Kritiikki

Maailmanparannusta ja kohottavia kertomuksia

Esittelyssä kak­si tuo­ret­ta tie­to­kir­jaa, jois­ta toi­nen pureu­tuu kes­kiai­kai­siin ope­tuk­siin, toi­nen tule­vai­suu­den­vi­sioi­hin. Molemmista löy­tyy ajan­koh­tai­nen taso. Tietokirjakritiikkejä jul­kais­taan Verkko-Särössä Wihurin rahas­ton tuel­la. * Pandemiamme myö­tä arkeen ovat ujut­tau­tu­neet pait­si kas­vo­mas­kit ja R-luvut, myös moraa­li­set kysy­myk­set. Yhteiskunnallisella tasol­la suh­tau­tu­mi­nen viruk­seen on nos­ta­nut esiin vas­tak­kai­na­set­te­lun talou­den ja ihmi­se­lä­män vaa­li­mi­sen välil­lä. Yksityisesti jou­dum­me pun­nit­se­maan, mis­sä mää­rin lähei­sen tapaa­mi­nen tai …

Essee

Panssareita ja huomionhakua
– Anaïs Ninin psykoanalyysi vuosien 1931 – 1934 päiväkirjassa

Anaïs Nin uskou­tuu kuu­lui­sis­sa päi­vä­kir­jois­saan luki­jal­le kuin tera­peu­til­le, ja tera­peu­til­leen kuin rakas­ta­jal­leen. Mikä on Ninin päi­vä­kir­jo­jen perim­mäi­nen motii­vi, jos todel­li­set elä­män­ta­pah­tu­mat­kin kir­joi­te­taan pal­ve­le­maan fik­tion pää­mää­riä, kysyy psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Kun luin Anaïs Ninin päi­vä­kir­jaa vuo­sil­ta 1931 – 1934, kir­joi­tin omaan päi­vä­kir­jaa­ni: ”Ensin häneen rakas­tuu, hän­tä pitää kieh­to­va­na. Tuntee olon­sa eri­tyi­sek­si saa­des­saan olla …

Vieraskynä

Ruotsi, Suomi ja koronahäpeä

Miksi Ruotsin ja Suomen poliit­ti­set toi­men­pi­teet koro­nae­pi­de­mian aika­na eroa­vat toi­sis­taan niin jyr­käs­ti? Mikseivät län­si­naa­pu­rim­me pel­kää yhdes­sä­oloa, vaan jat­ka­vat elä­mään­sä mil­tei enti­seen tapaan? Ylisukupolvisista sota­ko­ke­muk­sis­ta juon­tu­va pel­ko ja häpeä on vai­kut­ta­nut suo­ma­lai­seen kult­tuu­riin, mikä näkyy krii­siai­ka­na. Kirjoittaja on ter­veys­jour­na­lis­mis­ta väi­tel­lyt val­tio­tie­tei­den toh­to­ri, jon­ka taus­ta on evo­luu­tio­bio­lo­gias­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Ylitin pää­siäi­se­nä käve­ly­sil­taa kave­ri­ni kans­sa, nau­roim­me ilos­ta. …

Essee

Taiteen peruutusvaihteet

Kirjojen luki­jat ja elo­ku­vien kat­so­jat jou­tu­vat vai­kei­den kysy­mys­ten eteen, kun teok­sen luo­nut tai­tei­li­ja pal­jas­tuu syyl­li­sek­si moraa­lit­to­miin tekoi­hin. Yksi kei­no sisäi­sen ris­ti­rii­dan rat­kai­se­mi­seen on muut­taa tai­tei­li­joil­le aset­ta­miam­me odo­tuk­sia. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * “Woody Allen. Tykkäsin kovas­ti hänen elo­ku­vis­taan, ja tyk­käi­sin kai vie­lä­kin. Mutta en vaan pys­ty enää kat­so­maan nii­tä, sen jäl­keen kun nämä sekoi­lut [..] tuli­vat …

Kritiikki

Toipumiskertomus

Tiitu Takalo on aiem­mis­sa sar­ja­ku­va­teok­sis­saan käsi­tel­lyt poli­tiik­kaa ja his­to­ri­aa omae­lä­mä­ker­ral­li­sen näkö­kul­man kaut­ta. Uudessa teok­ses­sa ollaan vie­lä syvem­pien asioi­den äärel­lä: Memento mori kuvaa Takalon sai­ras­tu­mis­ta aivo­ve­ren­vuo­toon jou­lu­kuus­sa 2015 ja sitä seu­ran­nut­ta toi­pu­mis­ta. * Veri vir­taa läpi tar­kas­ti piir­ret­ty­jen pol­vei­le­vien suo­nien, kun­nes se vir­taa sin­ne, min­ne ei pitäi­si: ulos suo­nes­ta, lukin­kal­von alle aivoi­hin, epä­mää­räi­sek­si rois­keek­si sar­ja­ku­va­ruu­tuun. Näin …

