Media ker­too koro­nae­pi­de­mias­ta mones­ti vää­ris­ty­neen tilas­to­tie­don poh­jal­ta. Epidemiasta sel­viy­ty­mi­nen typis­te­tään tie­do­tus­vä­li­neis­sä usein yksi­löi­den moraa­li­sek­si haas­teek­si. Pakot, suo­si­tuk­set ja moraa­li­set vel­vol­li­suu­det mene­vät uuti­soin­nis­sa suloi­ses­ti sekai­sin.

Psykologian toh­to­ri Heidi Toivonen haas­tat­te­li eri alo­jen asian­tun­ti­joi­ta koro­nae­pi­de­mi­aan liit­ty­vien toi­men­pi­tei­den ja koro­na­uu­ti­soin­nin ongel­ma­koh­dis­ta ja nii­den seu­rauk­sis­ta. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.)

*

Google-haku sanal­la Covid-19 tuot­ti elo­kuun 2020 lopul­la 7,3 mil­jar­dia tulos­ta. Eri mediois­sa ilta­päi­vä­leh­dis­tä sosi­aa­li­seen medi­aan on elet­ty koro­nan, tuon lati­nan kruu­nua tai sep­pe­let­tä tar­koit­ta­vas­ta coro­nas­ta nimen­sä saa­neen viruk­sen, kruu­naa­maa vuot­ta. Mediaviidakossa suun­nis­ta­ja tör­mää jat­ku­vas­ti ris­ti­rii­tai­siin ja häm­men­tä­viin tie­toi­hin, pola­ri­soi­tu­mi­seen sekä loput­to­maan kiis­te­lyyn koro­naan liit­ty­vis­tä moraa­li­sis­ta, talou­del­li­sis­ta ja ter­vey­del­li­sis­tä näkö­kul­mis­ta. Valtamediassa tie­teen, tut­ki­muk­sen ja asian­tun­ti­juu­den äänet tun­tu­vat usein katoa­van poli­ti­soin­nin ja ylei­sen kiis­te­lyn alle, ja vie­lä vai­keam­paa on löy­tää vii­da­kos­ta kat­vei­ta, jois­sa useam­pien asian­tun­ti­joi­den äänet kes­kus­te­li­si­vat kes­ke­nään.

Verkko-Särö koko­si säh­kö­pos­tin ja puhe­li­men pää­hän nel­jä eri alo­jen asian­tun­ti­jaa ja kysyi heil­tä, mikä asia hei­tä on oman alan­sa näkö­kul­mas­ta eri­tyi­ses­ti häi­rin­nyt koro­nae­pi­de­mi­aan liit­ty­vis­sä yhteis­kun­nal­li­sis­sa toi­men­pi­teis­sä ja uuti­soin­nis­sa, ja mik­si. Haastateltaviksi suos­tui­vat bio­tie­teen dosent­ti Leena Valmu Helsingin yli­opis­tos­ta, tie­to­jen­kä­sit­te­ly­tie­teen toh­to­ri ja tie­to­hal­lin­non pro­fes­so­ri Francesco Lelli talous­tie­teen lai­tok­sel­ta Tilburgin yli­opis­tos­ta Alankomaista, poli­tii­kan tut­ki­muk­sen tut­ki­ja­toh­to­ri Johanna Vuorelma Tampereen yli­opis­tos­ta sekä val­tio­tie­tei­den mais­te­ri, väes­tö­tie­det­tä tut­ki­nut Petteri Sipilä Helsingin yli­opis­tos­ta.

Tilastoharhoja tarinankerronnan tueksi

Tietojenkäsittelytieteilijä, tie­to­hal­lin­non pro­fes­so­ri Francesco Lelli nos­taa esiin huo­len­sa sii­tä, että median uuti­soin­ti ja val­tioi­den pää­tök­sen­te­ko perus­tu­vat enim­mäk­seen sel­lai­siin tut­ki­mus­tu­lok­siin, joi­hin on aiheu­tu­nut vää­ris­ty­mää tie­don­ke­rää­mi­sen tavoil­la.

”Koronaan sai­ras­tu­nei­den ja kuol­lei­den luku­mää­rät nojaa­vat otok­siin, jot­ka eivät ole satun­nai­sia eivät­kä siten edus­ta aidos­ti koko väes­töä,” hän selit­tää.

Suomen tes­taus­lin­ja on muut­tu­nut kevään ja kesän aika­na hyvin tiu­kas­ta seu­las­ta väl­jem­pään suun­taan, ja täl­lä het­kel­lä tes­taus­ta suo­si­tel­laan kai­kil­le oirei­sil­le mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä[1]. Testaaminen on kui­ten­kin koko ajan koh­dis­tu­nut ihmi­siin, joil­la on koro­nan oirei­ta. Äkkiseltään tämä vai­kut­tai­si jär­ke­väl­tä – mik­si tes­ta­ta ter­vei­tä? Lelli huo­maut­taa, että täl­lai­nen otok­sen raken­ta­mi­sen tapa on sii­tä ongel­mal­li­nen, että tes­taus ei koh­dis­tu koko popu­laa­tioon.

”On kak­si tapaa raken­taa otos, johon koro­na­tes­taus koh­dis­tuu. Toisessa tes­ta­taan vain oirei­sia, toi­ses­sa otok­seen kuu­luu myös oireet­to­mia, eli se on aito satun­nai­so­tos. Näin syn­ty­vät tulok­set voi­vat antaa aihet­ta aivan eri­lai­siin nar­ra­tii­vei­hin medias­sa. Jos tes­ta­taan vain ihmi­siä, joil­la on oirei­ta, ja yleis­te­tään täl­tä poh­jal­ta, voi­daan hel­pom­min raken­taa vaik­ka­pa tari­na sii­tä, että maas­sa pitäi­si siir­tyä takai­sin lock­dow­niin.”

”Tieteellinen näkö­kul­ma on, että oli­si ihan­teel­lis­ta tes­ta­ta aito­ja satun­nai­so­tok­sia. Tämä tar­koit­taa sel­lais­ta perus­jou­kos­ta eli Suomen popu­laa­tios­ta otet­tua jouk­koa, johon kuka tahan­sa suo­ma­lai­nen voi pää­tyä ja joka edus­taa koko kan­saa, ei pel­käs­tään nii­tä, joil­la on erias­tei­sia koro­na­oi­rei­ta. Jos käy­tös­sä oli­si raja­ton tes­taus­ka­pa­si­teet­ti, sil­loin näin oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä.”

Lelli huo­maut­taa, että tie­teel­lis­ten peri­aat­tei­den mukaan tapah­tu­van tes­taa­mi­sen ohel­la on ole­mas­sa toi­nen, yhteis­kun­nal­li­sis­ta syis­tä tes­taa­mis­ta ohjaa­va peri­aa­te.

