Essee

Taide ja puhdasoppisuuden kierre

Hyvänkin puo­lel­la ole­va yhteis­kun­nal­li­nen lii­keh­din­tä voi vaa­ran­taa tai­teen­va­pau­den, esit­tää kir­jai­li­ja Marko Hautala. “Koska kult­tuu­ri­pii­rit ovat mie­lel­lään sor­re­tun asial­la, niil­lä on heik­ko vas­tus­tus­ky­ky täy­sin suh­teel­li­suu­den­ta­jut­to­mil­le­kin vaa­ti­muk­sil­le.” * Kansallisteatterin Kaikki äidis­tä­ni -näy­tel­mään liit­ty­vä pole­miik­ki oli toi­vot­ta­vas­ti alku laa­jal­le kes­kus­te­lul­le tai­teen prio­ri­tee­teis­ta. Aihetta sel­lai­sel­le on, sil­lä olem­me Suomessakin mat­kal­la todel­li­suu­teen, jos­sa eri­lai­set etu­ryh­mät pyr­ki­vät yhä voi­mak­kaam­min vai­kut­ta­maan myös …

Artikkeli

Ylimielinen eläin hygieniateatterissa

Media ker­too koro­nae­pi­de­mias­ta mones­ti vää­ris­ty­neen tilas­to­tie­don poh­jal­ta. Epidemiasta sel­viy­ty­mi­nen typis­te­tään tie­do­tus­vä­li­neis­sä usein yksi­löi­den moraa­li­sek­si haas­teek­si. Pakot, suo­si­tuk­set ja moraa­li­set vel­vol­li­suu­det mene­vät uuti­soin­nis­sa suloi­ses­ti sekai­sin. Psykologian toh­to­ri Heidi Toivonen haas­tat­te­li eri alo­jen asian­tun­ti­joi­ta koro­nae­pi­de­mi­aan liit­ty­vien toi­men­pi­tei­den ja koro­na­uu­ti­soin­nin ongel­ma­koh­dis­ta ja nii­den seu­rauk­sis­ta. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Google-haku sanal­la Covid-19 tuot­ti elo­kuun 2020 lopul­la 7,3 mil­jar­dia tulos­ta. …

Essee

Ei pelkkää unohdusta
– otteita residenssipäiväkirjasta

Kirjailija Elina Sana työs­ken­te­li Särön Oder-resi­­dens­­sis­­sä hel­mi­kuus­sa 2020 WSOY:n kir­jal­li­suus­sää­tiön tuel­la tut­ki­mas­sa holo­kaus­tin mer­ki­tys­tä ja rasis­min nousua nyky-Saksassa ja Euroopassa. Frankfurt an der Oderin kom­pas­tus­ki­vet, juu­ta­lai­nen hau­taus­maa ja raken­nus­ten sei­niin kir­joi­te­tut kan­na­no­tot pakot­ta­vat kuun­te­le­maan his­to­ri­aa ja otta­maan sii­tä opik­si. (Kuvat kir­joit­ta­jan.) * Junamatka Berliinistä Saksan itä­ra­jal­le Frankfurt an der Oderin kau­pun­kiin kul­kee läpi ankeil­ta näyt­tä­vien …

Kritiikki

Kauan kaivattu teos tarinallisuudesta

Kertomuksen voi hyväl­lä syyl­lä las­kea yhdek­si vii­me vuo­sien näky­vim­mis­tä tren­deis­tä. Vaikka asioi­den esit­tä­mi­nen ker­to­muk­sen muo­dos­sa on ikiai­kai­nen perin­ne, on tari­nal­li­suu­den vah­va hyö­dyn­tä­mi­nen tie­don­vä­li­tyk­sel­li­sis­sä teks­teis­sä, kuten jour­na­lis­mis­sa ja tie­to­kir­jal­li­suu­des­sa, jok­seen­kin tuo­re ilmiö. Nykyisin ker­to­mus­ta myös tut­ki­taan pal­jon, mut­ta – toi­sin kuin esi­mer­kik­si englan­nin­kie­li­sel­lä kie­lia­lu­eel­la – yleis­esi­tyk­siä ja tie­to­kir­jo­ja aihees­ta on jul­kais­tu suo­men kie­lel­lä vie­lä ver­rat­tain vähän. …

Essee

Taistelua Puolasta käydään nyt sateenkaarilipun väreissä

Kun Puolan oikeis­to­kon­ser­va­tii­vi­nen hal­li­tus sor­taa suku­­puo­­li- ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä, se hor­jut­taa samal­la demo­kra­tian perus­pi­la­rei­ta. Maan vii­me­ai­kai­set ihmis­oikeus­louk­kaukset kiin­nos­ta­vat suo­ma­lai­sia tie­do­tus­vä­li­nei­tä yllät­tä­vän vähän, vaik­ka nykyi­sel­lä kehi­tyk­sel­lä voi olla seu­rauk­sia muil­le­kin kuin vähem­mis­töil­le. Kaikessa hil­jai­suu­des­sa suu­rek­si talous­maak­si kas­va­neen Puolan toi­vo on libe­raa­lis­sa nuo­ri­sos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * ”Homot ja les­bot eivät ole tasa­ve­roi­sia mui­den ihmis­ten kans­sa. Meidän pitää …

