Arkisto, Artikkeli

Rajaseuduista keskustaksi
– Eurooppa Andrzej Stasiukin matkakirjoissa

Mikä on Keski-Eurooppaa, mikä Itä-Eurooppaa? Alueiden ole­mas­sao­los­ta ja mää­rit­teis­tä kes­kus­tel­tiin 1900-luvun mit­taan niin pal­jon, että aiheen oli­si luul­lut tul­leen jo käsi­tel­lyk­si. Puolalainen kir­jai­li­ja Andrzej Stasiuk näkö­kul­ma tar­kas­te­lee Eurooppaa kui­ten­kin raik­kaan omin­ta­kei­sis­ta näkö­kul­mis­ta: raja­seu­tu­jen, pien­ten kylien ja mat­kus­ta­mi­sen kaut­ta. Artikkeli on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Puolan aika – Czas Polski (31 – 32, 2017). Paperilehdessä on jul­kais­tu …

Arkisto, Essee

Teidemme motorisoidut kentaurit
– vauhdilla kohti kuolemaa

Seikkailu, vaa­ran tun­ne, itse­näi­syys, vapaus. Moottoripyöräilyssä hou­kut­ta­vat edel­leen samat piir­teet kuin sata vuot­ta sit­ten. Pienoisessee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Ihminen ja kone (2014). * Useat kek­si­jät Euroopassa ja Yhdysvalloissa tart­tui­vat 1800-luvun jäl­ki­puo­lis­kol­la haas­tee­seen kehit­tää moder­nin ajan eetok­seen sopi­va, vauh­din ja indi­vi­dua­lis­min yhdis­tä­vä kul­ku­vä­li­ne. Varhaisimmista ”moot­to­ri­pyö­rän” pro­to­tyy­peis­tä ken­ties mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sin oli Cynophère. Nimensä mukai­ses­ti (‘kyon’, …

Vieraskynä

Kokeellinen kritiikki vaatii uskallusta epäonnistua

Kuten kaik­ki teks­ti­la­jit, myös tai­de­kri­tiik­ki vaa­tii elääk­seen uudis­tu­mis­ta, kokei­le­vuut­ta ja moni­nai­suut­ta. Kokeellinen kri­tiik­ki on nous­sut vii­me vuo­si­na uudel­leen kes­kus­te­luun, mut­ta mitään kon­kreet­tis­ta ei sen ase­man kohen­ta­mi­sek­si ole juu­ri tapah­tu­nut. * Useimmat aktii­vi­sis­ta tai­de­krii­ti­kois­ta ovat saa­neet klas­si­sen teos­kes­kei­sen tai­de­kri­tii­kin kir­joit­ta­mi­sen ope­tuk­sen, jos­sa teks­tiä lähes­ty­tään kol­men tär­keän ele­men­tin kaut­ta: kuvauk­sen, tul­kin­nan ja arvot­ta­mi­sen. Tämä on usein se …

Arkisto, Essee

Kasveista ja vierassieluisuudesta

Kasvit rea­goi­vat ympä­ris­tön olo­suh­tei­siin, vies­ti­vät toi­sil­leen ja ovat luo­neet eri­lai­sia sel­viy­ty­mis­me­ka­nis­me­ja. Ovatko kas­vit siis älyk­käi­tä ja tun­te­via olen­to­ja? Kirjailija Jukka Laajarinne poh­tii aihet­ta Aristoteleen ja nyky­tut­ki­joi­den näke­mys­ten poh­jal­ta. Essee on jul­kais­tu ensim­mäi­sen ker­ran Särön nume­ros­sa 34 (Kulkijat, kul­ku­rit). * Olin lap­si tai nuo­ri, kun olo­huo­nee­seem­me tuo­tiin jäl­leen ker­ran jou­lu­kuusi. Tällä ker­taa kuusi ei käyt­täy­ty­nyt kuten …

Arkisto, Essee

Erään kirjallisuuden tarina

Millaista on tšek­ki­läi­nen kir­jal­li­suus? Kirjallisuuskriitikko Eva Klíčová esit­te­lee koti­maan­sa kir­jal­lis­ten vir­taus­ten suun­nat 1800-luvul­­ta nyky­päi­vään. Essee on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön suu­res­sa Tšekki-tee­­ma­­nu­­me­­ros­­sa Milé Česko / Rakas Tšekki (35−36). Esseen on suo­men­ta­nut Sampo Saari. * Tšekkiläisen kir­jal­li­suu­den tari­na on tari­na tšek­ki­läi­ses­tä yhteis­kun­nas­ta. Samalla se on hyvin kes­kieu­roop­pa­lai­nen tari­na. 1800-luvul­­la tše­kit perus­ti­vat kan­sal­li­sen herää­mi­sen­sä tše­kin kie­leen ja …

Vieraskynä

Superpallon salaisuus
- miksi nykytaiteesta puuttuu rock ’n’ roll?

