Essee

Koronan viraalit kielitanssit

Koronavirukseen liit­ty­vät tie­dot, huhut, mee­mit ja pelot leviä­vät nopeas­ti inter­ne­tis­sä. Taudin vir­tu­aa­li­siin oirei­siin kuu­lu­vat muun muas­sa päte­mi­nen, ylem­myy­den­tun­ne sekä loke­roin­ti mei­hin ja mui­hin. Kaoottinen pan­­de­­mia-aika voi sil­ti lopul­ta muut­taa ihmis­kun­taa parem­paan suun­taan, kir­joit­taa psy­ko­lo­gian toh­to­ri Heidi Toivonen. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Keskiajalla Euroopan val­ta­si tans­si­tau­dik­si kut­sut­tu oma­laa­tui­nen tila, joka sai ihmi­set tans­si­maan päi­vä­kausia, jopa kuo­le­maan­sa asti. …

Arkisto, Artikkeli

Professori kirjallisuuden taikapiirissä

Helsingin yli­opis­ton riko­soi­keu­den pro­fes­so­ri Kimmo Nuotio tun­ne­taan jul­ki­suu­des­sa ajan­koh­tais­ten oikeus­asioi­den kom­men­toi­ja­na, mut­ta hän on myös kir­jal­li­suu­den suur­ku­lut­ta­ja. Tässä artik­ke­lis­sa Nuotio ker­too elä­mään­sä vai­kut­ta­neis­ta kau­no­kir­jal­li­sis­ta teok­sis­ta. Artikkeli on jul­kais­tu alun perin Särön nume­ros­sa Kulkijat, kul­ku­rit (nro 34). * Yhden tai useam­man lem­pi­kir­jan nimeä­mi­nen on minul­le häm­men­tä­vän vai­ke­aa. Joidenkin kir­jo­jen luke­mi­ses­ta on jo niin kau­an, että suu­rin …

Kritiikki

Gulagin kuivuneet kyyneleet

Hyytävä mat­ka­ker­to­mus kul­jet­taa luki­jan hal­ki Neuvostoliiton van­ki­lei­rien his­to­rian.  * Vankileirien saa­ris­to kaap­pa­si 1900-luvun aika­na mil­joo­nia ihmi­siä käsit­tä­mät­tö­mään kuri­muk­seen­sa. Gulagissa ei kaa­su­kam­mioi­ta tar­vit­tu, kun rank­ka työ, anka­ra ilmas­to ja niuk­ka ravin­to niit­ti­vät uhre­ja. Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen seu­raa­vat kir­jas­saan Gulagin jäl­kiä ympä­ri enti­sen Neuvostoliiton Karjalan met­sis­tä Siperian tun­dral­le ja Kaukoidän aroil­le. Matkoilla koh­da­tut muis­to­mer­kit, hau­taus­maat …

Essee

Väinö Linnan kirjallinen varkaus?

Klassikkokirjallisuus ei syn­ny tyh­jiös­sä. Tuntematon soti­las­kaan ei nojau­tu­nut ainoas­taan kir­joit­ta­jan­sa havain­toi­hin sodas­ta, vaan kes­kus­te­lee aikai­sem­man, jopa viih­teel­li­sen kir­jal­li­suu­den kans­sa, tote­aa Väinö Linnaan eri­kois­tu­nut kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri Yrjö Varpio. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen.) * Dosentti Martti Turtola mai­nit­si ker­ran kes­kus­tel­les­sam­me, että Väinö Linnan Tuntematon soti­las (1954) muis­tut­taa jois­sa­kin koh­din Arvi Järventauksen romaa­nia Rummut (1929 – 1930). Sinänsä ei yllät­täi­si, että Linna …

Arkisto, Kritiikki

Myyttien merellä ja merta edempänä

Bysantista Egyptiin ja kan­san­pe­rin­ne­kat­kel­mis­ta uni­ver­saa­lei­hin myyt­tei­hin: esit­te­lys­sä suo­ma­lai­sen myto­lo­gian juu­ria kar­toit­ta­van klas­sik­ko­teok­sen uusi pai­nos. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Henki ja hur­mos (nro 38 – 39). * Martti Haaviosta (1899 – 1973) riit­ti monek­si. P. Mustapäänä hän oli yksi niis­tä moder­nis­mia edel­tä­neis­tä lyy­ri­kois­ta, joi­ta myös moder­nis­tit arvos­ti­vat. Nuorena mie­he­nä Haavio oli sekä Tulenkantajien että Akateemisen Karjala-Seuran intel­lek­tuel­le­ja, …

Essee, Vieraskynä

Kuinka tehdä Ray Bradburysta jälleen fiktiota?