”Yhteiskunnallinen näkö­kul­ma on, että val­tiol­la on rajal­li­nen kapa­si­teet­ti ja val­tion täy­tyy pitää huol­ta ihmi­sis­tä. Vain oireis­ten tes­taa­mi­nen on tehok­kaam­paa jul­kis­ten resurs­sien käyt­tä­mis­tä. Jos käy­tet­täi­siin aitoa satun­nai­so­tos­ta, saa­tai­siin kui­ten­kin objek­tii­vi­sem­pi kuva sii­tä, kuin­ka virus on jakaan­tu­nut väes­tös­sä.”

Lelli nos­taa kiin­nos­ta­va­na esi­merk­ki­nä otan­nan suo­rit­ta­mi­ses­ta esiin Luxemburgin. ”He koko­si­vat hyvin laa­jan otok­sen popu­laa­tios­ta ja otti­vat mukaan otok­seen myös ihmi­siä, joil­la ei ollut koro­na­tar­tun­nan oirei­ta[2]^,. Näin var­mis­tu­nei­den tau­ti­ta­paus­ten ja kuol­lei­den mää­rä edus­ti parem­min itse popu­laa­tio­ta. Esimerkiksi Hollannissa lähes­ty­mis­ta­pa on ollut ’jos sinul­la on fluns­saa vah­vem­pia oirei­ta, joi­ta et saa koti­kons­tein hoi­det­tua, mene sai­raa­laan ja sinut ote­taan mukaan tes­tat­ta­vaan otok­seen’. Tästä seu­raa vinout­ta sii­hen, kuin­ka hyvin otos edus­taa popu­laa­tio­ta eli itse kan­saa.”

Terveyden ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen (THL) verk­ko­si­vut ker­to­vat Suomen kas­vat­ta­neen tar­tun­to­jen tes­taus­ka­pa­si­teet­tia epi­de­mian alku­vai­hei­den muu­ta­mas­ta sadas­ta sys­te­maat­ti­ses­ti nykyi­seen noin 14 000 tes­tiin päi­vä­ta­sol­la. Ajankohtaiset ohjeet kehot­ta­vat koro­naan sopi­via oirei­ta saa­nei­den hakeu­tu­maan tes­tei­hin mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä.

”Jos tes­taus­kri­tee­re­jä madal­le­taan, on odo­tet­ta­vis­sa, että löy­tyy myös enem­män ihmi­siä, joil­la virus­ta ei ole”, huo­maut­taa Lelli. Professorin mie­les­tä ei ole mitään jär­keä sii­nä, että medias­sa rapor­toi­daan tapaus­mää­rien kas­vua pelk­ki­nä lukui­na samaan aikaan, kun tes­taus­ka­pa­si­teet­tia on kas­va­tet­tu. ”Tapauksia löy­tyy enem­män, kos­ka tes­taus­ta teh­dään enem­män. Olisi jär­ke­vää arvioi­da uusien tapaus­ten mää­riä suh­tees­sa tes­taus­ka­pa­si­tee­tin kas­vat­ta­mi­seen.”

Lelliä mie­ti­tyt­tää se, että val­tiot anta­vat eri­lai­sia ohjeis­tuk­sia perus­tuen vää­ris­ty­nee­seen tie­toon. ”Tällaiset sää­dök­set voi­vat olla enem­män ihmis­ten psy­ko­lo­gi­sen rau­hoit­ta­mi­sen ja hei­dän toi­mi­juu­den­tun­ton­sa tuke­mi­sen väli­nei­tä. Ne aut­ta­vat ihmi­siä koke­maan, että he voi­vat teh­dä jota­kin: kun käy­tät kas­vo­mas­kia, hal­lit­set itse ter­veyt­tä­si.”

VTM, väes­tö­ryh­mien väli­sis­tä kuol­lei­suuse­rois­ta tut­ki­musar­tik­ke­lei­ta jul­kais­sut Petteri Sipilä pitää ongel­mal­li­se­na sitä, että kan­sain­vä­li­ses­tä virus­seu­ran­nas­ta uuti­soi­taes­sa on kär­ke­nä ollut uusien abso­luut­tis­ten tapaus­mää­rien läpi­käy­mi­nen isois­sa mais­sa, jois­sa nämä luvut ovat kor­kei­ta.

”Viime aikoi­na eri­tyi­ses­ti päi­vit­täi­sen uuti­soin­nin koh­tei­na ovat olleet Yhdysvallat ja Brasilia. Vaikka tau­ti­ti­lan­ne näis­sä mais­sa onkin eit­tä­mät­tä vai­kea, anta­vat väes­tö­mää­rään suh­teut­ta­mat­to­mat luvut hel­pos­ti sen kuvan, että nämä oli­si­vat viruk­sen pahi­ten koet­te­le­mat maat. Hyvän esi­mer­kin täl­lai­sen uuti­soin­nin har­haan­joh­ta­vuu­des­ta tar­jo­aa tuo­reel­taan Helsingin Sanomat[4], jon­ka artik­ke­lis­sa ker­ro­taan koro­na­ke­vään kuol­lei­den mää­rän Ruotsissa ensi ker­taa ylit­tä­vän vuo­den 1869 nälän­hä­dän kuol­lei­den mää­rän vas­taa­val­la ajan­jak­sol­la. Näin var­mas­ti onkin, mut­ta syy tähän ei ensi­si­jai­ses­ti ole viruk­sen aiheut­ta­ma kuol­lei­suus, vaan väes­tön 2,5-kertainen mää­rä aiem­paan ver­rat­tu­na,” huo­maut­taa Sipilä.

Entä mit­kä maat ovat viruk­sen pahim­min koet­te­le­mia, jos kat­so­taan väes­tö­mää­rään suh­teu­tet­tu­ja luku­ja?

”Väkilukuun suh­teu­tet­tu koro­na­kuol­lei­suus on tois­tai­sek­si ollut kor­kein­ta Euroopan mais­sa, joi­hin tau­ti iski pan­de­mian alku­vai­hees­sa. Jos sivuu­te­taan lil­li­put­ti­val­tiot San Marino ja Andorra, on kuol­lei­suus­ti­lan­ne huo­noin Belgiassa, jos­sa kuol­lei­suus on yli 50 % kor­keam­pi kuin pal­jon esil­lä olleis­sa USA:ssa ja Brasiliassa. Myös Italia, Espanja, Iso-Britannia ja Ruotsi ovat yhä näi­tä mai­ta hei­kom­mas­sa tilan­tees­sa kuol­lei­suus­nä­kö­kul­mas­ta. Viime kuu­kausi­na tilan­ne on nopeas­ti huo­non­tu­nut osas­sa Etelä-Amerikkaa, kuten Chilessä ja Perussa, jos­sa kuol­lei­suus on jo lähes Belgian tasol­la. Sen sijaan vii­me aikoi­na pal­jon huo­mio­ta saa­nut Intian kuol­lei­suus­ti­lan­ne on yhä parem­pi kuin esi­mer­kik­si Suomen ja pal­jon parem­pi kuin maa­il­mas­sa kes­ki­mää­rin. Intian osal­ta on kui­ten­kin esi­tet­tä­vä se varaus, että kuo­le­man­syyn mää­rit­te­lys­sä saat­taa olla puut­tei­ta.”

