Essee, Kommentti

Valkoisuuden vangit

Kun val­koi­nen toi­mit­ta­ja kir­joit­taa rasis­mis­ta, onko hänen teks­tin­sä perus­tel­tua mää­ri­tel­lä val­koi­suu­den ilmauk­sek­si? Entä tie­dos­tam­me­ko hyvän puo­lel­la kamp­pail­les­sam­me, että saa­tam­me alkaa muis­tut­taa pahaa vas­ta­puol­tam­me? Maustetytöistä alka­neen har­vi­nai­sen hedel­mäl­li­sen kult­tuu­ri­de­ba­tin kes­kiös­sä ovat rus­keus ja val­koi­suus, val­ta ja uhriu­tu­mi­nen, rasis­mi ja anti­ra­sis­mi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin jou­lu­kuus­sa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohus­­ta jutun, jos­sa poh­din sitä, mik­si rasis­ti­sen sanan …

Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …

Essee, Vieraskynä

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syk­syl­lä 2019 vail­le Emma-ehdok­­kuuk­­sia Tein kai lot­to­ri­vi­ni vää­rin -kap­pa­leen demo­ver­sios­sa esiin­ty­neen rasis­ti­sen sanan vuok­si, raa­dil­ta ja ylei­söl­tä jäi huo­miot­ta, että kap­pa­le ker­too poik­keuk­sel­li­sen tie­toi­ses­ti jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta epä­­ta­­sa-arvos­­ta. Mistä koko kes­kus­te­lus­sa oli oikeas­taan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mie­lee­ni Christopher Dardenin, mie­hen, jota ehkä enem­män kuin ketään saam­me kiit­tää n-sanas­­ta – enkä tar­koi­ta …

Arkisto, Essee

Aine, josta tulevaisuus on tehty

Dystopiat ovat jäl­leen pin­nal­la. Mitä tämä ker­too maa­il­mas­ta, jos­sa eläm­me? Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Itä ja län­si (nro 37, 2019). * Viime vuo­si­na dys­to­pia on rois­kah­ta­nut entis­tä useam­min esil­le kir­jal­li­suu­des­sa ja elo­ku­vas­sa. Lajityyppi tun­tuu löy­tä­neen uut­ta pakot­ta­vuut­ta suh­tees­sa todel­li­suu­teen. Dystopia mer­kit­see pelon yhteis­kun­taa ja toi­vo­tun eli utoop­pi­sen vas­ta­koh­taa. Jopa ääri-indi­­vi­­dua­­lis­­ti­­ses­­sa ajas­sam­me tari­nat …

Vieraskynä

Kulttuurilehti Särö ja Veijo Baltzar
– tähän molemmat ovat yhtä syyllisiä

Tekevätkö Suomen kym­me­net­tu­han­net kult­tuu­riyh­dis­tyk­set ja eri alo­jen tai­tei­li­jat vää­rin vas­taa­not­taes­saan jul­ki­sia avus­tuk­sia, jot­ka ovat peräi­sin “likai­sis­ta” veik­kaus­voit­to­va­rois­ta? Entä pitäi­si­kö Särön tilaa­jien kokea huo­noa omaa­tun­toa kär­si­mys­tä tuot­ta­van jär­jes­tel­män yllä­pi­tä­mi­ses­tä, jos­ta on hyö­ty­nyt myös Veijo Baltzar? Ei tie­ten­kään. Tällaisten joh­to­pää­tös­ten vetä­mi­nen oli­si kui­ten­kin var­sin help­poa. * Näennäismoraalisessa nyky­het­kes­säm­me on tär­ke­ää huo­mioi­da asioi­den syy- ja seu­rausyh­tey­det. Erityisesti tämä …

Essee

Tietokirja on kirjallisuuden häilyvä toinen

Tietokirjakritiikki on kir­joit­ta­mi­sen lajeis­ta vai­kein. Lehtien kult­tuu­ri­si­vu­jen pals­ta­ti­lan vähen­ty­mi­sen lisäk­si ongel­ma­na on puu­te osaa­vis­ta kir­joit­ta­jis­ta ja krii­ti­kon työ­mää­rään näh­den riit­tä­mä­tön rahoi­tus. Mikä nos­tai­si tie­to­kir­jo­jen näky­vyy­den uudel­la vuo­si­kym­me­nel­lä nousuun, jol­lei kri­tiik­ki? * Tämä kir­joi­tus on toden­nä­köi­ses­ti 2010-luvun ainoa tie­to­kir­ja­kri­tiik­kiä käsit­te­le­vä essee. Hyvä että edes yksi laji­aan ennen kuin vuo­si­kym­men het­ken pääs­tä vaih­tuu uudek­si. Jotakin ker­too Suomen …

