Helsingin yli­opis­ton riko­soi­keu­den pro­fes­so­ri Kimmo Nuotio tun­ne­taan jul­ki­suu­des­sa ajan­koh­tais­ten oikeus­asioi­den kom­men­toi­ja­na, mut­ta hän on myös kir­jal­li­suu­den suur­ku­lut­ta­ja. Tässä artik­ke­lis­sa Nuotio ker­too elä­mään­sä vai­kut­ta­neis­ta kau­no­kir­jal­li­sis­ta teok­sis­ta. Artikkeli on jul­kais­tu alun perin Särön nume­ros­sa Kulkijat, kul­ku­rit (nro 34). * Yhden tai useam­man lem­pi­kir­jan nimeä­mi­nen on minul­le häm­men­tä­vän vai­ke­aa. Joidenkin kir­jo­jen luke­mi­ses­ta on jo niin kau­an, että suu­rin …

Kurdirunoilija Sherko Bekäsin tuo­tan­nol­la on kur­deil­le mit­taa­mat­to­man suu­ri mer­ki­tys. Bekäs kir­joit­ti maan­paos­ta, vie­rau­des­ta ja surus­ta, mut­ta myös luon­nos­ta, nai­sis­ta ja rak­kau­des­ta. Mitä suo­ma­lai­nen luki­ja saa irti poliit­ti­sek­si luon­neh­di­tus­ta runou­des­ta? Marja Leena Viitana ana­ly­soi Bekäsin vali­koi­duis­ta, suo­men­ne­tuis­ta runois­ta koos­tu­vaa kokoel­maa Sielun valoa ei voi van­gi­ta, joka ilmes­tyy loka­kuus­sa 2019. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa …

Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden ole­mas­sao­los­ta ja mää­rit­teis­tä kes­kus­tel­tiin 1900-luvun mit­taan niin pal­jon, että aiheen oli­si luul­lut tul­leen jo käsi­tel­lyk­si. Puolalainen kir­jai­li­ja Andrzej Stasiuk näkö­kul­ma tar­kas­te­lee Eurooppaa kui­ten­kin raik­kaan omin­ta­kei­sis­ta näkö­kul­mis­ta: raja­seu­tu­jen, pien­ten kylien ja mat­kus­ta­mi­sen kaut­ta. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Puolan aika – Czas Polski (31 – 32, 2017). Paperilehdessä on jul­kais­tu …