Sipilä jat­kaa, että esi­mer­kik­si Suomessa koro­na­vi­rus ei tois­tai­sek­si ole vai­kut­ta­nut koko­nais­kuol­lei­suu­teen toi­sin kuin Ruotsissa. Mitä tämä tar­koit­taa?

”Muutosta koko­nais­kuol­lei­suu­des­sa vaik­ka­pa vuo­den­ta­kai­seen voi aja­tel­la sitä kaut­ta, että ver­ra­taan kuol­lei­den ikä­va­kioi­tua mää­rää aiem­paan samal­la huo­mioi­den väes­tö­ra­ken­tees­sa vuo­den aika­na tapah­tu­nut muu­tos. Koronakevään aika­na Suomessa on kuol­lut joi­ta­kin sato­ja ihmi­siä enem­män kuin vii­me vuon­na, mut­ta sen selit­tä­vät väki­lu­vun kas­vu ja osin väes­tön ikään­ty­mi­nen. Ruotsissa vas­taa­va kuol­lei­suus on ollut lähes 10 % kor­keam­paa vuo­den­ta­kai­seen ver­rat­tu­na.”

Tilastoharhaa koro­nas­ta rapor­toin­tiin luo myös sen unoh­ta­mi­nen, että kuol­lei­suus pai­not­tuu van­hus­väes­töön. Suomalainen media on uuti­soi­nut ahke­ras­ti Italian tais­te­lus­ta koro­na­krii­sin kes­kel­lä. Lelli tote­aa, että muu­ta­mien tilas­to­läh­tei­den perus­teel­la vai­kut­taa sil­tä, että Italiassa näen­näi­sen kor­kean koro­na­kuol­lei­suu­den taus­tal­la on aina­kin väes­tön kes­ki­mää­rin kor­kea ikä. Tilastojen mukaan ikään­ty­neel­le väes­töl­le tyy­pil­li­ses­ti jopa 71,8 pro­sen­til­la kuol­leis­ta, joil­ta löy­det­tiin koro­na­vi­rus­ta, oli lisäk­si aina­kin yksi muu sai­raus tai tila, joka oli­si saat­ta­nut olla kuo­lin­syy koro­nan sijaan[5].

Sipilä huo­maut­taa, että vaik­ka jokai­nen elä­mä onkin sinäl­lään arvo­kas, oli­si kan­san­ter­vey­den näkö­kul­mas­ta rele­vant­tia tar­kas­tel­la asi­aa myös mene­tet­ty­jen elin­vuo­sien tai elin­aja­no­dot­teen näkö­kul­mas­ta.

”Siinä vai­hees­sa, kun koro­naan kuol­lei­den mää­rä Yhdysvalloissa ylit­ti Vietnamissa kuol­lei­den soti­lai­den mää­rän, eli noin 60 000, asias­ta revi­tel­tiin otsi­koi­ta. Menetettyjen elin­vuo­sien näkö­kul­mas­ta ver­taus on kui­ten­kin todel­la ontu­va juu­ri kuo­le­man­syi­den hyvin eri­lais­ten ikä­ja­kau­mien takia. Nyt koro­na­kuol­lei­ta on yli kol­min­ker­tai­nen mää­rä, mut­ta mene­te­tyis­sä elin­vuo­sis­sa ollaan yhä kau­ka­na sodan tap­piois­ta. Tämä siis sik­si, että Vietnamissa kaa­tui etu­pääs­sä pari­kymp­pi­siä nuo­ria ja koro­nan voi­ma­kas pain­opis­te on ikä­vuo­sis­sa 80+.”

Koronan aiheut­ta­mis­ta talou­del­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta voi­daan esit­tää vas­ta arvioi­ta, mut­ta ne tule­vat ole­maan suu­ret[6]. Jonkin ver­ran myös val­ta­me­dias­sa on pun­ta­roi­tu, onko koro­naan ohjat­tu resur­soin­ti suh­tee­ton­ta[7]. On kui­ten­kin vai­ke­aa löy­tää mie­le­käs­tä kri­tiik­kiä medias­sa koro­nan ympä­ril­le raken­net­tua sir­kus­ta koh­taan.

Biotieteen dosent­ti Leena Valmu tote­aa: ”​Vaikka koro­na­vi­rus aiheut­taa sel­väs­ti taval­lis­ta fluns­saa ärhä­käm­män tau­din, ovat sen aiheut­ta­mat kuo­le­mat samal­la tasol­la kuin meneh­ty­mi­nen kausi-influens­saan. Tästä huo­li­mat­ta influens­san yhteis­kun­tam­me on val­mis hyväk­sy­mään, koro­naa ei. Molempia edel­li­siä virus­tau­te­ja huo­mat­ta­vas­ti vaa­ral­li­sem­pi koh­taa­mi­nen mik­ro­bin kans­sa on veren­myr­ky­tys eli sep­sis. Se tap­paa vuo­sit­tain maa­il­mas­sa yli kym­me­nen ker­taa enem­män ihmi­siä kuin koro­na, ollen vas­tuus­sa joka vii­den­nes­tä tau­ti­kuo­le­mas­ta koko maa­il­mas­sa. Sormessa ole­va pie­ni haa­va, jos­ta bak­tee­rit pää­se­vät sisään, voi siis olla koro­naa huo­mat­ta­vas­ti koh­ta­lok­kaam­pi, mut­ta sil­ti kukaan ei ole kriit­ti­ses­ti vie­res­sä val­vo­mas­sa, ettem­me mene haa­va sor­mes­sa ton­ki­maan puu­tar­ha­mul­taa.”

”Aiemmista pan­de­miois­ta espan­jan­tau­ti on ollut jul­ki­suu­des­sa esil­lä koro­nan ver­tai­lu­koh­ta­na”, jat­kaa Petteri Sipilä. ”Siihen kuo­li eri arvioi­den mukaan usei­ta kym­me­niä mil­joo­nia ihmi­siä vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la[8]. Jälleen on pai­kal­laan huo­ma­ta erot ikä­ja­kau­mis­sa: espan­jan­tau­tiin kuo­li eri-ikäi­siä ihmi­siä ja val­ta­vas­ti esi­mer­kik­si 1. maa­il­man­so­dan soti­lai­ta. Hieman tuo­reem­pia esi­merk­ke­jä influens­sa­pan­de­miois­ta ovat 1950 ja 1960-luku­jen “aasia­lai­nen” ja “hong­kon­gi­lai­nen”, joi­hin kuo­li 1 – 4 mil­joo­naa ihmis­tä[9].” Tämän jutun kir­joi­tus­het­kel­lä koro­naan kuol­lei­ta on maa­il­man­laa­jui­ses­ti alle mil­joo­na, 911 877 (Maailman ter­veys­jär­jes­tön luku)[10].