Arkisto, Haastattelu

Sanoittaminen on matemaattinen seikkailu
– haastattelussa Mariska

Mariskan suo­ra­pu­hei­set, punk-hen­­gen sär­mit­tä­mät sanoi­tuk­set ovat löy­tä­neet tien­sä monen suo­ma­lai­sen pop- ja iskel­mä­ar­tis­tin lau­lui­hin. Särö tapa­si artis­tin vuon­na 2015 Berliinissä, jos­sa hän kol­le­goi­neen kir­joit­ti bii­se­jä Jari Sillanpäälle. Haastattelussa Mariska ker­too työ­pro­ses­sis­taan ja sii­tä, miten yhteys mui­hin ihmi­siin muut­tui tär­keäm­mäk­si kuin kapi­noin­ti kaik­kea vas­taan. Haastattelu on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Luomisen mene­tel­mät (nro 29 / …

Arkisto, Kritiikki

Steampunkia futuurissa

Lomonosovin moot­to­rin kokeel­li­suus ja frag­men­taa­ri­suus eivät vähen­nä romaa­nin viih­dyt­tä­vyyt­tä lain­kaan, kir­joit­taa Jukka Laajarinne. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran vuon­na 2014 Särön nume­ros­sa Taide ja mis­sio (26−27). * Joskus käteen osuu mes­ta­ri­teos. Antti Salmisen romaa­ni Lomonosovin moot­to­ri tun­tui­si muu­ta­man luku­ker­ran jäl­keen aset­tu­van tähän har­va­lu­kui­seen kate­go­ri­aan. Jossakin lähi­tu­le­vai­suu­des­sa talous­jär­jes­tel­mäm­me on romah­ta­nut; sen muka­na moder­ni elä­män­muo­tom­me. ”[S]uurimmalle osal­le ihmi­siä …

Kritiikki

Venäjällä vastarinta on arkea

1900-luvun toi­sel­la puo­lis­kol­la tapah­tu­nut kult­tuu­ri­his­to­rial­li­nen kään­ne, joka siir­si his­to­rian­tut­ki­muk­sen fokuk­sen val­tioi­den ja voit­ta­jien his­to­riois­ta koh­ti yksi­tyis­tä näkö­kul­maa ja koh­ti jopa aiem­min ylen­kat­sot­tu­ja aihei­ta, on joh­ta­nut vii­meis­ten nel­jän­kym­me­nen vuo­den aika­na his­to­ria­ku­van ja -käsi­tyk­sen moni­muo­tois­tu­mi­seen. Nämä niin kut­su­tut ”uudet his­to­riat” käsit­te­li­vät usein ilmiöi­tä ja ryh­miä, jot­ka eivät olleet aiem­min saa­neet naut­tia aka­tee­mi­ses­ta huo­mios­ta: muun muas­sa nai­sia, rikol­li­sia …

Kritiikki

Kirjailija kiillotti muistonsa

Esseisti Matti Mäkelä oli hel­mi­kuus­sa 2018 kir­joit­ta­nut muis­tel­mi­aan puo­len­tois­ta kuu­kau­den ajan, kun hän sai diag­noo­sin aggres­sii­vi­ses­ta syö­väs­tä. * Matti Mäkelä oli esseis­ti­nä kiteyt­tä­vä, havain­noi­va ja ilkeä, ja sanoil­taan täy­del­li­sen tark­ka. Kuolemaa vas­taan kir­joit­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan näy­tä teh­neen muis­tel­mil­le hyvää. Pitelemättömään tart­tuu innol­la, mut­ta välil­lä sen luke­mi­nen tök­kii pahas­ti. Mäkelä kiil­lot­taa kuvaan­sa, mut­ta jät­tää elä­män­sä pala­sik­si. …