“Näin toimii meidän aikamme sensuuri. Ei pelätä enää isoaveljeä, vaan kaikkivaltiasta kuluttajaa.” Ray Bradburyn syntymästä tulee elokuussa 2020 kuluneeksi sata vuotta. Hänen varhaisteoksensa Fahrenheit 451 syntyi aikalaistodistuksena 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se ennakoi 2010 – 2020-lukujen maailmaa, jossa teknologia ja kaupallisuus jyräävät kirjallisuuden klassikot, ja jossa hyvää tarkoittavien ihmisten loukkaantumiset ja boikottikampanjat ovat tehneet palomiehistä kirjarovioiden sytyttäjiä. …
Kuukausi: tammikuu 2020
Auran ydintä etsiessä
Maailmat on rakennettu sisäkkäin, eikä niiden välistä yhteyttä aina kuule tai näe, kirjoittaa Särön päätoimittaja Henki ja hurmos -numeron (38−39) pääkirjoituksessa. * Hyvä lukija, tämän numeron aiheita ovat parapsykologia, okkultismi, uskonnollinen toiseus, taikausko ja shamanismi – ja mustaa magiaakin tutkaillaan varovaisesti. Tarkkailtavina ovat myös taiteen, filosofian, esoterian ja uskonnon rajoilla eläneet hahmot, kuten Johann Wolfgang …
Valkoisuuden vangit
Kun valkoinen toimittaja kirjoittaa rasismista, onko hänen tekstinsä perusteltua määritellä valkoisuuden ilmaukseksi? Entä tiedostammeko hyvän puolella kamppaillessamme, että saatamme alkaa muistuttaa pahaa vastapuoltamme? Maustetytöistä alkaneen harvinaisen hedelmällisen kulttuuridebatin keskiössä ovat ruskeus ja valkoisuus, valta ja uhriutuminen, rasismi ja antirasismi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin joulukuussa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohusta jutun, jossa pohdin sitä, miksi rasistisen sanan …
Spekulatiivinen ryöpytys
Reza Negarestanin kulttikirjaksi noussut Cyclonopedia on pökerryttävä sekoitus teoriaa, fiktiota ja vaativaa kieltä. Kritiikki on julkaistu ensi kerran Särön numerossa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vaikeaselkoiset ja vaikeasti saatavissa olevat kulttikirjat ohjaavat aina tiettyyn lukuasentoon: luvassa on ”salaperäistä”, ei aina perinteisessä mielessä hyvää kirjallisuutta, mutta usein kiinnostavaa ja rajoja rikkovaa tekstiä. Oli kyse …