Essee

Varsova ‒ aavekaupunki juoksuhiekalla

Kävin Varsovassa ensi ker­ran kevääl­lä 1984. Elettiin kyl­män sodan vii­meis­tä vuo­si­kym­men­tä. Puolassa Solidaarisuus-lii­­ke oli pari vuot­ta aiem­min pai­net­tu maan alle, ja val­taa piti soti­las­jun­tak­si muun­tu­nut kom­mu­nis­ti­puo­lue. Oli jän­nit­tä­vää pääs­tä Puolaan, maa­han, jos­sa Euroopan koh­ta­lon­ky­sy­myk­set taval­la tai toi­sel­la rat­ke­ai­si­vat. Mutta olin innois­sa­ni myös sik­si, että pää­si­sin lopul­ta­kin näke­mään Isaac Bashevis Singerin koti­kau­pun­gin. Singer oli joi­ta­kin vuo­sia …

Vieraskynä

Lupa puhua totta

Kun totuus ja vapaus koh­taa­vat, syn­tyy kau­neus. Heti. Totuudella täs­sä tar­koi­te­taan asioi­den ja olen­to­jen sisäis­tä lakia, ja vapau­del­la tar­koi­te­taan yli­mää­räis­tä ener­gi­aa. Kauneus on lain ja ilon lap­si. Mutta kau­neus on het­kel­li­nen eikä sii­hen voi tart­tua; jopa sen kuvaa­mi­nen on mah­do­ton­ta. Sen voi ihmeen tavoin muis­taa ja sen ihmeen muis­ta­mi­nen aut­taa ihmis­tä yllä­pi­tä­mään sisäi­sen lain – …

Pääkirjoitus

Rakas Tšekki-numeron lukija,

”Tšekkoslovakia oli talou­del­li­nen, teol­li­nen ja kult­tuu­ri­nen menes­tys. Se oli hyvin puo­lus­tet­tu ja rau­han­omai­nen val­tio. Tšekkoslovakia oli luul­ta­vas­ti par­hai­ta demo­kraat­ti­sia val­tioi­ta yli­pään­sä, ja sen perus­ta­ja, Tomáš Garrigue Masaryk, oli Winston Churchilliin ja Abraham Lincolniin ver­rat­ta­vis­sa ole­va avoi­men yhteis­kun­nan pio­nee­ri”, julis­ti filo­so­fi Karl Popper (1902 – 1994) luen­nol­laan Kaarlen yli­opis­ton lää­ke­tie­teen lai­tok­sel­la Prahassa 1994. Hän tote­si lisäk­si: ”Tšekkoslovakian val­tio oli …

Haastattelu

Tähtien alla kulkemista
– haastattelussa Olli Jalonen

”Vaikka isä näyt­tää kutis­tu­neen ja van­hem­mal­ta, minus­ta tun­tuu toi­sin päin että itse olen van­hen­tu­nut ja men­nyt nii­den ohi. Niin on ennen­kin tun­tu­nut, vaik­ka ei kai se muu­ta ole kuin että oma aika kuluu alta pois ja sel­lai­nen tekee sisäl­tä kipe­ää”, poh­dis­ke­lee 17-vuo­­tias nuo­ru­kai­nen Olli Jalosen vuon­na 2014 ilmes­ty­nees­sä romaa­nis­sa Miehiä ja ihmi­siä. Ajan kulu­mi­sen ja …

Vieraskynä

Ei valetta ilman totuutta

Journalistin ohjei­siin sisäl­tyy käs­ky tavoi­tel­la totuu­den­mu­kai­suut­ta. Jos totuu­den­mu­kai­suu­den käsi­te jäte­tään kui­ten­kin mää­rit­te­le­mät­tä, olem­me vale­uu­ti­sia vas­taan ham­paat­to­mia, tote­aa val­tio­tie­tei­den toh­to­ri ja jour­na­lis­tii­kan tut­ki­ja Aki Petteri Lehtinen. — Yhdysvalloissa pre­si­dent­ti Trump syyt­tää libe­raa­lia ja kriit­tis­tä jour­na­lis­mia vale­uu­ti­sis­ta. Venäjällä pre­si­dent­ti Putinin hal­lin­to on val­jas­ta­nut jour­na­lis­min val­heel­li­sen infor­maa­tion levit­tä­jäk­si muun muas­sa Suomea kos­ke­vas­sa uuti­soin­nis­saan. Suomessa puo­les­taan oikeus tuo­mit­si pro­pa­gan­das­ta …

