikka näiden toimenpiteiden voitaisiin osoittaa keskipitkällä aikavälillä säästävän rutkasti elinvuosia. Poikkeustilassa olemme valmiita lisäämään konkursseja, kotiväkivaltaa ja koulupudokkaita, jos voimme siten ehkäistä koronakuolemia.” Kun koronavirus esitetään heikkojen kimppuun hyökkäävänä häijynä petona, kansalaiset voidaan sitouttaa helpommin valittuun politiikkaan ja poikkeustilaan. Tämä diskurssi ei ole täysin vaaraton. (Kuvitus: …
Koronakriisi on maailman mosaiikin peili
Millainen merkitys yhteiskuntajärjestelmällä on koronapandemian torjunnassa? Vaikka COVID-19 ei ole demokraattinen tauti, demokraattisen järjestelmän peruspilarina toimiva luottamus on paras lääke pandemiaa vastaan, esittää Markus Leikola globaalissa analyysissään. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Virustaudit ovat lääketieteellinen ongelma, epidemiat yhteiskunnallinen ja pandemiat globaalinen ongelma. Jos ongelma on hallitsematon, se on katastrofi, ja katastrofi on aina yhteiskunnallinen. Päivä päivältä …
Ikkuna
Olga Tokarczuk kirjoittaa koronaepidemian ja eristäytyneisyyden seurauksista: nyky-Euroopan vahvistuneista rajoista ja pian koittavasta uudesta todellisuudesta. Nobel-kirjailijan esseen on puolasta suomentanut Tapani Kärkkäinen. * Näen ikkunastani valkomulperin, puun joka on aina kiehtonut minua ja on yksi syistä, joiden takia asun nykyisessä kodissani. Valkomulperi on antelias puu, sillä koko kevään ja kesän ajan se ruokkii kymmeniä lintuperheitä …
Koronan viraalit kielitanssit
Koronavirukseen liittyvät tiedot, huhut, meemit ja pelot leviävät nopeasti internetissä. Taudin virtuaalisiin oireisiin kuuluvat muun muassa päteminen, ylemmyydentunne sekä lokerointi meihin ja muihin. Kaoottinen pandemia-aika voi silti lopulta muuttaa ihmiskuntaa parempaan suuntaan, kirjoittaa psykologian tohtori Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan valtasi tanssitaudiksi kutsuttu omalaatuinen tila, joka sai ihmiset tanssimaan päiväkausia, jopa kuolemaansa asti. …
Väinö Linnan kirjallinen varkaus?
Klassikkokirjallisuus ei synny tyhjiössä. Tuntematon sotilaskaan ei nojautunut ainoastaan kirjoittajansa havaintoihin sodasta, vaan keskustelee aikaisemman, jopa viihteellisen kirjallisuuden kanssa, toteaa Väinö Linnaan erikoistunut kirjallisuuden professori Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Dosentti Martti Turtola mainitsi kerran keskustellessamme, että Väinö Linnan Tuntematon sotilas (1954) muistuttaa joissakin kohdin Arvi Järventauksen romaania Rummut (1929 – 1930). Sinänsä ei yllättäisi, että Linna …
Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?
“Näin toimii meidän aikamme sensuuri. Ei pelätä enää isoaveljeä, vaan kaikkivaltiasta kuluttajaa.” Ray Bradburyn syntymästä tulee elokuussa 2020 kuluneeksi sata vuotta. Hänen varhaisteoksensa Fahrenheit 451 syntyi aikalaistodistuksena 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se ennakoi 2010 – 2020-lukujen maailmaa, jossa teknologia ja kaupallisuus jyräävät kirjallisuuden klassikot, ja jossa hyvää tarkoittavien ihmisten loukkaantumiset ja boikottikampanjat ovat tehneet palomiehistä kirjarovioiden sytyttäjiä. …
Valkoisuuden vangit
Kun valkoinen toimittaja kirjoittaa rasismista, onko hänen tekstinsä perusteltua määritellä valkoisuuden ilmaukseksi? Entä tiedostammeko hyvän puolella kamppaillessamme, että saatamme alkaa muistuttaa pahaa vastapuoltamme? Maustetytöistä alkaneen harvinaisen hedelmällisen kulttuuridebatin keskiössä ovat ruskeus ja valkoisuus, valta ja uhriutuminen, rasismi ja antirasismi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin joulukuussa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohusta jutun, jossa pohdin sitä, miksi rasistisen sanan …
Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe
Kun Maustetytöt jäi syksyllä 2019 vaille Emma-ehdokkuuksia Tein kai lottorivini väärin -kappaleen demoversiossa esiintyneen rasistisen sanan vuoksi, raadilta ja yleisöltä jäi huomiotta, että kappale kertoo poikkeuksellisen tietoisesti jälkikoloniaalisesta taloudellisesta epätasa-arvosta. Mistä koko keskustelussa oli oikeastaan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mieleeni Christopher Dardenin, miehen, jota ehkä enemmän kuin ketään saamme kiittää n-sanasta – enkä tarkoita …