Näin toi­mii mei­dän aikam­me sen­suu­ri. Ei pelä­tä enää isoa­vel­jeä, vaan kaik­ki­val­tias­ta kulut­ta­jaa.” Ray Bradburyn syn­ty­mäs­tä tulee elo­kuus­sa 2020 kulu­neek­si sata vuot­ta. Hänen var­hais­teok­sen­sa Fahrenheit 451 syn­tyi aika­lais­to­dis­tuk­se­na 1950-luvun alun Yhdysvalloista. Samalla se enna­koi 2010 – 2020-luku­­jen maa­il­maa, jos­sa tek­no­lo­gia ja kau­pal­li­suus jyrää­vät kir­jal­li­suu­den klas­si­kot, ja jos­sa hyvää tar­koit­ta­vien ihmis­ten louk­kaan­tu­mi­set ja boi­kot­ti­kam­pan­jat ovat teh­neet palo­mie­his­tä kir­ja­ro­vioi­den sytyt­tä­jiä. …

Pääkirjoitus

Auran ydintä etsiessä

Maailmat on raken­net­tu sisäk­käin, eikä nii­den välis­tä yhteyt­tä aina kuu­le tai näe, kir­joit­taa Särön pää­toi­mit­ta­ja Henki ja hur­mos -nume­ron (38−39) pää­kir­joi­tuk­ses­sa. * Hyvä luki­ja, tämän nume­ron aihei­ta ovat parap­sy­ko­lo­gia, okkul­tis­mi, uskon­nol­li­nen toi­seus, tai­kaus­ko ja sha­ma­nis­mi – ja mus­taa magi­aa­kin tut­kail­laan varo­vai­ses­ti. Tarkkailtavina ovat myös tai­teen, filo­so­fian, eso­te­rian ja uskon­non rajoil­la elä­neet hah­mot, kuten Johann Wolfgang …

Essee, Kommentti

Valkoisuuden vangit

Kun val­koi­nen toi­mit­ta­ja kir­joit­taa rasis­mis­ta, onko hänen teks­tin­sä perus­tel­tua mää­ri­tel­lä val­koi­suu­den ilmauk­sek­si? Entä tie­dos­tam­me­ko hyvän puo­lel­la kamp­pail­les­sam­me, että saa­tam­me alkaa muis­tut­taa pahaa vas­ta­puol­tam­me? Maustetytöistä alka­neen har­vi­nai­sen hedel­mäl­li­sen kult­tuu­ri­de­ba­tin kes­kiös­sä ovat rus­keus ja val­koi­suus, val­ta ja uhriu­tu­mi­nen, rasis­mi ja anti­ra­sis­mi. (Kuvitus: Sanna Saastamoinen) * Kirjoitin jou­lu­kuus­sa 2019 Maustetyttöjen Emma-kohus­­ta jutun, jos­sa poh­din sitä, mik­si rasis­ti­sen sanan …

Arkisto, Kritiikki

Spekulatiivinen ryöpytys

Reza Negarestanin kult­ti­kir­jak­si nous­sut Cyclonopedia on pöker­ryt­tä­vä sekoi­tus teo­ri­aa, fik­tio­ta ja vaa­ti­vaa kiel­tä. Kritiikki on jul­kais­tu ensi ker­ran Särön nume­ros­sa Oi Iran! (21 / 2012). * Hämärät, vai­kea­sel­koi­set ja vai­keas­ti saa­ta­vis­sa ole­vat kult­ti­kir­jat ohjaa­vat aina tiet­tyyn lukua­sen­toon: luvas­sa on ”sala­pe­räis­tä”, ei aina perin­tei­ses­sä mie­les­sä hyvää kir­jal­li­suut­ta, mut­ta usein kiin­nos­ta­vaa ja rajo­ja rik­ko­vaa teks­tiä. Oli kyse …

Essee, Vieraskynä

Maustetyttöjen jälkikoloniaalinen kertosäe

Kun Maustetytöt jäi syk­syl­lä 2019 vail­le Emma-ehdok­­kuuk­­sia Tein kai lot­to­ri­vi­ni vää­rin -kap­pa­leen demo­ver­sios­sa esiin­ty­neen rasis­ti­sen sanan vuok­si, raa­dil­ta ja ylei­söl­tä jäi huo­miot­ta, että kap­pa­le ker­too poik­keuk­sel­li­sen tie­toi­ses­ti jäl­ki­ko­lo­ni­aa­li­ses­ta talou­del­li­ses­ta epä­­ta­­sa-arvos­­ta. Mistä koko kes­kus­te­lus­sa oli oikeas­taan kyse? * Maustetyttöjen Emma-kohu toi mie­lee­ni Christopher Dardenin, mie­hen, jota ehkä enem­män kuin ketään saam­me kiit­tää n-sanas­­ta – enkä tar­koi­ta …