Vastikään suo­mek­si jul­kais­tu tie­to­teos pal­jas­taa his­to­rial­li­ses­ti mer­kit­tä­viä tie­to­ja nat­­si-Saksan dik­taat­to­rin lap­suu­des­ta ja isäs­tä. * Tuskin kenes­tä­kään his­to­rian hen­ki­lös­tä on kir­joi­tet­tu niin pal­jon kuin Adolf Hitleristä. Pelkästään vii­meis­ten 12 vuo­den aika­na hänes­tä on ilmes­ty­nyt suo­mek­si kol­me elä­mä­ker­taa. Voidaan siis perus­tel­lus­ti kysyä, mitä uut­ta aihees­ta voi enää sanoa. Elämäkertoja on kir­joi­tet­tu myös muun muas­sa Hitlerin äidis­tä, sisa­ris­ta, …

Silmiä avaa­va uutuus­kir­ja ker­too, kuin­ka ala­ti lisään­ty­vä kei­no­va­lo hor­jut­taa eko­sys­tee­miäm­me. Olen vuo­si­kym­me­nien ajan pitä­nyt itseä­ni valon lap­se­na. Mikään ei ilah­du­ta minua niin kuin aurin­ko, eri­tyi­ses­ti pit­kän syn­kän vuo­den­ajan jäl­kei­nen kevä­tau­rin­ko. Iltaisin koto­na­ni pidän täy­den valais­tuk­sen pääl­lä niis­sä huo­neis­sa, jois­sa eni­ten lii­kun ja toi­min, ja yöl­lä autoil­les­sa­ni kun­nol­la  valais­tut tie­o­suu­det ovat muka­vim­pia. Tämä ei joh­du pimeän …

Naisten lää­ke­tie­teel­li­nen hoi­to on kaut­ta his­to­rian perus­tu­nut suku­puo­li­myy­teil­le – vahin­gol­li­sin seu­rauk­sin. Elinor Cleghornin rajun ja tär­keän kirjan suo­men­nos on jää­nyt har­mil­li­sen vii­meis­te­le­mät­tö­mäk­si. Ei kan­na­ta syn­tyä nai­sek­si. Mikäli näin pää­see käy­mään, ei aina­kaan kan­na­ta sai­ras­tua. Tutkijan ja vapaan kir­joit­ta­jan Elinor Cleghornin (s. 1980) tuh­ti lää­ke­tie­teen his­to­ria Sairas ja vial­li­nen: Naiset lää­ke­tie­teen his­to­rias­sa kuvaa, kuin­ka nais­su­ku­puo­len pato­lo­gi­soin­ti on joh­ta­nut …

Nobel-kir­­jai­­li­­ja Yeatsin spi­ri­tis­miin ja uni­nä­kyi­hin nojaa­va teos häm­men­tää ja puu­dut­taa, mut­ta ei ole pel­käs­tään tyl­sä. * Joskus vuo­si­kym­me­niä sit­ten kävi niin, että enti­nen luok­ka­to­ve­ri­ni alkoi kuul­la ääniä. Ehdotin, että hän kir­joit­tai­si puheet pape­ril­le. Onneton teki työ­tä käs­ket­tyä. Siitä taas seu­ra­si, että minun oli pak­ko viet­tää yksi pit­kä ilta­päi­vä kir­jas­to­ta­lon vie­rei­ses­sä pen­saas­sa (mik­si pen­saas­sa, sano­kaa­pa se) …

Kevät ilman kos­ke­tus­ta -anto­lo­gia esit­te­lee moni­puo­li­sen vali­koi­man novel­le­ja, jois­sa peh­meä ero­tiik­ka ja kova por­no yhty­vät. Keskeisessä roo­lis­sa on nai­sen nau­tin­to, mie­het ovat nais­ten halu­jen toteut­ta­jia. * Nuori Voima -leh­ti julis­ti vuo­den 2019 syys­kuus­sa kil­pai­lun, jos­sa etsit­tiin vii­me­ai­kai­sen kir­jal­li­suu­den huo­noin­ta sek­si­koh­taus­ta. Innoittajana toi­mi Literary Review -leh­den vuo­des­ta 1993 jaka­ma Bad Sex in Fiction -pal­kin­to. Se oli …

“Mielisairaalat perus­tet­tiin suit­si­maan yhteis­kun­taa rapaut­ta­via pro­ses­se­ja. Laitoksiin sul­jet­ta­vik­si, usein myös ste­ri­li­soi­ta­vik­si, vie­tiin ihmi­siä, jot­ka eivät olleet onnis­tu­neet vas­taa­maan yhteis­kun­nan aset­ta­miin haas­tei­siin.” Kaksi tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa pureu­tu­vat mie­len­ter­vey­son­gel­mien his­to­ri­aan Suomessa. * Viime vuon­na jul­kais­tu Anna Kinnusen väi­tös­kir­ja Johtolankoja hul­luu­teen avaa hul­luus­tut­ki­muk­sen koh­det­ta seu­raa­vas­ti: ”Tieteellisessä kes­kus­te­lus­sa ’hul­luus’ on vai­kea, mää­rit­te­li­jään­sä pake­ne­va käsi­te. […] lää­ke­tie­de on lopul­ta vain yksi …

“Sutisella on erin­omai­sen var­ma ote, jol­la hän poi­mii esiin vähem­män luet­tu­ja klas­si­koi­ta, sekä mat­ka­kir­jai­li­jal­le vält­tä­mä­tön tark­ka ja erit­te­le­vä sil­mä.” – Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Hyvännäkijä (nro 42). * Sivu­pol­ku­ja on kokoel­ma mat­ko­ja, jois­sa lomit­tu­vat kir­jo­jen sivut ja tosie­lä­män juna-ase­­mat, sora­tiet ja suur­kau­pun­git. Ville-Juhani Sutinen lukee klas­si­koi­ta ja mat­kus­taa kon­kreet­ti­ses­ti nii­den tapah­tu­ma­pai­koil­le. Hän kul­kee Dostojevskin …