Haastattelu

Romaanitrilogia ihmismielen hirviöstä
- haastattelussa kirjailija Terézia Mora

Unkarilaissyntyiselle Térezia Moralle myön­net­tiin loka­kuus­sa 2018 Georg Büchner -pal­kin­to, joka on Saksan mer­kit­tä­vin vuo­sit­tain myön­net­tä­vä kir­jal­li­suus­pal­kin­to. Särö haas­tat­te­li Moraa muu­ta­ma vuo­si sit­ten Berliinissä, jol­loin tämä oli juu­ri jul­kais­sut romaa­nin­sa Das Ungeheuer. Palkintoraadin mukaan Mora osuu ajan her­moon kuva­tes­saan suur­kau­pun­gin ihmis­ten hen­kis­tä vie­raan­tu­nei­suut­ta voi­mak­kaal­la, sug­ges­tii­vi­sel­la ja ana­lyyt­ti­sel­la otteel­laan. — Terézia  Moralle oli var­hain sel­vää, että tuhan­nen …

Essee

Sosiaalisen sekoittumisen ylistys

Poliittisilla kan­na­no­toil­laan ris­ti­ve­toa herät­tä­nyt runoi­li­ja, esseis­ti ja suo­men­ta­ja Timo Hännikäinen sul­jet­tiin ulos vuo­den 2018 Helsingin kir­ja­mes­suil­ta. Kuitenkin juu­ri Helsinki ja kir­ja­mes­sut ovat olleet sosi­aa­li­sen sekoit­tu­mi­sen menes­tys­ta­ri­noi­ta, joi­den idea­na on ollut eri­lai­suu­den koh­taa­mi­nen. Ei muu­rien pys­tyt­tä­mi­nen. — Viime hel­mi­kuus­sa tein Kansan Uutisiin jutun Helsingin kau­pun­gin lähi­tu­le­vai­suu­den näky­mis­tä. Haastattelin kah­ta pit­kän lin­jan Helsinki-polii­­tik­­koa: kan­­san­e­dus­­ta­­ja-kau­­pun­­gin­­val­­tuu­­tet­­tu Paavo Arhinmäkeä ja …

Artikkeli

Koneiden nopeutettu kuolema on kallis ansa

Ei ole pelk­kää kul­tais­ten aiko­jen muis­te­lua, että ennen kodin koneet ja lait­teet kes­ti­vät kau­em­min. Teknologian kehi­tyk­seen usko­va voi sil­ti yllät­tyä tie­dos­ta, että kas­va­va osa vaik­ka­pa kodin­ko­ne­teol­li­suu­den tuo­te­ke­hi­tys­re­surs­seis­ta käy­te­tään konei­den kuo­le­man tar­kan ajoi­tuk­sen suun­nit­te­luun. Hyödykkeiden tar­koi­tuk­sel­li­ses­ta laa­dun­hei­ken­nyk­ses­tä luo­pu­mi­nen sääs­täi­si esi­mer­kik­si Saksassa kulut­ta­jien osto­voi­maa seit­se­mäl­lä pro­sen­til­la, las­kee kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä ja enti­nen pank­kii­ri Christian Kreiss kir­jas­saan Geplanter Verschleiss (”suun­ni­tel­tu …

Vieraskynä

Kohtuus kaikessa – paitsi ystävyydessä

Hyveellisyys, koh­tuul­li­suus, vil­pit­tö­myys ja aito ystä­vyys: Jussi K. Niemelä poh­tii, miten Aristoteleen vaa­li­mat arvot istu­vat nykyih­mis­ten maa­il­man­ku­vaan. – Millainen on hyvä ihmi­nen? Moni luu­lee, että usko tekee autu­aak­si. Teoilla ei niin väliä. Aristoteles koros­taa Nikomakhoksen etii­kas­sa, että hyveel­li­siä ei olla, vaan sel­lai­sik­si tul­laan har­joit­te­le­mal­la, teke­mäl­lä hyveel­li­siä teko­ja. Nykyään sen sijaan on tapa­na esit­tää äänek­kääs­ti ja …

Haastattelu

Taidetta puolalaisella kierteellä

Stanisław Abramik (s. 1991) on puo­la­lai­nen kult­tuu­riak­tii­vi, jon­ka Särö tapa­si Wrocławissa, vuo­den 2016 Euroopan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­gis­sa. Ensimmäiseen kom­mu­nis­min ajan jäl­keen syn­ty­nee­seen suku­pol­veen kuu­lu­va Abramik ker­toi Särölle puo­la­lai­sen nykye­lo­ku­van tren­deis­tä, tai­tees­ta ja natio­na­lis­mis­ta: (Haastattelu: Venla Saalo ja Mark Mallon. Kuvat: Mark Mallon ja Stanisław Abramik.) – Synnyin juu­ri kom­mu­nis­min romah­ta­mi­sen jäl­keen: kaup­po­jen hyl­lyt oli­vat täyn­nä tuot­tei­ta eikä …