Kritiikki

Ihminen sopeutuu mihin tahansa

Leena Krohnin vuon­na 2013 ilmes­ty­nyt Hotel Sapiens esit­tää, että ihmi­syy­den salai­suus pii­lee vapau­des­sa vali­ta vää­rin. Finlandia-ehdok­­kaa­­na ollut teos jat­kaa Krohnin tutul­la dys­toop­pi­sel­la lin­jal­la. Jos kir­jai­li­jan edel­li­ses­sä romaa­nis­sa Valeikkuna (Teos 2009) näkyi ihmis­kun­nan asteit­tai­nen kehi­tys koh­ti rap­pio­ta, Hotel Sapiensissa toi­vo on jo mene­tet­ty. Pieni jouk­ko ihmi­siä elää eris­tyk­sis­sä ja poh­tii aika ajoin, onko ulko­maa­il­ma jo tuhou­tu­nut. …

Vieraskynä

Kasveista ja eläimistä, siis ihmisistä, ennen somea

Kirjailija Matti Mäkelää haas­ta­tel­tiin kaik­kien aiko­jen ensim­mäi­ses­sä Särössä vuon­na 2006. Siksi hän saa nyt myös kun­nian aloit­taa Verkko-Särön vie­ras­ky­nä­sar­jan. Lyhyitä ja yti­mek­käi­tä vie­ras­ky­nä­teks­te­jä jul­kais­taan ker­ran kuus­sa. – Olen niin van­ha, että olen tavan­nut useim­mat kave­ri­ni ennen facea. Kerron kah­des­ta kave­ris­ta­ni, mut­ta en nykyi­sis­sä olo­suh­teis­sa sano hei­dän nimi­ään, jot­tei­vät he, eivät­kä hei­dän per­heen­sä, jou­tui­si lynk­kauk­sen koh­teek­si. …

Kirjallisuusluento, Suomennos

Espanjan taiteen duende – osa II

Tämä on toi­nen osa Federico García Lorcan Madridin yli­opis­tos­sa vuon­na 1933 pitä­mäs­tä kir­jal­li­suus­luen­nos­ta, jon­ka aihee­na on tai­teen duen­de. Luennon ensim­mäi­sen osan löy­dät tääl­tä. Suomentaja Anne Douganin mukaan duen­den käsi­te oli erot­ta­ma­ton osa Lorcan luo­mis­pro­ses­sia. “Lorcan duen­des­sa on kyse jon­kin­lai­ses­ta  minuu­den syvyyk­sis­tä pulp­pua­vas­ta demo­ni­ses­ta ins­pi­raa­tios­ta, joka saa tai­tei­li­jan val­taan­sa aina ainut­ker­tai­sel­la taval­la, sil­lä se ei kos­kaan …

Kirjallisuusluento, Suomennos

Espanjan taiteen duende – osa I

Vuonna 1933 espan­ja­lai­nen runoi­li­ja ja näy­tel­mä­kir­jai­li­ja Federico García Lorca piti Madridin yli­opis­tos­sa kir­jal­li­suus­luen­non duen­des­ta. Suomentaja Anne Douganin mukaan duen­den käsi­te oli erot­ta­ma­ton osa Lorcan luo­mis­pro­ses­sia. “Lorcan duen­des­sa on kyse jon­kin­lai­ses­ta  minuu­den syvyyk­sis­tä pulp­pua­vas­ta demo­ni­ses­ta ins­pi­raa­tios­ta, joka saa tai­tei­li­jan val­taan­sa aina ainut­ker­tai­sel­la taval­la, sil­lä se ei kos­kaan tois­ta itse­ään”, Dougan kir­joit­taa suo­men­nok­sen jäl­ki­sa­nois­sa. Harvinaislaatuinen luen­to jul­kais­tiin …

Kritiikki

Otteita kyldyyriharrastelijan aikakirjoista

Poliittisen his­to­rian dosent­ti, VTT Mikko Majander on vai­kut­ta­nut män­nä­vuo­det pait­si sosi­aa­li­de­mo­kraat­ti­sen Kalevi Sorsa -sää­tiön joh­to­hah­mo­na, myös Demokraatti-leh­­den pit­kä­ai­kai­se­na kolum­nis­ti­na. Lukemisen hul­luus koko­aa  yksiin  kan­siin  neli­sen­kym­men­tä Majanderin kult­tuu­riai­hei­ta käsit­te­le­vää kir­joi­tus­ta vuo­sil­ta 2005 – 2014. Kirjoituskokoelman esi­pu­hees­sa Majander nime­ää jul­kai­sun ”har­ras­tus­ten­sa kir­jak­si”, mut­ta niteen kan­si­leh­del­le on som­mi­tel­tu astet­ta mah­tai­le­vam­pi alaot­sa­ke: Esseitä aikam­me kult­tuu­ris­ta. Todettakoon yks­kan­taan, ettei Majanderin kolum­ni­ko­koel­ma onnis­tu …

