Essee

Wolt, woke ja liukas rasismi

Viime aiko­jen rasis­mi­ko­huis­sa on näh­ty, että anti­ra­sis­ti­nen akti­vis­ti­lii­ke koh­dis­taa huo­mion­sa eri­to­ten puhe­ta­poi­hin ja käsit­tei­siin. Kun rasis­mi toteu­tuu­kin eriar­vois­ten talou­del­lis­ten suh­tei­den väli­tyk­sel­lä ja on vai­keam­min hah­mo­tet­ta­vaa, kie­lel­li­siä tabu­ja var­tioi­va akti­vis­mi näyt­tää voi­mat­to­mal­ta. Symbolisista teois­ta on siir­ryt­tä­vä kon­kreet­ti­siin toi­miin, esit­tää kir­jai­li­ja Tuukka Sandström. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) Everybody knows that the dice are loa­ded. – Leonard Cohen * Hieman Afrikan täh­ti …

Kritiikki

Visiokirjallisuuden pussinperä

Nobel-kir­­jai­­li­­ja Yeatsin spi­ri­tis­miin ja uni­nä­kyi­hin nojaa­va teos häm­men­tää ja puu­dut­taa, mut­ta ei ole pel­käs­tään tyl­sä. * Joskus vuo­si­kym­me­niä sit­ten kävi niin, että enti­nen luok­ka­to­ve­ri­ni alkoi kuul­la ääniä. Ehdotin, että hän kir­joit­tai­si puheet pape­ril­le. Onneton teki työ­tä käs­ket­tyä. Siitä taas seu­ra­si, että minun oli pak­ko viet­tää yksi pit­kä ilta­päi­vä kir­jas­to­ta­lon vie­rei­ses­sä pen­saas­sa (mik­si pen­saas­sa, sano­kaa­pa se) …

Essee

Kuin numeroa liian pienet kengät
– kulttuurilehdet vastarinnan muotona

Kulttuurilehdistön ei pitäi­si alis­tua tai­tei­li­joi­den tai kult­tuu­rin pal­ve­li­jak­si, vaan uskal­taa sanoa suo­rat sanat niin päät­tä­jil­le kuin kir­jal­li­suus­väel­le­kin, kir­joit­taa liet­tua­lai­sen Literatūra ir menas -kult­tuu­ri­leh­den pää­toi­mit­ta­ja Gytis Norvilas. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Liettua maa­il­mo­jen välis­sä -nume­ros­sa (nro 43 – 44, ilmes­tyy loka­kuus­sa 2021). Suomennos: Sini Katainen. * Rohkenisin sanoa, että Liettuan kult­tuu­ri­leh­dis­tön syn­ty ja kehi­tys on ollut taval­la …

Arkisto, Essee

Häviössä on häivähdys ikuisuutta

Mitä on yhteis­kun­nal­li­nen masen­nus ja mil­lai­se­na se kuva­taan nyky­kir­jal­li­suu­des­sam­me? Sisko Savonlahden ja Tuomas Kokon suku­pol­vi­ro­maa­nien hen­ki­löil­lä on kaik­ki resurs­sit ulot­tu­vil­laan, mut­ta hei­tä vai­vaa mah­dol­li­suuk­sien menet­tä­mi­sen äärim­mäi­nen pel­ko, kir­joit­taa väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja Jaakko Vuori. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 40 – 41) vuon­na 2020. * Anton Tšehovin (1860 – 1904) novel­lis­sa Neiti NN:n ker­to­mus aate­lis­nei­ti Natalia Vladimirovna muis­te­lee vuo­sien …

Arkisto, Essee

Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

Utopiat luo­vat toi­voa parem­mas­ta maa­il­mas­ta, ja dys­to­piat voi­vat tar­jo­ta kon­kreet­ti­sia vas­ta­rin­nan mal­le­ja. Solarpunk moti­voi rea­lis­ti­sel­la rat­kai­su­kes­kei­syy­del­lään, kun taas spe­ku­la­tii­vi­ses­sa fik­tios­sa visioi­daan mitä jos -ske­naa­rioi­den seu­rauk­sia yhtei­söil­le ja yksi­löil­le. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaik­ki esit­tä­neet tule­vai­suu­des­ta hur­jia visioi­ta, jois­ta osa on toteu­tu­nut – onko kir­jai­li­jois­sa …

Kritiikki

Naisfantasioita

Kevät ilman kos­ke­tus­ta -anto­lo­gia esit­te­lee moni­puo­li­sen vali­koi­man novel­le­ja, jois­sa peh­meä ero­tiik­ka ja kova por­no yhty­vät. Keskeisessä roo­lis­sa on nai­sen nau­tin­to, mie­het ovat nais­ten halu­jen toteut­ta­jia. * Nuori Voima -leh­ti julis­ti vuo­den 2019 syys­kuus­sa kil­pai­lun, jos­sa etsit­tiin vii­me­ai­kai­sen kir­jal­li­suu­den huo­noin­ta sek­si­koh­taus­ta. Innoittajana toi­mi Literary Review -leh­den vuo­des­ta 1993 jaka­ma Bad Sex in Fiction -pal­kin­to. Se oli …

