Tekevätkö Suomen kymmenettuhannet kulttuuriyhdistykset ja eri alojen taiteilijat väärin vastaanottaessaan julkisia avustuksia, jotka ovat peräisin “likaisista” veikkausvoittovaroista? Entä pitäisikö Särön tilaajien kokea huonoa omaatuntoa kärsimystä tuottavan järjestelmän ylläpitämisestä, josta on hyötynyt myös Veijo Baltzar? Ei tietenkään. Tällaisten johtopäätösten vetäminen olisi kuitenkin varsin helppoa. * Näennäismoraalisessa nykyhetkessämme on tärkeää huomioida asioiden syy- ja seurausyhteydet. Erityisesti tämä …
Kuukausi: marraskuu 2019
Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar
Tietokirja on kirjallisuuden häilyvä toinen
Tietokirjakritiikki on kirjoittamisen lajeista vaikein. Lehtien kulttuurisivujen palstatilan vähentymisen lisäksi ongelmana on puute osaavista kirjoittajista ja kriitikon työmäärään nähden riittämätön rahoitus. Mikä nostaisi tietokirjojen näkyvyyden uudella vuosikymmenellä nousuun, jollei kritiikki? * Tämä kirjoitus on todennäköisesti 2010-luvun ainoa tietokirjakritiikkiä käsittelevä essee. Hyvä että edes yksi lajiaan ennen kuin vuosikymmen hetken päästä vaihtuu uudeksi. Jotakin kertoo Suomen …
Sanoittaminen on matemaattinen seikkailu
– haastattelussa Mariska
Mariskan suorapuheiset, punk-hengen särmittämät sanoitukset ovat löytäneet tiensä monen suomalaisen pop- ja iskelmäartistin lauluihin. Särö tapasi artistin vuonna 2015 Berliinissä, jossa hän kollegoineen kirjoitti biisejä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska kertoo työprosessistaan ja siitä, miten yhteys muihin ihmisiin muuttui tärkeämmäksi kuin kapinointi kaikkea vastaan. Haastattelu on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Luomisen menetelmät (nro 29 / …
Steampunkia futuurissa
Lomonosovin moottorin kokeellisuus ja fragmentaarisuus eivät vähennä romaanin viihdyttävyyttä lainkaan, kirjoittaa Jukka Laajarinne. Kritiikki on julkaistu ensi kerran vuonna 2014 Särön numerossa Taide ja missio (26−27). * Joskus käteen osuu mestariteos. Antti Salmisen romaani Lomonosovin moottori tuntuisi muutaman lukukerran jälkeen asettuvan tähän harvalukuiseen kategoriaan. Jossakin lähitulevaisuudessa talousjärjestelmämme on romahtanut; sen mukana moderni elämänmuotomme. ”[S]uurimmalle osalle ihmisiä …
Venäjällä vastarinta on arkea
1900-luvun toisella puoliskolla tapahtunut kulttuurihistoriallinen käänne, joka siirsi historiantutkimuksen fokuksen valtioiden ja voittajien historioista kohti yksityistä näkökulmaa ja kohti jopa aiemmin ylenkatsottuja aiheita, on johtanut viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana historiakuvan ja -käsityksen monimuotoistumiseen. Nämä niin kutsutut ”uudet historiat” käsittelivät usein ilmiöitä ja ryhmiä, jotka eivät olleet aiemmin saaneet nauttia akateemisesta huomiosta: muun muassa naisia, rikollisia …