On siis perus­tel­tua arvel­la, että koro­nan vaka­vuut­ta on medias­sa yliar­vioi­tu. Yhtä lail­la voi­daan kui­ten­kin esit­tää, että koro­naan liit­ty­vät nume­ro­tie­dot itse asias­sa aliar­vioi­vat sitä: The Economist jul­kai­si hei­nä­kuus­sa kan­sain­vä­li­siä tilas­to­ver­tai­lu­ja, jot­ka viit­taa­vat sii­hen, että todel­li­set koro­naan kuol­lei­den luvut ovat viral­li­sia luku­ja suu­rem­pia. Jutun mukaan usei­den mai­den viral­li­sis­ta tilas­tois­ta jää­vät pois sel­lai­set hen­ki­löt, jot­ka eivät anta­neet ennen kuo­le­maan­sa posi­tii­vis­ta koro­na­tes­ti­tu­los­ta, ja pan­de­mia on myös kes­kit­tä­nyt ter­vey­den­huol­lon toi­men­pi­tei­tä koro­naan sai­ras­tu­nei­siin taval­la, joka on epä­suo­ras­ti lisän­nyt kuo­le­mia muu­hun kuin koro­naan[11].

Koronan vaka­vuut­ta on siis tes­taus­käy­tän­töi­hin ja -kri­tee­rei­hin, tilas­to­jen esit­tä­mi­seen ja kan­sain­vä­li­siin ver­tai­lui­hin liit­ty­vien haas­tei­den vuok­si vai­kea esit­tää toden­mu­kai­sel­la taval­la. Niin yli­lyön­nit kuin aliar­vioin­nit­kin ovat mah­dol­li­sia, ja kon­teks­tua­li­soin­nin pul­mat nos­ta­vat esiin myös moraa­li­sia ja filo­so­fi­sia kysy­myk­siä. Verenmyrkytys voi tun­tua tri­vi­aa­lil­ta ja nälän­hä­tä kau­kai­sel­ta ongel­mal­ta ver­rat­tu­na viruk­seen, joka näky­mät­tö­myy­des­tään huo­li­mat­ta on tul­lut etä­työ­pak­ko­jen ja hygie­nia­suo­si­tus­ten myö­tä lähel­le jokai­sen suo­ma­lai­sen arkea.

Draamallistettu korona ja yhteiskunnalliset tarinat

Suomalaisessa medias­sa on har­ras­tet­tu itse­tyy­ty­väi­siä ver­tai­lu­ja län­si­naa­pu­rin dra­maat­ti­sil­ta näyt­tä­viin kuol­lei­suus­lu­kui­hin. Tällaiset nar­ra­tii­vit ovat suo­ma­lai­sil­le tun­ne­tus­ti herk­kua. Korona on kuin jää­kiek­ko – aina­kin Ruotsi täy­tyy voit­taa. Esimerkiksi bri­tan­nia­lai­nen media on nos­ta­nut Ruotsin toi­min­taa esiin sekä posi­tii­vi­ses­sa että nega­tii­vi­ses­sa valos­sa, tode­ten hil­jat­tain esi­mer­kik­si, että Ruotsi saat­taa saa­da lau­maim­mu­ni­teet­tia koros­ta­val­la koro­na­stra­te­gial­laan vii­mei­set nau­rut[12].

Dosentti Valmu kri­ti­soi sitä, kuin­ka suo­ma­lai­sen median uuti­soin­nis­sa näkyy pelon kaut­ta joh­ta­mi­nen. ”Yhteiskunta pelot­te­lee ihmi­siä median avus­tuk­sel­la ja media vel­loo viruk­ses­sa toi­tot­taen asioi­ta yhteis­kun­nan ääni­tor­ve­na sen sijaan että toi­mi­si kriit­ti­se­nä ääne­nä”, kär­jis­tää Valmu.

Yksi taval­li­nen medias­sa näh­ty tari­na­tyyp­pi typis­tää koro­nan yksi­lön moraa­lia kos­ke­vak­si haas­teek­si ja esit­tää, että yksi­löt voi­vat omal­la toi­min­nal­laan rat­kais­ta krii­sin. Politiikan tut­ki­ja Johanna Vuorelman mukaan mora­li­soi­van yksi­lö­dis­kurs­sin hou­ku­tus pii­lee mah­dol­li­suu­des­sa palaut­taa moni­mut­kai­set ongel­mat hel­pos­ti hah­mo­tet­ta­val­le tasol­le.

”Tällainen mora­li­soi­va puhe häi­vyt­tää hal­lin­nol­li­sen tahon vas­tuun ja sen sei­kan, että yksi­löi­den toi­min­ta kaik­kien ohjei­den mukaan ei rat­kai­se pan­de­mi­aa. Moralisoivaan dis­kurs­siin liit­tyy esi­mer­kik­si puhe ’kurit­to­mis­ta kan­sa­lai­sis­ta’. Media kir­joit­taa, kuin­ka kan­sa­lai­set eivät enää jak­sa nou­dat­taa suo­si­tuk­sia, vaik­ka tau­ti­ta­paus­ten mää­rä ei kor­re­loi­si­kaan ihmis­ten lep­sui­lun kans­sa.”

Todellakin: haul­la ”koro­na­ku­ri” löy­tyy run­saas­ti tulok­sia, nii­den jou­kos­sa Ylen hei­nä­kui­nen artik­ke­li, joka on otsi­koi­tu ”Koronakuri höl­tyi äkkiä”[13]. Tähän jut­tuun on löy­det­ty psy­ko­lo­gian toh­to­ri selit­tä­mään, mik­si ihmi­set eivät enää huo­mioi rajoi­tuk­sia.

Vertailun vuok­si todet­ta­koon, ettei ita­lia­lais­läh­töi­sen Lellin mukaan koro­na­ku­ria vas­taa­vaa käsi­tet­tä ole Italiassa ja ita­lia­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ole­mas­sa­kaan. Hän ker­too, että kevääs­tä saak­ka ita­lia­lai­sen median joh­ta­va nar­ra­tii­vi on ollut sen koros­ta­mi­nen, kuin­ka muu maa­il­ma kat­soo ylös­päin Italian lois­tok­kai­ta pon­nis­te­lu­ja tais­te­lus­sa koro­naa vas­taan.

