Bysantista Egyptiin ja kan­san­pe­rin­ne­kat­kel­mis­ta uni­ver­saa­lei­hin myyt­tei­hin: esit­te­lys­sä suo­ma­lai­sen myto­lo­gian juu­ria kar­toit­ta­van klas­sik­ko­teok­sen uusi pai­nos. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Martti Haaviosta (1899 – 1973) riit­ti monek­si. P. Mustapäänä hän oli yksi niis­tä moder­nis­mia edel­tä­neis­tä lyy­ri­kois­ta, joi­ta myös moder­nis­tit arvos­ti­vat. Nuorena mie­he­nä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intel­lek­tuel­le­ja, …

Miten puhum­me suo­ma­lai­suu­des­ta, län­si­mai­suu­des­ta ja ei-euroop­­pa­­lai­­suu­­des­­ta? Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi-Utopia (30). * Katsoin 282 minuut­tia Fritz Langin hui­maa­van kau­nis­ta Die Nibelungen -elo­ku­vaa (1924), joka hui­pen­tuu bur­gun­di­lais­ten ja kunin­gas Attilan hun­nien väli­seen tais­te­luun. Burgundilaiset (län­si) ovat hie­nos­tu­nei­ta, rita­ril­li­sia, per­soo­nal­li­sia – he ovat yksi­löi­tä. Hunnit (itä) ovat vil­le­jä ja alkeel­li­sia, ja nämä piir­teet …