Kolumni

Uusi Särötär kohtaa toimittaja Hilma R:n

Kriittisten ään­ten lei­maa­mi­nen epäi­lyt­tä­vik­si käy hel­pos­ti eten­kin koro­na­pan­de­mian aikaan. Särön toi­mi­tus koh­ta­si uuden kus­tan­ta­mon perus­ta­mis­vai­hees­sa alka­jai­sik­si ammat­ti­toi­mit­ta­jan, joka ker­toi yhtä, kysyi tois­ta ja olet­ti kol­mat­ta. * Idea kus­tan­nus­toi­min­nan aloit­ta­mi­ses­ta oli hau­tu­nut Särön toi­mi­tuk­ses­sa jo pidem­pään: Suomessa voi­si olla vie­lä tilaa laa­du­kas­ta euroop­pa­lais­ta kir­jal­li­suut­ta har­vak­sel­taan mut­ta huo­lel­la toi­mit­ta­val­le pien­kus­tan­ta­mol­le. Ehkäpä jota­kin kokeel­lis­ta­kin. Keväällä 2020, koro­na­pan­de­mian ensi aal­lon aikoi­hin, …

Kritiikki

Suomalaisesta mielenvikaisuudesta

Mielisairaalat perus­tet­tiin suit­si­maan yhteis­kun­taa rapaut­ta­via pro­ses­se­ja. Laitoksiin sul­jet­ta­vik­si, usein myös ste­ri­li­soi­ta­vik­si, vie­tiin ihmi­siä, jot­ka eivät olleet onnis­tu­neet vas­taa­maan yhteis­kun­nan aset­ta­miin haas­tei­siin.” Kaksi tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa pureu­tu­vat mie­len­ter­vey­son­gel­mien his­to­ri­aan Suomessa. * Viime vuon­na jul­kais­tu Anna Kinnusen väi­tös­kir­ja Johtolankoja hul­luu­teen avaa hul­luus­tut­ki­muk­sen koh­det­ta seu­raa­vas­ti: ”Tieteellisessä kes­kus­te­lus­sa ’hul­luus’ on vai­kea, mää­rit­te­li­jään­sä pake­ne­va käsi­te. […] lää­ke­tie­de on lopul­ta vain yksi …

Haastattelu, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Ääniä, tilaa, tuntemuksia
– kuinka virtuaalitodellisuus muuttaa ajatuksiamme oppimisesta ja tietämisestä

Tietäminen ja oppi­mi­nen eivät tapah­du vain aivois­sa, vaan koko kehos­sa, sanoo tut­ki­ja Rūta Kazlauskaitė. Hän tut­kii par­hail­laan vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den käyt­töä kou­lus­sa ja etsii kei­no­ja, joil­la his­to­rial­li­sia konflik­te­ja voi­tai­siin käsi­tel­lä kou­luo­pe­tuk­ses­sa mah­dol­li­sim­man moni­ta­hoi­ses­ti ja mukaan­sa­tem­paa­vas­ti. Uudet tek­no­lo­giat eivät kui­ten­kaan itses­sään rii­tä, vaan nii­den käyt­töön tar­vi­taan ymmär­rys­tä tie­­teen- ja his­to­rian­fi­lo­so­fias­ta sekä kykyä tun­nis­taa meta­fo­ria. * Mitä ajat­te­let tie­tä­mi­sen …

Artikkeli, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Populismin, polarisaation ja tiedon pyörteissä

Kuluvana vuon­na Särö raken­taa uuden sil­lan kult­­tuu­­ri- ja tie­deyh­tei­sö­jen välil­le: tuom­me yhteis­kun­ta­tut­ki­muk­sen uusim­pia tuu­lia koko kan­san hais­tel­ta­vik­si. Sillanrakentamisen tekee mah­dol­li­sek­si yhteis­työ poik­ki­tie­teel­li­sen, kan­sain­vä­li­sen Now-Time Us-Space -hank­keen kans­sa. Koneen Säätiön rahoit­ta­ma pro­jek­ti tut­kii yli­opis­ton­leh­to­ri Emilia Palosen joh­dol­la popu­lis­mia ja yhteis­kun­nal­lis­ten jako­lin­jo­jen kär­jis­ty­mis­tä kes­ki­sen Itä-Euroopan mais­sa: Unkarissa, Tšekissä, Serbiassa, Kosovossa, Romaniassa, Puolassa ja Saksan itä­osis­sa. Haastattelemme popu­lis­miin …