Kritiikki

Maailmanlaajuinen ja ajaton ongelma

Väkival­ta­kult­tuu­rin perin­tö on rank­kaa ja tär­ke­ää luet­ta­vaa. Teoksessa ruo­di­taan väki­val­lan moni­muo­toi­suut­ta ja nos­te­taan esiin sen vai­keam­min havait­ta­via ja yhtei­söl­li­siä muo­to­ja. Väkivaltaa sekä his­to­rial­li­se­na että nyky-yhteis­­kun­­nal­­li­­se­­na ilmiö­nä tar­kas­te­le­va Satu Lidman pai­not­taa kir­jas­saan suku­puo­len mer­ki­tys­tä. Sukupuoleen liit­ty­vät his­to­rial­li­set asen­teet vai­kut­ta­vat edel­leen nai­sen ja mie­hen ole­tet­tui­hin roo­lei­hin ja mää­rit­tä­vät voi­mak­kaas­ti yksi­lön elä­mää yhtei­sös­sään. Lidman pai­not­taa ris­teä­vyy­den eli inter­sek­tio­naa­li­suu­den …

Haastattelu

Laatokan orvot Berliinin metsissä
– haastattelussa Sirkka Turkka ja Olli Heikkonen

Runoilijat Olli Heikkonen ja Sirkka Turkka poh­ti­vat ber­lii­ni­läis­baa­ris­sa kysy­myk­siä tai­tei­li­jae­lä­mäs­tä, kir­joit­ta­mi­ses­ta, alko­ho­lis­ta, Berliinistä, lap­suu­des­ta, elä­män suruis­ta, kir­joit­ta­mi­sen onnes­ta, runou­des­ta – ja muis­te­le­vat eilis­tä. Keskustelun joh­dat­te­li­joi­na ovat Mark Mallon ja Sanna Saastamoinen. – Mark: Olli ja Sirkka, mitä tai­tei­li­jae­lä­mä on? Pelkkää myyt­tiä vai elä­mää baa­reis­sa? Sirkka: Minulla ei ole mitään myyt­tiä enkä elä mitään myyt­tiä. Olen …

Kritiikki

Kahdeksan vuosikymmenen käsityksiä halusta

Historiantutkija, yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä Sandra Hagman tar­kas­te­lee suo­ma­lai­sen mies­ho­mo­sek­su­aa­li­suu­den his­to­ri­aa maa­­kun­­ta-arkis­­tois­­ta löy­tä­mien­sä oikeu­den­käyn­ti­pöy­tä­kir­jo­jen sekä kun­kin ajan tie­­de- ja leh­ti­kir­joi­tus­ten perus­teel­la. Seitsemän kum­maa vel­jestä on jäsen­net­ty tie­to­kir­jal­le epä­ta­val­li­seen, fik­tion puo­lel­ta napat­tuun vii­te­ke­hyk­seen. Hagman ver­taa homo­sek­su­aa­lis­ten mies­ten his­to­ri­aa Aleksis Kiven Seitsemän vel­jestä -romaa­nin tari­naan, jos­sa vel­jek­set jou­tu­vat koh­taa­maan moder­nin maa­il­man haas­teet. Hagmanin kir­jas­sa ”vel­jeys” syn­tyy koe­tus­ta vas­tak­kai­na­set­te­lus­ta yhteis­kun­nan nor­mien …

Essee

Tekijän ja kokijan fysiologiaa

Taide on aja­tus­ten­siir­toa, väit­tää kir­jai­li­ja ja bio­lo­gi Tiina Raevaara ja ker­too, mitä aivois­sam­me tapah­tuu tai­teen koke­mi­sen het­kel­lä. – Ihminen on tai­tei­li­ja. Millään muul­la tun­ne­tul­la eliö­la­jil­la ei ole niin pit­käl­le vie­tyä kult­tuu­ria, niin moni­mut­kais­ta ja mah­dol­lis­ta­vaa kom­mu­ni­kaa­tio­jär­jes­tel­mää tai tapo­ja säi­lyt­tää tie­toa kuin ihmi­sel­lä. Kognitiiviset tai­tom­me ovat ver­taan­sa vail­la. Mielen tut­ki­mi­nen on han­ka­laa, kos­ka emme kyke­ne kuvaa­maan …

Haastattelu

”Tänään olen pettymys, huomenna kunkku”
– haastattelussa runoilija Markku Into

Markku Into (1946 – 2018), runo­la­vo­jen tur­ku­lai­nen rock-mies, vas­ta­si Särön kysy­myk­siin runou­des­ta, kir­joit­ta­mi­ses­ta ja uras­taan.  Haastattelu jul­kais­tiin Särössä vuon­na 2013. – Esikoisrunokokoelmasi Tuonela Rock ilmes­tyi vuon­na 1971, ja nel­jäs­tois­ta kokoel­ma­si Blues One ilmes­tyi hel­mi­kuus­sa 2013. Reilussa 40 vuo­des­sa olet siis siir­ty­nyt roc­kis­ta blue­siin? Blues tuli elä­mää­ni Beatlesien ja Dylanin ohes­sa, jos­tain, en muis­ta miten ja mis­tä sen …