Keskustelu ”koro­na­ku­ris­ta” on osa laa­jem­paa epä­sel­vää uuti­soin­tia, jos­sa pakot, suo­si­tuk­set ja moraa­li­set vel­vol­li­suu­det mene­vät suloi­ses­ti sekai­sin. Tutkija Vuorelman mie­les­tä on hyvin pul­mal­lis­ta, että jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on hämär­ty­nyt se, mikä on suo­si­tus ja mikä on mää­räys.

”Suomessa uskot­tiin kevääl­lä, että val­tion rajat on oikeas­ti sul­jet­tu. Monelle syn­tyi kuva, että Suomen val­tion rajat on mah­dol­lis­ta lait­taa kiin­ni. Lainsäädännön kan­nal­ta tämä ei kui­ten­kaan ole oikea tapa puhua. Samoin yli 70-vuo­tiail­le annet­tu suo­si­tus kon­tak­tien vält­tä­mi­ses­tä tul­kit­tiin usein niin kuin kysees­sä oli­si ollut lakiin liit­ty­vä mää­räys – kuvi­tel­tiin, että poik­keus­o­lois­sa on mah­dol­lis­ta mää­rä­tä ihmi­set pysy­mään koto­naan.”

Vuorelma huo­maut­taa, että toi­mi­van demo­kra­tian kan­nal­ta oli­si tär­ke­ää, että ihmi­set tie­tä­vät, mikä on sal­lit­tua ja mikä kiel­let­tyä. Mutta eikö hyvän tar­koi­tuk­sen eli ihmis­ten suo­je­le­mi­sen vuok­si pie­ni har­haan­joh­ta­mi­nen ole hyväk­syt­tä­vää?

”Rajan hämär­tä­mis­tä ei voi perus­tel­la sil­lä, että se teh­dään hyvän tar­koi­tuk­sen vuok­si”, Vuorelma vas­taa. ”Samalla sii­tä luo­daan käy­tän­töä, jota voi myö­hem­min hyö­dyn­tää mihin tahan­sa poliit­ti­seen tar­koi­tuk­seen. Hyvien ja paho­jen tar­koi­tus­ten mää­rit­te­ly on poliit­ti­sen kamp­pai­lun koh­de, ei sen ylä­puo­lel­la.”

Tiedon ja tietämisen ongelmat: Hukkuva perspektiivi

Haastatellut kuvaa­vat koro­naan liit­tyen eri­lai­sia tie­don tuot­ta­mi­sen, jaka­mi­sen ja hah­mot­ta­mi­sen krii­se­jä. Vuorelma ja Valmu perään­kuu­lut­ta­vat moni­puo­li­sem­paa ja run­saam­paa tie­don ja asian­tun­ti­joi­den käyt­tä­mis­tä medias­sa. Valmun mukaan media on ker­to­nut kape­aa, draa­mal­lis­tet­tua tari­naa käyt­täen tie­teen asian­tun­ti­joi­ta hyvin rajal­li­ses­ti.

”Suomi on yhden totuu­den yhteis­kun­ta”, tote­aa Valmu. ”Keväällä mis­tään muus­ta kuin koro­nas­ta ei puhut­tu, ja yhä edel­leen syk­syl­lä media on täyn­nä draa­mal­lis­tet­tu­ja koro­na­ti­las­to­ja, Suomen osal­ta jopa iro­ni­sen mata­lia. Uutisointi onkin myös alle­vii­van­nut tie­tyn­lais­ta, usein lää­ke­tie­teel­lis­tä, asian­tun­ti­juut­ta. Mediassa esi­mer­kik­si THL:stä on teh­ty juma­las­ta seu­raa­va taho.”

Vuorelma nos­taa esiin medias­sa näh­ty­jen tie­don ja tie­tä­mi­sen revii­ri­ja­ko­jen ongel­mal­li­suu­den. ”Asiantuntijoita on hyö­dyn­net­ty medias­sa hyvin kapeas­ti ja samal­la on teh­ty tark­kaa revii­ri­ja­koa sen suh­teen, kenel­lä on oikeus puhua mis­tä­kin.” Vuorelma pitää tär­keä­nä kun­nioit­ta­vaa suh­tau­tu­mis­ta ihmis­ten tie­don­ja­noon. ”Sosiaalisessa medias­sa irvail­laan sii­tä, miten ihmi­sis­tä on yhdes­sä yös­sä tul­lut viro­lo­ge­ja ja epi­de­mio­lo­ge­ja. Demokratian perus­a­ja­tuk­sen mukaan jokai­nen saa osal­lis­tua yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun, vaik­kei oli­si­kaan asian­tun­ti­ja”, hän muis­tut­taa.

Vuorelma puhuu myös medias­sa esil­lä olleen tie­don kapeu­des­ta. ”Ihmisillä on vah­va tie­don­ja­no, mut­ta tie­to koro­nas­ta on typis­ty­nyt dataan. Lähellä ole­vaa his­to­rial­lis­ta ja kult­tuu­ris­ta tie­toa ei ole osat­tu hyö­dyn­tää. Datafikaation ilmen­ty­mä medias­sa on ollut vah­va.” Tällä Vuorelma tar­koit­taa ihan­net­ta sii­tä, että numee­ri­nen data on kor­kein­ta saa­ta­vil­la ole­vaa tie­toa.

”Kuitenkin vaik­ka­pa espan­jan­tau­din his­to­rial­li­set kuvauk­set aut­tai­si­vat ymmär­tä­mään esi­mer­kik­si mas­kien käyt­töön liit­ty­viä kysy­myk­siä. Espanjantaudin aikaan 1900-luvun alku­puo­lel­la juu­ri kas­vo­suo­juk­set kär­jis­ti­vät yhteis­kun­nal­lis­ta ilma­pii­riä: Yhdysvalloissa väi­tel­tiin kiih­keäs­ti kas­vo­suo­jus­ten hyö­dyis­tä ja hai­tois­ta, ja kas­vo­suo­juk­sia vas­tus­ta­neet kan­sa­lai­set jär­jes­täy­tyi­vät liit­tou­mak­si ja puo­lus­ti­vat yksi­lön­va­pauk­sia”, ker­too Vuorelma. ”1900-luvun alku­puo­len mas­ki­kes­kus­te­lu muis­tut­taa monel­ta osin koro­na­pan­de­mian mas­ki­väit­te­lyä. Tämä viit­taa sii­hen, että kas­vot peit­tä­vä suo­jus ei ole mikä tahan­sa suo­ja­vä­li­ne. Siihen liit­tyy vah­vo­ja kult­tuu­ri­sia ja poliit­ti­sia mer­ki­tyk­siä, jot­ka pitäi­si ottaa huo­mioon koro­na­lin­jauk­sia laa­dit­taes­sa. Näin voi­daan ehkäis­tä yhteis­kun­nal­li­sen ilma­pii­rin kär­jis­ty­mis­tä, joka on saa­nut monis­sa mais­sa jopa väki­val­tai­sia muo­to­ja.”