Vieraskynä

Kun kone hajoaa

Mitä todel­li­suu­del­le tapah­tuu, kun mie­len raken­teet hajoa­vat? Entä sil­loin, kun yhteis­kun­nan moot­to­ri alkaa yskäh­del­lä? Niin yksi­tyi­nen kuin ylei­nen tur­val­li­suu­den­tun­ne voi olla parem­pi perus­taa sat­tu­man ja epä­var­muu­den kuin pysy­vyy­den varaan, esit­tää A-kli­­nik­­ka­­sää­­tiön KokeNet – mie­li mukaan -hank­keen pro­jek­ti­koor­di­naat­to­ri ja koke­mus­asian­tun­ti­ja Mikael Söderström omien masen­nus­ko­ke­mus­ten­sa valos­sa. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Rovaniemi 19.8.1991. Kuuntelen yli­mää­räis­tä uutis­lä­he­tys­tä. Kertovat, että pans­sa­rit ovat …

Arkisto, Essee

Luonto kaiken takana

Saksalaisessa luon­non­fi­lo­so­fias­sa tie­don läh­tei­nä toi­mi­vat Raamattu, luon­to ja ihmi­nen itse. Paracelsus, Jakob Böhme ja muut ajan filo­so­fit ammen­si­vat näis­tä kol­mes­ta ”kir­jas­ta” löy­tääk­seen tie­toa muun muas­sa maa­il­man syn­nys­tä, kas­vien hyö­ty­käy­tös­tä ja oikean­lai­ses­ta elä­män­ta­vas­ta. Kaiken ole­mas­sao­le­van alus­ta­na toi­mii äidil­li­nen prin­siip­pi eli mat­rii­si. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Suomea pide­tään …

Essee

COVID-19 ruttona ja sotana

Normaalitilassa voim­me vas­tus­taa nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mis­ta, liha­ve­roa tai alko­ho­li­ve­ro­tuk­sen kiris­tä­mis­tä, vaik­ka näi­den toi­men­pi­tei­den voi­tai­siin osoit­taa kes­ki­pit­käl­lä aika­vä­lil­lä sääs­tä­vän rut­kas­ti elin­vuo­sia. Poikkeustilassa olem­me val­mii­ta lisää­mään kon­kurs­se­ja, koti­vä­ki­val­taa ja kou­lu­pu­dok­kai­ta, jos voim­me siten ehkäis­tä koro­na­kuo­le­mia.” Kun koro­na­vi­rus esi­te­tään heik­ko­jen kimp­puun hyök­kää­vä­nä häi­jy­nä peto­na, kan­sa­lai­set voi­daan sitout­taa hel­pom­min valit­tuun poli­tiik­kaan ja poik­keus­ti­laan. Tämä dis­kurs­si ei ole täy­sin vaa­ra­ton. (Kuvitus: …

Vieraskynä

Koronatarina huutaa uutta näkökulmaa: on perusbiologian aika päästä ääneen

Koronaepidemiasta käy­tä­vää yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua ohjaa­vat monen­lai­set tabut, joi­hin myös media on syyl­li­nen, esit­tää bio­lää­ke­tie­teen tut­ki­ja. Julkaisemme vie­ras­ky­nä­kir­joi­tuk­sen poik­keuk­sel­li­ses­ti nimet­tö­mä­nä kir­joit­ta­jan pyyn­nös­tä. (Kuvitus: Lasse Rantanen.) * Tiedotusvälineet ovat täyn­nä koro­naa. Ihmiset alka­vat uupua kuu­le­maan­sa. Juttujen mää­rään näh­den on eri­kois­ta, että kaik­kial­la ker­ro­taan yhtä ja samaa tari­naa. Tai kor­kein­taan saman tari­nan muu­ta­maa variant­tia: virusin­fek­tion leviä­mi­nen on estet­tä­vä …

Kolumni

Työhuone, uutishuone, puhelinkeskus, keittiö

WSOY:n koti­mai­sen kau­no­kir­jal­li­suu­den kus­tan­ta­ja ennus­taa etä­työ­päi­vä­kir­jas­saan, että koro­na­krii­si muut­taa pysy­väs­ti kus­tan­nusa­laa ja luke­mi­sen tapo­ja. * On kes­ki­viik­koil­ta 8.4.2020. Olen ollut lähes nel­jä viik­koa etä­töis­sä. Teen töi­tä keit­tiön­pöy­dän äärel­lä, kos­ka keit­tiös­tä näkee tai­vas­ta, kat­to­ja ja kak­si kir­kon­tor­nia, ja pöy­däl­le mah­tuu leh­tiä, kort­te­ja, muis­ti­lap­pu­ja ja vih­ko­ja. Ympäröin itse­ni sanoil­la ja eri tavoil­la olla yhtey­des­sä ihmi­siin. Viereisessä huo­nees­sa …