Arkisto, Essee

Tulevaisuuden kuivaharjoittelijat

Utopiat luo­vat toi­voa parem­mas­ta maa­il­mas­ta, ja dys­to­piat voi­vat tar­jo­ta kon­kreet­ti­sia vas­ta­rin­nan mal­le­ja. Solarpunk moti­voi rea­lis­ti­sel­la rat­kai­su­kes­kei­syy­del­lään, kun taas spe­ku­la­tii­vi­ses­sa fik­tios­sa visioi­daan mitä jos -ske­naa­rioi­den seu­rauk­sia yhtei­söil­le ja yksi­löil­le. Samuel Butlerin Erewhon, H. G. Wellsin Aikakone, Margaret Atwoodin Orjattaresi ja George Orwellin Vuonna 1984 ovat kaik­ki esit­tä­neet tule­vai­suu­des­ta hur­jia visioi­ta, jois­ta osa on toteu­tu­nut – onko kir­jai­li­jois­sa …

Kritiikki

Naisfantasioita

Kevät ilman kos­ke­tus­ta -anto­lo­gia esit­te­lee moni­puo­li­sen vali­koi­man novel­le­ja, jois­sa peh­meä ero­tiik­ka ja kova por­no yhty­vät. Keskeisessä roo­lis­sa on nai­sen nau­tin­to, mie­het ovat nais­ten halu­jen toteut­ta­jia. * Nuori Voima -leh­ti julis­ti vuo­den 2019 syys­kuus­sa kil­pai­lun, jos­sa etsit­tiin vii­me­ai­kai­sen kir­jal­li­suu­den huo­noin­ta sek­si­koh­taus­ta. Innoittajana toi­mi Literary Review -leh­den vuo­des­ta 1993 jaka­ma Bad Sex in Fiction -pal­kin­to. Se oli …

Kolumni

Uusi Särötär kohtaa toimittaja Hilma R:n

Kriittisten ään­ten lei­maa­mi­nen epäi­lyt­tä­vik­si käy hel­pos­ti eten­kin koro­na­pan­de­mian aikaan. Särön toi­mi­tus koh­ta­si uuden kus­tan­ta­mon perus­ta­mis­vai­hees­sa alka­jai­sik­si ammat­ti­toi­mit­ta­jan, joka ker­toi yhtä, kysyi tois­ta ja olet­ti kol­mat­ta. * Idea kus­tan­nus­toi­min­nan aloit­ta­mi­ses­ta oli hau­tu­nut Särön toi­mi­tuk­ses­sa jo pidem­pään: Suomessa voi­si olla vie­lä tilaa laa­du­kas­ta euroop­pa­lais­ta kir­jal­li­suut­ta har­vak­sel­taan mut­ta huo­lel­la toi­mit­ta­val­le pien­kus­tan­ta­mol­le. Ehkäpä jota­kin kokeel­lis­ta­kin. Keväällä 2020, koro­na­pan­de­mian ensi aal­lon aikoi­hin, …

Kritiikki

Suomalaisesta mielenvikaisuudesta

Mielisairaalat perus­tet­tiin suit­si­maan yhteis­kun­taa rapaut­ta­via pro­ses­se­ja. Laitoksiin sul­jet­ta­vik­si, usein myös ste­ri­li­soi­ta­vik­si, vie­tiin ihmi­siä, jot­ka eivät olleet onnis­tu­neet vas­taa­maan yhteis­kun­nan aset­ta­miin haas­tei­siin.” Kaksi tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa pureu­tu­vat mie­len­ter­vey­son­gel­mien his­to­ri­aan Suomessa. * Viime vuon­na jul­kais­tu Anna Kinnusen väi­tös­kir­ja Johtolankoja hul­luu­teen avaa hul­luus­tut­ki­muk­sen koh­det­ta seu­raa­vas­ti: ”Tieteellisessä kes­kus­te­lus­sa ’hul­luus’ on vai­kea, mää­rit­te­li­jään­sä pake­ne­va käsi­te. […] lää­ke­tie­de on lopul­ta vain yksi …

Haastattelu, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Ääniä, tilaa, tuntemuksia
– kuinka virtuaalitodellisuus muuttaa ajatuksiamme oppimisesta ja tietämisestä

Tietäminen ja oppi­mi­nen eivät tapah­du vain aivois­sa, vaan koko kehos­sa, sanoo tut­ki­ja Rūta Kazlauskaitė. Hän tut­kii par­hail­laan vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­den käyt­töä kou­lus­sa ja etsii kei­no­ja, joil­la his­to­rial­li­sia konflik­te­ja voi­tai­siin käsi­tel­lä kou­luo­pe­tuk­ses­sa mah­dol­li­sim­man moni­ta­hoi­ses­ti ja mukaan­sa­tem­paa­vas­ti. Uudet tek­no­lo­giat eivät kui­ten­kaan itses­sään rii­tä, vaan nii­den käyt­töön tar­vi­taan ymmär­rys­tä tie­­teen- ja his­to­rian­fi­lo­so­fias­ta sekä kykyä tun­nis­taa meta­fo­ria. * Mitä ajat­te­let tie­tä­mi­sen …