Leena Valmu toi­voo kriit­tis­tä, asian­tun­te­vaa ja eri näkö­kul­mia hyö­dyn­tä­vää todel­lis­ta tie­de­jour­na­lis­mia, joka aut­tai­si ihmi­siä ymmär­tä­mään tie­det­tä yleen­sä ja koro­naa eri­tyi­ses­ti. Valmun mukaan krii­sis­sä ole­va ja tie­de­jour­na­lis­min alas­ajos­ta kär­si­vä Suomen media­kent­tä on saa­nut koro­nas­ta jät­ti­po­tin.

”Pandemian aika­na taval­li­set toi­mit­ta­jat ovat jou­tu­neet uuti­soi­maan asiois­ta, jois­ta eivät ymmär­rä pal­joa­kaan. Koska media on epä­on­nis­tu­nut ker­to­maan asioi­ta oikein, myös sitä seu­raa­vil­ta ihmi­sil­tä puut­tuu ymmär­rys­tä.”

Valmun mukaan uuti­soin­nis­sa esi­mer­kik­si yksi­löi­den puo­lus­tus­ky­kyyn liit­ty­vät sei­kat ovat jää­neet sivuun. Valmu selit­tää, että pys­tyäk­seen tar­tut­ta­maan virus­ta täy­tyy tie­ten­kin olla saa­ta­vil­la ihmi­sen ympä­ris­tös­sä, eli ihmi­sen täy­tyy olla fyy­si­ses­ti altis­tu­nut viruk­sel­le. Tämä ei kui­ten­kaan rii­tä.

”Sairastuminen edel­lyt­tää myös ihmi­sen oman puo­lus­tus­me­ka­nis­min epä­on­nis­tu­mis­ta. Keskustelua puo­lus­tus­me­ka­nis­meis­ta ei medias­ta kui­ten­kaan löy­dy, kos­ka kysees­sä ei ole klas­si­sen lää­ke­tie­teen näkö­kul­ma vaan jota­kin, joka on myös ihmi­sen kor­vien välis­sä.”

Valmu pai­not­taa, että ihmi­nen on sekä ruu­mis että mie­li. ”Median tari­nas­sa suo­jel­laan nyt ruu­mis­ta samal­la kun tuho­taan miel­tä. Olisi tär­ke­ää ymmär­tää, että ihmi­nen itse ja hänen mie­len­sä ovat tär­keim­mät teki­jät puo­lus­tau­tu­mi­ses­sa virus­ta vas­taan. Nyt kaik­ki yhteis­kun­nal­li­set toi­men­pi­teet ja uuti­soin­ti kes­kit­ty­vät yri­tyk­seen estää viruk­sen tuloa lähel­le ihmi­siä, ja kes­kus­te­lu ihmis­ten omis­ta puo­lus­tus­me­ka­nis­meis­ta unoh­tuu”, tote­aa Valmu.

Maskien takaa: Korona ja hygieniateatteri

Vuorelma mai­nit­see rans­ka­lai­sen Guy Debordin 1960-luvul­ta alkaen tun­ne­tuk­si teke­män ter­min spek­taak­ke­liyh­teis­kun­ta.

”Debordin alku­pe­räi­sen tee­sin mukaan kapi­ta­lis­ti­ses­sa yhteis­kun­nas­sa ollaan visu­aa­li­sen kuvas­ton läpi­tun­ke­mia, ja sosi­aa­li­sia suh­tei­tam­me mää­rit­te­lee näyt­täy­ty­mi­nen ja kat­so­mi­nen. Tietoa pan­de­mias­ta tulee sosi­aa­li­sen median kaut­ta eri­lai­si­na visu­aa­li­si­na spek­taak­ke­lei­na ja mee­mei­nä. Esimerkiksi kas­vo­mas­kei­hin liit­tyy vah­va visu­aa­li­nen kuvas­to poliit­ti­si­ne mer­ki­tyk­si­neen, ja polii­ti­kot ovat käyt­tä­neet sitä hyväk­seen.”

Esimerkkinä Vuorelma mai­nit­see, kuin­ka Donald Trump pyr­ki pit­kään kuvau­tu­maan vah­va­na joh­ta­ja­na nime­no­maan ole­mal­la käyt­tä­mät­tä mas­kia. Sittemmin Yhdysvaltojen pre­si­dent­ti on kui­ten­kin näh­ty myös mas­ki kas­voil­laan, nyt vedo­ten suo­jaan son­nus­tau­tu­mi­sen ”isän­maal­li­suu­teen”[14].

Vuorelma puhuu koro­naan liit­ty­väs­tä ”hygie­nia­teat­te­ris­ta” ver­tai­lu­koh­ta­naan vuo­den 2001 ter­ro­ris­ti-isku­jen jäl­kei­nen, pal­jon kes­kus­te­lua herät­tä­nyt tur­val­li­suus­teat­te­ri (secu­ri­ty thea­ter). Termin isäk­si mai­ni­taan usein ame­rik­ka­lai­nen tur­val­li­suus­tek­no­lo­gi Bruce Schneier, joka tar­koit­taa sil­lä toi­men­pi­tei­tä, jot­ka pyr­ki­vät lisää­mään ihmis­ten tur­val­li­suu­den­tun­net­ta ilman, että mil­lään taval­la oikeas­ti paran­ta­vat hei­dän tur­val­li­suut­taan[15].

”Tutkimusten perus­teel­la tie­däm­me, että oikein käy­tet­ty­nä mas­kit estä­vät viruk­sen leviä­mis­tä, mut­ta rajan­ve­to täs­sä on vai­ke­aa”, tote­aa Vuorelma. ”Mikä lopul­ta on mas­kien oike­aa ja mikä vää­rää käyt­tä­mis­tä? Tutkimuksen osoit­ta­mat hyö­dyt mas­kin käy­tös­tä tör­mää­vät myös sii­hen, ettei ihmi­siä voi­da mää­rä­tä käyt­tä­mään mas­ke­ja oikein.”

Vuorelma huo­maut­taa, että mas­kien käyt­töä voi­daan tar­kas­tel­la myös iden­ti­tee­tin raken­ta­mi­se­na ja iden­ti­fioi­tu­mi­se­na, johon liit­tyy kysy­myk­siä esi­mer­kik­si sii­tä, kuka käyt­tää desig­ner-mas­kia ja kenel­lä on pelk­kä koti­ku­toi­nen mas­ki. ”Maskikeskustelussa men­nään vah­vas­ti iden­ti­tee­tin raken­ta­mi­seen, jos­ta on vai­kea pysyä ulko­puo­lel­la. Sekä mas­kin käyt­tö että mas­kit­to­muus tul­ki­taan iden­ti­teet­ti­teok­si.”