Kantaaottavuus, iro­nia ja tois­tei­suus myy­vät nyky­tai­tees­sa. Itse teos on yhden­te­ke­vä, kun tai­det­ta tär­keäm­mäk­si on nous­sut sen teo­reet­ti­nen ja poliit­ti­nen vii­te­ke­hys, esit­tää tai­de­maa­la­ri Mika Vesalahti. Hän perään­kuu­lut­taa lei­kil­li­syy­den ja tun­ne­voi­mai­suu­den palaut­ta­mis­ta kuva­tai­tee­seen. * Superpallo pomp­pii kivi­lat­tial­la. Viisivuotias poi­ka­ni Matthias juok­see hih­kuen pal­lon peräs­sä. Innostun itse mukaan leik­kiin: por­tai­kos­sa kumi­pal­lo kim­poi­lee haus­kas­ti kivi­sei­nien ja laa­toi­tet­tu­jen askel­mien kaut­ta. …

Kritiikki, Vieraskynä

Mustien sävyjen paletti

Neromyytin vuok­si mies­tai­tei­li­joi­den moraa­lit­to­mia teko­ja on kat­sot­tu läpi sor­mien kaut­ta aikain, esit­tää Arla Kanerva uutuus­teok­ses­saan. Taiteen mus­ta kir­ja jää ana­lyy­sil­tään kui­ten­kin ohuek­si. * Taiteen mus­ta kir­ja tar­rau­tuu sekä #MeToo-aika­­kau­­teen että kapi­ta­lis­min ja kom­mu­nis­min mus­tiin kir­joi­hin, jois­sa kum­mas­sa­kin ker­ro­taan käsit­tä­mät­tö­mis­tä rikok­sis­ta ihmis­kun­taa vas­taan. Kun koh­teek­si ote­taan tai­de ja mies­tai­tei­li­jat ja kaik­kea sekoi­te­taan Helsingin Sanomien tai­ta­van toi­mit­ta­jan …

Arkisto, Kritiikki

Taviskirjailijan kasvutarina

Toisille kir­jai­li­ja­ne­lo on tar­koi­tuk­se­ton­ta kom­pu­roin­tia, toi­sil­le säih­ket­tä ja sala­ma­va­lo­ja. Kreetta Onkeli saa täs­tä ase­tel­mas­ta pal­jon irti romaa­nis­saan Kutsumus. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Suomi Perkele (17−18). * Kreetta Onkelilla on ver­ra­ton kyky kir­joit­taa suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan väliin­pu­toa­jis­ta, sel­lai­sis­ta huo­maa­mat­to­mis­ta, kes­kin­ker­tai­sis­ta ihmi­sis­tä, joi­den kes­kin­ker­tai­suus on niin äärim­mäis­tä, ettei sitä pää­se kar­kuun. Nämä hen­ki­löt aje­leh­ti­vat elä­män­sä …

Vieraskynä

Greta, Asperger ja diagnoosikieli

On vähät­te­le­vää lait­taa ilmas­toak­ti­vis­tin ajat­te­lu ja toi­min­ta diag­noo­sien piik­kiin, kir­joit­taa Heidi Toivonen Maailman autis­mi­tie­toi­suu­den päi­vä­nä. * Kun Greta Thunbergistä tuli maa­il­man­kuu­lu ilmas­toe­si­ku­va, Helsingin Sanomien Pirkko Kotirinta muis­tut­ti, että ”sii­tä voi kiit­tää Aspergerin oireyh­ty­mää”. Pian samas­sa leh­des­sä ilmes­tyi myös Saska Saarikosken Thunbergiä käsit­te­le­vä teks­ti. Molemmissa Asperger-diag­­noo­­si kie­tou­tu­nee­na mie­len­ter­veys­sa­nas­toon on itsei­sar­voi­ses­sa käy­tös­sä, Gretaa toi­seut­taen, objek­ti­voi­den ja hol­ho­ten. …

Arkisto, Elokuvaesittely

Silminnäkijän havaintoja
– elämäni elokuvat 60 vuoden ajalta

Elokuvan har­ras­ta­mi­nen on hyvin eri­lais­ta kuin kir­jal­li­suu­teen tutus­tu­mi­nen, aina­kin jos on luon­nos­taan hyvä­us­koi­nen. Elokuvateatterissa kat­so­ja on sil­min­nä­ki­jä, jopa kans­sa­ri­kol­li­nen, muka­na samas­sa tilas­sa kuin elo­ku­van hen­ki­löt. En maa­lai­le elo­ku­va­teat­te­rin pime­ää syliä sen enem­pää, mut­ta tapah­tu­miin ja hen­ki­löi­hin osal­lis­tuu toi­sin kuin sel­väs­ti yhden ihmi­sen – kir­jai­li­jan – raken­ta­maan maa­il­maan. Helena Ylänen (1943 – 2018) kir­joit­ti vai­kut­ta­vim­mis­ta elo­ku­va­ko­ke­muk­sis­taan Särön nume­ros­sa …