Kritiikki

Sokean kehitysuskon kriitikko

Tieteen päi­vil­lä tam­mi­kuus­sa 1987 Helsingissä sai alkun­sa skan­di­naa­vi­nen medias­kan­daa­li, jol­lais­ta on mah­do­ton kuvi­tel­la tämän päi­vän leh­tien täyt­teek­si. Johtava sosio­lo­gi Erik Allardt (s. 1925) syyt­ti joh­ta­vaa filo­so­fia Georg Henrik von Wrightiä (1916 – 2003) tuhoa­vak­si pes­si­mis­tik­si, ja – ehkä tah­to­mat­taan – julis­ti titaa­nien tais­te­lun. Tapaus ker­too jotain intel­lek­tuel­lien vie­lä 1980-luvul­­la naut­ti­mas­ta kun­nioi­tuk­ses­ta: hei­dän oppi­nut­ta kes­kus­te­lu­aan ihmis­kun­nan koh­ta­lon­ky­sy­myk­sis­tä pidet­tiin …

Kirjoituskooste

Koronan kanssa kotona
– kooste kevään mielialoista

Särö on kevään 2020 aika­na jul­kais­sut koro­nae­pi­de­mi­aa käsit­te­le­viä teks­te­jä kir­jal­li­suu­den ja eri tie­tee­na­lo­jen asian­tun­ti­joil­ta. Nyt on rivi­kan­sa­lais­ten vuo­ro pääs­tä ääneen. Pyysimme tou­ko­kuus­sa sub­jek­tii­vi­sia kir­joi­tuk­sia koro­na­ke­vään aiheut­ta­mis­ta nega­tii­vi­sis­ta tun­teis­ta: “Ovatko koro­­na-ajan rajoi­tuk­set, eris­täy­ty­mi­nen, uutis­ten ja somen seu­raa­mi­nen kas­vat­ta­neet surua, masen­nus­ta, ahdis­tus­ta ja mie­len­ter­vey­son­gel­mia sinul­la tai lähi­pii­ris­sä­si? Haluatko avau­tua tun­te­muk­sis­ta­si ja havain­nois­ta­si jul­ki­ses­ti mut­ta nimet­tö­mäs­ti?” Alla jul­kai­sem­me …

Arkisto, Essee

Tautinen mieli tautisessa ruumiissa

Luonnossa esiin­ty­vien lois­ten ja mik­ro­bien tavat vai­kut­taa isän­täe­läi­men­sä käyt­täy­ty­mi­seen ylit­tä­vät mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­suu­des­saan hur­jim­mat­kin kau­hue­lo­ku­vat. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko (35−36). * Mielessäni häi­ly­vän kuvael­man koh­tauk­set ovat mus­ta­val­koi­sia ja rakei­sia. Ehkä niil­lä on esi­ku­van­sa jos­sa­kin kau­an sit­ten näke­mäs­sä­ni; kau­hue­lo­ku­va tai mah­dol­li­ses­ti doku­ment­ti. Nuorehko tum­ma­tuk­kai­nen mies – täl­tä mie­li­ku­vie­ni uhri jos­ta­kin syys­tä näyt­tää …

Kritiikki

Maailmanparannusta ja kohottavia kertomuksia

Esittelyssä kak­si tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa, jois­ta toi­nen pureu­tuu kes­kiai­kai­siin ope­tuk­siin, toi­nen tule­vai­suu­den­vi­sioi­hin. Molemmista löy­tyy ajan­koh­tai­nen taso. Tietokirjakritiikkejä jul­kais­taan Verkko-Särössä Wihurin rahas­ton tuel­la. * Pandemiamme myö­tä arkeen ovat ujut­tau­tu­neet pait­si kas­vo­mas­kit ja R-luvut, myös moraa­li­set kysy­myk­set. Yhteiskunnallisella tasol­la suh­tau­tu­mi­nen viruk­seen on nos­ta­nut esiin vas­tak­kai­na­set­te­lun talou­den ja ihmi­se­lä­män vaa­li­mi­sen välil­lä. Yksityisesti jou­dum­me pun­nit­se­maan, mis­sä mää­rin lähei­sen tapaa­mi­nen tai …

Essee

Panssareita ja huomionhakua
– Anaïs Ninin psykoanalyysi vuosien 1931 – 1934 päiväkirjassa

Anaïs Nin uskou­tuu kuu­lui­sis­sa päi­vä­kir­jois­saan luki­jal­le kuin tera­peu­til­le, ja tera­peu­til­leen kuin rakas­ta­jal­leen. Mikä on Ninin päi­vä­kir­jo­jen perim­mäi­nen motii­vi, jos todel­li­set elä­män­ta­pah­tu­mat­kin kir­joi­te­taan pal­ve­le­maan fik­tion pää­mää­riä, kysyy psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Kun luin Anaïs Ninin päi­vä­kir­jaa vuo­sil­ta 1931 – 1934, kir­joi­tin omaan päi­vä­kir­jaa­ni: ”Ensin häneen rakas­tuu, hän­tä pitää kieh­to­va­na. Tuntee olon­sa eri­tyi­sek­si saa­des­saan olla …