Artikkeli, Tutkimustietoa yleistajuisesti

Populismin, polarisaation ja tiedon pyörteissä

Kuluvana vuon­na Särö raken­taa uuden sil­lan kult­­tuu­­ri- ja tie­deyh­tei­sö­jen välil­le: tuom­me yhteis­kun­ta­tut­ki­muk­sen uusim­pia tuu­lia koko kan­san hais­tel­ta­vik­si. Sillanrakentamisen tekee mah­dol­li­sek­si yhteis­työ poik­ki­tie­teel­li­sen, kan­sain­vä­li­sen Now-Time Us-Space -hank­keen kans­sa. Koneen Säätiön rahoit­ta­ma pro­jek­ti tut­kii yli­opis­ton­leh­to­ri Emilia Palosen joh­dol­la popu­lis­mia ja yhteis­kun­nal­lis­ten jako­lin­jo­jen kär­jis­ty­mis­tä kes­ki­sen Itä-Euroopan mais­sa: Unkarissa, Tšekissä, Serbiassa, Kosovossa, Romaniassa, Puolassa ja Saksan itä­osis­sa. Haastattelemme popu­lis­miin …

Arkisto, Kritiikki

Kaikki virtaa

Vuoden 2021 J. A. Hollon kään­nös­pal­kin­non voit­ti Jussi Palmusaari Kasvien elä­mä -teok­sen suo­men­nok­ses­ta. Kyseessä on pal­kin­to­raa­din mukaan “oppi­nut ja into­hi­moi­nen teos, joka avaa uuden­lai­sia, hät­käh­dyt­tä­viä­kin näkö­kul­mia elä­mään maa­pal­lol­la”. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Hyvännäkijä-nume­­ros­­sa jou­lu­kuus­sa 2020. * Filosofia sai alkun­sa luon­non tut­ki­mi­ses­ta, mut­ta Sokrateesta läh­tien se on hylän­nyt maa­il­man ja kään­tä­nyt kat­seen­sa sisään päin, kir­joit­taa Emanuele …

Essee

Valmiita ajatuksia ja pirunraamattuja
– kaunokirjalliset ensyklopediat modernin maailman peilinä

Kun perin­tei­nen ensyklo­pe­dis­ti käsit­te­li luon­toa kie­le­nä, hänen kau­no­kir­jal­li­nen vas­tin­pa­rin­sa koh­dis­taa huo­mion­sa itse kie­leen – sen rajat­to­miin mah­dol­li­suuk­siin har­haut­taa, kät­keä ja tär­keil­lä.” (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Ensyklopedian käsi­te tulee krei­kan sanois­ta enkyklios pai­deia, jot­ka tar­koit­ta­vat kai­ken­kat­ta­vaa sivis­tys­tä tai tie­toa. Yrityksiä koo­ta kaik­ki ole­mas­sao­le­va tie­tä­mys kir­jak­si on teh­ty antii­kis­ta saak­ka, mut­ta nykyi­sin tun­te­mam­me ensyklo­pe­dia eli tie­to­sa­na­kir­ja on …

Arkisto, Essee

Melankolian katse

Masennus voi olla loh­du­ton­ta ja pime­ää. Melankolia puo­les­taan on pop­musii­kin ja kir­jal­li­suu­den näkö­kul­mas­ta ovia avaa­va, loh­dul­li­nen ja ihmi­siä yhdis­tä­vä voi­ma, joka pitää sisäl­lään toi­von ja uudet mah­dol­li­suu­det. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön Alakulo-nume­­ros­­sa (nro 41 – 42) kesä­kuus­sa 2020. I Opin tun­nis­ta­maan melan­ko­lian jo lap­suu­des­sa. Minulla ei ollut sanaa sil­le tun­teel­le, joka syn­tyi vähi­tel­len kesän värien …

Artikkeli

Vihattu, rakastettu, näkymätön raati

Kirjallisuuspalkintojen raa­dit työs­ken­te­le­vät sul­jet­tu­jen ovien taka­na. Raatien valit­se­mat pal­kin­toeh­dok­kaat ja voit­ta­jat herät­tä­vät aika ajoin kii­vai­ta kes­kus­te­lu­ja sekä medias­sa että luki­joi­den kes­kuu­des­sa. Mitä kir­jal­li­suus­raa­deis­sa tapah­tuu, ja miten mei­dän tuli­si nii­den valin­toi­hin suh­tau­tua? Aina aika ajoin kir­jal­li­suus­pal­kin­to­jen ehdo­kas­va­lin­nat ja pal­ki­tut teok­set herät­tä­vät kii­vas­ta kes­kus­te­lua medias­sa. Viimeksi näin kävi lop­pu­vuon­na 2020, kun Helsingin Sanomien Antti Majander otti suo­ra­sa­nai­ses­ti kan­taa …