Valmun poh­din­nat aset­ta­vat mas­ki­kes­kus­te­lun osak­si laa­jem­paa val­lal­la ole­vaa näkö­kul­maa, joka koros­taa ihmi­sen kuvit­teel­lis­ta kont­rol­lia luon­non ylit­se.

”Biologian läh­tö­koh­ta on, että ihmi­nen on eläin, ja kai­kil­la eläi­mil­lä on vihol­li­sia. On nor­maa­lia, että me sai­ras­tam­me tau­te­ja ja kuo­lem­me.”

Valmun mukaan tämä näkö­kul­ma on jou­tu­nut tabun ase­maan ”yli­mie­li­sen eläi­men” puheen val­la­tes­sa alaa. ”Ihminen ei edel­leen­kään näy­tä nöyr­ty­vän bio­lo­gian edes­sä ja hyväk­sy­vän ihmis­tä osa­na luon­toa: yhte­nä eläi­me­nä, jon­ka nor­maa­liin elä­mään kuu­lu­vat viruk­set, sai­ras­tu­mi­nen ja kuo­le­ma. Ihminen kuvit­te­lee pys­ty­vän­sä esi­mer­kik­si mas­ki­pa­kol­la ja roko­tuk­sil­la kont­rol­loi­maan virus­ta. Samalla hän on kui­ten­kin jopa anta­nut viruk­sel­le etu­lyön­tia­se­man yli­hy­gie­ni­soi­mal­la ympä­ris­tön­sä.”

Corona, Quo vadis?

Kysymys tule­vai­suu­des­ta koro­nan maa­il­mas­sa vie Valmun vaka­viin poh­din­toi­hin. Etenkin median kes­kus­te­lu lähes­ty­väs­tä koro­nan toi­ses­ta aal­los­ta saa osak­seen kri­tiik­kiä.

”Toinen aal­to ei ansait­se lain­kaan sitä häs­säk­kää, mikä medias­sa nyt on käyn­nis­sä. Suomessa ollaan saa­tu koro­nan niin sanot­tu ensim­mäi­nen aal­to hyvin hal­tuun joh­tuen esi­mer­kik­si sii­tä, että Suomi on har­vaan asut­tu ja sijain­nil­taan eris­tyk­sis­sä ole­va maa ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si Keski-Euroopan mai­hin. Lisäksi meil­lä on hyvä ter­vey­den­huol­to.”

Valmu haas­taa kysy­mään, mil­lai­nen mei­tä odot­ta­va ”uuden nor­maa­lin” tule­vai­suus tulee ole­maan. ”Onko mas­ki uusi pysy­vä vaa­te, joka kas­voil­la ihmi­nen tulee käve­le­mään elä­män­sä lop­puun asti? Mutta entä sit­ten, kun parin­kym­me­nen vuo­den kulut­tua huo­ma­taan, että hen­gi­tys­tä hait­taa­mal­la mas­ki on mer­kit­tä­väs­ti tuhon­nut puo­lus­tus­ky­kyäm­me hen­gi­tys­tiein­fek­tioi­ta aiheut­ta­via viruk­sia vas­taan?”

Kasvomaskien ohel­la median kes­to­pu­heen aihee­na pit­kin kevät­tä ja kesää on ollut sosi­aa­li­sen etäi­syy­den pitä­mi­nen. Valmu näkee, että lähei­syyt­tä ollaan demo­ni­soi­mas­sa.

”Ihminen on lau­mae­läin. Etenkin van­hus­ten yksi­näi­syys on ollut Suomessa val­ta­va ongel­ma jo ennen koro­naa. Nyt lähei­syy­des­tä on teh­ty paha asia, mikä sotii täy­sin ihmi­sen bio­lo­gi­aa ja miel­tä vas­taan. Ihmisen jät­tä­mi­nen yksin ja kau­ak­si muis­ta ei ole oikea tapa hoi­taa tilan­net­ta.”

Näiden haas­tat­te­lu­jen valos­sa vai­kut­taa sil­tä, että taval­lis­ta uuti­soin­tia ja yhteis­kun­nan tie­dot­ta­mis­ta seu­raa­va ihmi­nen jää koro­naa kos­ke­vas­sa tie­tä­myk­ses­sään ja ymmär­ryk­ses­sään hel­pos­ti kat­vee­seen. Vain suo­ma­lais­ta uuti­soin­tia seu­raa­va kan­sa­lai­nen ope­roi vää­ris­ty­neen tilas­to­tie­don varas­sa kuun­nel­len muu­ta­mia har­vo­jen tie­tee­na­lo­jen asian­tun­ti­joi­ta, jot­ka pää­se­vät ääneen niis­sä muu­ta­mis­sa nar­ra­tii­veis­sa, joi­ta media kier­rät­tää.

Tällä het­kel­lä syr­jään jää kriit­ti­nen ääni, joka puhuu tar­pees­ta aset­taa koro­na kon­teks­tiin­sa. Tämä ääni on vas­ta­pai­no pelot­te­lul­le, lii­oit­te­lul­le, poliit­ti­sil­le agen­doil­le ja pyr­ki­myk­sel­le esi­mer­kik­si kohot­taa Suomen pro­fii­lia erin­omai­se­na koro­na­ti­lan­teen hoi­ta­ja­na. Jos eläi­sim­me maa­il­mas­sa, jos­sa sano­ma­leh­det vähät­te­li­si­vät koro­naa, tie­teen ja asian­tun­te­muk­sen äänien teh­tä­vä oli­si nos­taa koro­naa esiin ja alle­vii­va­ta sen vaka­vuut­ta. Nyt tilan­ne on toi­sin päin.

Suomalainen media ker­too koro­nas­ta aivan eri pai­no­tuk­sin kuin monet ulko­mai­set mediat. Sen mas­ki­kes­kus­te­lut, koro­na­ku­rit, voi­tok­kaat (mut­ta ontu­vat) ver­tai­lut län­si­naa­pu­rin koro­na­ti­lan­tee­seen ja toi­sen aal­lon anka­ra rum­mut­ta­mi­nen eivät ole yleis­maa­il­mal­li­sia tai objek­tii­vi­sia tapo­ja tar­kas­tel­la koro­na­vi­rus­ta. Mutta onko mah­dol­lis­ta tar­kas­tel­la koro­naa ja sitä kos­ke­vaa uuti­soin­tia kriit­tis­ten sil­mä­la­sien läpi ilman, että ase­moi­tuu – tai jou­tuu ase­moi­duk­si –tau­din ja sen aiheut­ta­mien inhi­mil­lis­ten kär­si­mys­ten vähät­te­li­jäk­si? Onko ole­mas­sa tilaa tar­kas­tel­la koro­naa kon­teks­tua­li­soi­den ja kysee­na­lais­taen ilman, että samal­la astuu moraa­li­seen jal­ka­mii­naan?

