Kuukausi: tammikuu 2020

Essee, Vieraskynä

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

Näin toi­mii mei­dän aikam­me sen­suu­ri. Ei pelä­tä enää isoa­vel­jeä, vaan kaik­ki­val­tias­ta kulut­ta­jaa.” Ray Bradburyn syn­ty­mäs­tä tulee elo­kuus­sa 2020 kulu­neek­si sata vuot­ta. Hänen var­hais­teok­sen­sa Fahrenheit 451 syn­tyi aika­lais­to­dis­tuk­se­na 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se enna­koi 2010 – 2020-luku­­jen maa­il­maa, jos­sa tek­no­lo­gia ja kau­pal­li­suus jyrää­vät kir­jal­li­suu­den klas­si­kot, ja jos­sa hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten louk­kaan­tu­mi­set ja boi­kot­ti­kam­pan­jat ovat teh­neet palo­mie­his­tä kir­ja­ro­vioi­den sytyt­tä­jiä. …

Pääkirjoitus

Auran ydintä etsiessä

Maailmat on raken­net­tu sisäk­käin, eikä nii­den välis­tä yhteyt­tä aina kuu­le tai näe, kir­joit­taa Särön pää­toi­mit­ta­ja Henki ja hur­mos -nume­ron (38−39) pää­kir­joi­tuk­ses­sa. * Hyvä luki­ja, tämän nume­ron aihei­ta ovat parap­sy­ko­lo­gia, okkul­tis­mi, uskon­nol­li­nen toi­seus, tai­kaus­ko ja sha­ma­nis­mi – ja mus­taa magi­aa­kin tut­kail­laan varo­vai­ses­ti. Tarkkailtavina ovat myös tai­teen, filo­so­fian, eso­te­rian ja uskon­non rajoil­la elä­neet hah­mot, kuten Johann Wolfgang …

Essee, Kommentti

Valkoisuuden vangit

Kun val­koi­nen toi­mit­ta­ja kir­joit­taa rasis­mis­ta, onko hänen teks­tin­sä perus­tel­tua mää­ri­tel­lä val­koi­suu­den ilmauk­sek­si? Entä tie­dos­tam­me­ko hyvän puo­lel­la kamp­pail­les­sam­me, että saa­tam­me alkaa muis­tut­taa pahaa vas­ta­puol­tam­me? Maustetytöistä alka­neen har­vi­nai­sen hedel­mäl­li­sen kult­tuu­ri­de­ba­tin kes­kiös­sä ovat rus­keus ja val­koi­suus, val­ta ja uhriu­tu­mi­nen, rasis­mi ja anti­ra­sis­mi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin jou­lu­kuus­sa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohus­­ta jutun, jos­sa poh­din sitä, mik­si rasis­ti­sen sanan …

Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …