Vieraskynä

Suomi ei toimi

Kustantaja Heikki Savola pukee vie­ras­ky­nä­kir­joi­tuk­ses­saan sanoik­si fak­tan, jon­ka kaik­ki yrit­tä­jät tie­tä­vät, mut­ta jota ei ole yhteis­kun­nal­li­sel­la tasol­la täy­sin ymmär­ret­ty: Postin epä­luo­tet­ta­vuus tekee pie­ny­rit­tä­jien elä­mäs­tä vai­ke­aa, ja sii­tä kär­sii koko maa. * Tiedättehän pik­ku­pa­ke­tin? Se on vähän kir­jet­tä isom­pi pos­ti­lä­he­tys, jon­ka Posti sanoo kan­ta­van­sa peril­le 2 – 3 vuo­ro­kau­des­sa. Sen lähet­tä­mi­nen mak­saa enem­män kuin kir­jeen, mut­ta sel­väs­ti vähem­män …

Arkisto, Haastattelu

Säveltäminen on purjehdusta halki kaaoksen

Säveltäjän työs­sä yhdis­ty­vät tiu­kan loo­gi­nen ajat­te­lu, vapaa­na len­tä­vä mie­li­ku­vi­tus sekä alku­kan­tai­nen, kehol­li­nen tun­­ne-ener­­gia. Auli Särkiö haas­tat­te­li kah­ta sävel­tä­jää, Minna Leinosta ja Juha T. Koskista, sävel­tä­mi­sen tie­teel­li­syy­des­tä, ongel­man­rat­kai­sus­ta ja intui­tii­vi­suu­des­ta. Haastattelu on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Luomisen mene­tel­mät (nro 29) vuon­na 2015. Taiteen teke­mi­nen on alke­mis­ti­nen pro­ses­si, joka luo todel­li­suu­tem­me perus­o­sis­ta jota­kin uut­ta. Taiteen mate­ri­aa­leis­ta …

Essee, Vieraskynä

Älä lue tätä!
– essee yhden ajatuksen kirjallisuusgenrestä

Self help- eli itsea­pu­kir­jat anta­vat neu­vo­ja kaik­kiin elä­män sol­mu­koh­tiin. On kui­ten­kin usei­ta syi­tä suh­tau­tua itsea­pu­kir­jal­li­suu­teen kriit­ti­ses­ti, kir­joit­taa Aki Petteri Lehtinen. * Tie hel­vet­tiin on kivet­ty hyvil­lä aiko­muk­sil­la.[1] Poliittisille kiih­koi­li­joil­le ja fun­da­men­ta­lis­ti­sil­le usko­vai­sil­le yhden tai kah­den teks­ti­ko­koel­man luke­mi­nen riit­tää koko elä­män ohje­nuo­rak­si ja maa­il­man­ku­van hor­ju­mat­to­mak­si perus­tak­si. Markkinatalouden ja arvo­jär­jes­tel­mien moni­nai­suu­den tun­nus­ta­va nykyih­mi­nen jou­tuu kui­ten­kin indi­vi­dua­lis­tis­ten sekä …

Arkisto, Essee

Tšekkiläisen kirjallisuuden klassikkoteokset kirjallisen ja suullisen kulttuurin välimailla

Mikä tekee kir­jas­ta klas­si­kon? Mitkä teok­set muo­dos­ta­vat Tšekin kult­tuu­rin kivi­ja­lan? Prahan Kaarlen yli­opis­ton etno­lo­gi ja folklo­ris­ti Petr Janečekin essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Rakas Tšekki / Milé Česko (nro 35 – 36) osa­na euroop­pa­lais­ta klas­sik­ko­kir­jal­li­suut­ta käsit­te­le­vää essee­ko­ko­nai­suut­ta. Esseen on suo­men­ta­nut Elli Kulmala. * Klassinen kir­jal­li­nen teos tar­koit­ti Euroopassa pit­kän aikaa antii­kin tai­tee­seen poh­jaa­vaa teos­ta. Eurooppalaiset, …

Pääkirjoitus

Et pelkää itää

Itä ja län­si on tar­kem­min aja­tel­tu­na hie­man kei­no­te­koi­nen tee­ma Särölle. Pohjoinen ja ete­lä ovat maan­tie­teel­li­ses­ti pai­kan­net­ta­vis­sa, mut­ta län­si ja itä ovat maan­tie­teel­li­siä vain suh­teel­li­ses­ti. Fysikaalisia eli todel­li­sia ne ovat lähin­nä astro­no­mi­ses­sa tai sää­tie­teel­li­ses­sä mie­les­sä – tai sil­loin kun mat­kus­te­taan jos­tain jon­ne­kin. Seudun tai kau­pun­gin­osan kut­su­mi­nen itäi­sek­si tai län­ti­sek­si on toi­si­naan ongel­mal­lis­ta. Kuvitelkaamme kol­me paik­ka­kun­taa samas­sa …