Internetin aika­kau­del­la nopeas­ti leviä­vää mate­ri­aa­lia koro­nas­ta on val­ta­via mää­riä, mut­ta klik­ki­uu­ti­soin­nin ja sosi­aa­li­sen median info­kuplien kes­kel­lä on hyvin vai­kea muo­dos­taa koro­nas­ta koko­nais­val­tais­ta kuvaa. Media on tär­keäs­sä roo­lis­sa luo­mas­sa luot­ta­mus­ta yhteis­kun­taan ja val­tioon. Kuinka pit­käl­le kan­taa luot­ta­mus yksi­puo­li­seen ja dra­ma­ti­soi­tuun uuti­soin­tiin ja kuin­ka pian ylei­sö väsäh­tää seu­raa­maan koro­nan ympä­ril­le raken­tu­vaa jat­ko­ker­to­mus­ta?

Ehkä yhteis­kun­nan etu oli­si­kin infor­moi­duis­sa ja vas­tuul­li­sis­sa kan­sa­lai­sis­sa, jot­ka kyke­ne­vät esit­tä­mään kysy­myk­siä ja tut­ki­maan asioi­ta eri näkö­kul­mis­ta.

---

Lähteet:

[1] THL. Tilannekatsaus koro­na­vi­ruk­ses­ta. 28.8.2020. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta#testaus

[2] The Luxembourg Government. (2020). Participate in lar­ge-sca­le tes­ting for COVID-19. https://coronavirus.gouvernement.lu/en/test-covid.html

[3] Research Luxembourg. (2020). Large Scale Testing https://researchluxembourg.lu/covid-19-taskforce/testing-strategy/

[4] Sippola, J. (2020). Ruotsissa alku­vuo­den kuo­le­mien mää­rä oli kor­kein 150 vuo­teen – Grafiikat näyt­tä­vät Suomen ja Ruotsin kuol­lei­suu­den eron. Helsingin Sanomat 20.8.2020. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006608207.html

[5] Istituto Nazionale di Statistica. (2020). 16 luglio 2020 Impatto dell’epidemia Covid-19 sul­la mor­ta­litá: Cause di mor­te nei dece­du­ti posi­ti­ve a sars-cov-2. 16.7.2020. https://www.istat.it/it/files/2020/07/Report_ISS_Istat_Cause-di-morte-Covid.pdf

[6] Honkatukia, J. (2020). Pandemian vai­ku­tuk­set kan­san­ta­lou­teen. Työpoliittinen aika­kaus­kir­ja, 63(2). Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_tyopoliittinen_aikakauskirja_2_2020.pdf

[7] Hurri, J. 23.4.2020. Kommentti: Mikä on ihmis­hen­gen hin­ta? Koronasta tuli elä­män ja kuo­le­man epäyh­tä­lö. Taloussanomat. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006484010.html

[8] Tämän artik­ke­lin mukaan aina­kin 50 mil­joo­naa. Taubenberger, J. K. & Morens, D. M. (2006). 1918 Influenza: The mot­her of all pan­de­mics. Emerging Infectious Diseases, 12(1), 15 – 22. doi:10.3201/eid1201.050979

[9] Honigsbaum, M. (2020). Revisiting the 1957 and 1968 influenza pan­de­mics. The Lancet, 395(1024), pp. 1824 – 1826. doi:10.1016/S0140-6736(20)31201 – 0

[10]https://covid19.who.int/

[11] The Economist. (2020). Tracking covid-19 excess deaths across count­ries. 15.7.2020. https://www.economist.com/graphic-detail/2020/07/15/tracking-covid-19-excess-deaths-across-countries?utm_campaign=coronavirus-special-edition&utm_medium=newsletter&utm_source=salesforce-marketing-cloud

[12] Birrell, I. (2020). Why Sweden, pil­lo­ried by the who­le world for refusing to lock down — with schools staying open and no face mask laws — may be having the last laugh. Daily Mail. 8.9.2020. https://www.dailymail.co.uk/news/article-8607731/Why-Sweden-pilloried-world-refusing-lock-having-laugh.html?fbclid=IwAR3xzuW5P-f8yO3t2biIppc85UiMhrXUr4gmkkbtk8G9tI_FwyHtKjXfAIk

[13] Vaara, K. (2020). Koronakuri höl­tyi äkkiä: tur­va­vä­leis­tä tin­gi­tään ja kau­pas­ta hae­taan pik­kuos­tok­sia – psy­ko­lo­gi ker­too, mik­si suo­jaus on niin help­po las­kea. YLE Uutiset. 9.7.2020. https://yle.fi/uutiset/3 – 11439038

[14] Reimann, N. (2020). Trump Calls Mask Wearing ‘Patriotic,’ Tweets Photo Wearing One. Forbes.com. https://www.forbes.com/sites/nicholasreimann/2020/07/20/trump-calls-mask-wearing-patriotic-tweets-photo-wearing-one/#36bc5c621cbe

[15] https://www.schneier.com/essays/archives/2009/11/beyond_security_thea.html

 

Lisää läh­tei­tä:

[LIVE] Coronavirus Pandemic: Real Time Counter, World Map, News. YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=NMre6IAAAiU

Jonsson, M. (2020). How do Luxembourg’s tes­ting frequency and posi­ti­ve results com­pa­re inter­na­tio­nal­ly? RTL Today, 27.3.2020 https://today.rtl.lu/news/luxembourg/a/1489734.html

Jonsson, M. (2020). A grap­hic over­view of con­fir­med cases to date as rate of new cases seems to slow. RTL Today, 24.3.2020 https://today.rtl.lu/news/luxembourg/a/1489110.html

Maailman Terveysjärjestö. https://www.who.int/ Maailman Terveysjärjestö haas­taa ihmi­siä tar­kas­te­le­maan koro­naan liit­ty­viä myyt­te­jä ja ohjeis­taa, kuin­ka rapor­toi­da esi­mer­kik­si sosi­aa­li­ses­sa medias­sa huo­maa­man­sa vää­rä tie­to: https://www.who.int/campaigns/connecting-the-world-to-combat-coronavirus/how-to-report-misinformation-online?fbclid=IwAR0H-ryywcSnFGOV5lopJAjA5DRyidwoKmChkUOXijyov0qF4A_8K2eVjxc

Pilke, A. 23.4.2020. Mikä muut­tuu, kun 10 000 suo­ma­lais­ta menee päi­vit­täin koro­na­tes­tiin? Kysyimme asian­tun­ti­joil­ta, miten tes­tien raju lisäys onnis­tuu. YLE Uutiset https://yle.fi/uutiset/3 – 11317685

Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riö. Koronavirustestauksen stra­te­gia. https://stm.fi/koronaviruksen-testausstrategia

Tilastokeskus. (2020). Tilasto-oppaat: Kotimaisen tilas­to­tie­don opas. Tilastotietoa koro­na­ti­lan­tees­ta. https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/tilastotietoakoronatilanteesta