Vieraskynä

Tekstejä lokeroista ja niiden väleistä

Joskus sukel­lus kir­jaan tök­säh­tää ensin mata­laan muta­poh­jaan, ja vas­ta pidem­mäl­lä vesi syve­nee ja kir­kas­tuu. Tämän kir­jan kans­sa kävi niin. Puhu hereil­le – kir­joi­tuk­sia autis­mi­kir­jol­ta on Runoyhdistys Nihil Interit ry:n ja Autismisäätiön kir­joi­tus­kut­sun poh­jal­ta koot­tu kokoel­ma autis­mi­kir­joa käsit­te­le­viä ja suu­rel­ta osin autis­mi­kir­jon hen­ki­löi­den itsen­sä kir­joit­ta­mia teks­te­jä. Esipuheessa ilmoi­te­taan, että kir­jan tar­koi­tus oli antaa itse kir­joit­ta­vil­le autis­mi­kir­jon …

Arkisto, Artikkeli

Rajaseuduista keskustaksi
– Eurooppa Andrzej Stasiukin matkakirjoissa

Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden ole­mas­sao­los­ta ja mää­rit­teis­tä kes­kus­tel­tiin 1900-luvun mit­taan niin pal­jon, että aiheen oli­si luul­lut tul­leen jo käsi­tel­lyk­si. Puolalainen kir­jai­li­ja Andrzej Stasiuk näkö­kul­ma tar­kas­te­lee Eurooppaa kui­ten­kin raik­kaan omin­ta­kei­sis­ta näkö­kul­mis­ta: raja­seu­tu­jen, pien­ten kylien ja mat­kus­ta­mi­sen kaut­ta. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Puolan aika – Czas Polski (31 – 32, 2017). Paperilehdessä on jul­kais­tu …

Arkisto, Essee

Teidemme motorisoidut kentaurit
– vauhdilla kohti kuolemaa

Seikkailu, vaa­ran tun­ne, itse­näi­syys, vapaus. Moottoripyöräilyssä hou­kut­ta­vat edel­leen samat piir­teet kuin sata vuot­ta sit­ten. Pienoisessee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Ihminen ja kone (2014). * Useat kek­si­jät Euroopassa ja Yhdysvalloissa tart­tui­vat 1800-luvun jäl­ki­puo­lis­kol­la haas­tee­seen kehit­tää moder­nin ajan eetok­seen sopi­va, vauh­din ja indi­vi­dua­lis­min yhdis­tä­vä kul­ku­vä­li­ne. Varhaisimmista ”moot­to­ri­pyö­rän” pro­to­tyy­peis­tä ken­ties mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sin oli Cynophère. Nimensä mukai­ses­ti (‘kyon’, …

Vieraskynä

Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua

Kuten kaik­ki teks­ti­la­jit, myös tai­de­kri­tiik­ki vaa­tii elääk­seen uudis­tu­mis­ta, kokei­le­vuut­ta ja moni­nai­suut­ta. Kokeellinen kri­tiik­ki on nous­sut vii­me vuo­si­na uudel­leen kes­kus­te­luun, mut­ta mitään kon­kreet­tis­ta ei sen ase­man kohen­ta­mi­sek­si ole juu­ri tapah­tu­nut. * Useimmat aktii­vi­sis­ta tai­de­krii­ti­kois­ta ovat saa­neet klas­si­sen teos­kes­kei­sen tai­de­kri­tii­kin kir­joit­ta­mi­sen ope­tuk­sen, jos­sa teks­tiä lähes­ty­tään kol­men tär­keän ele­men­tin kaut­ta: kuvauk­sen, tul­kin­nan ja arvot­ta­mi­sen. Tämä on usein se …

Arkisto, Essee

Kasveista ja vierassieluisuudesta

Kasvit rea­goi­vat ympä­ris­tön olo­suh­tei­siin, vies­ti­vät toi­sil­leen ja ovat luo­neet eri­lai­sia sel­viy­ty­mis­me­ka­nis­me­ja. Ovatko kas­vit siis älyk­käi­tä ja tun­te­via olen­to­ja? Kirjailija Jukka Laajarinne poh­tii aihet­ta Aristoteleen ja nyky­tut­ki­joi­den näke­mys­ten poh­jal­ta. Essee on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa 34 (Kulkijat, kul­ku­rit). * Olin lap­si tai nuo­ri, kun olo­huo­nee­seem­me tuo­tiin jäl­leen ker­ran jou­lu­kuusi. Tällä ker­taa kuusi ei käyt­täy­ty­nyt kuten …